Metsäbiotalous kasvuun big datan avulla

Metsätieteilijät ovat konkareita big datan käytössä. Vuosien mittaan valtavia tutkimusaineistoja on kerätty muun muassa maastoinventoinnin, laserkeilauksen ja satelliittikuvien avulla, ja erilaisia analyysejä ja mallisimulointeja tehty aineistojen pohjalta. Metsävarojen kestävä käyttö vaatii monipuolista tiedon analysointia ja menetelmäosaamista, sekä niiden edelleen kehittämistä.

Teksti Marianne Mustonen Kuva Varpu Heiskanen

Metsien kestävässä käytössä on samanaikaisesti otettava huomioon puuntuotannon ohella muut ekosysteemipalvelut, kuten metsien hiilensidonta, monimuotoisuuden turvaaminen ja virkistyskäyttö, kertoo professori Heli Peltola metsätieteiden osastolta.

– Tutkimuksessa tarvitaan samanaikaisesti metsävara- ja ilmastodataa, kun simuloidaan puuntuotannon ja metsävarojen kehitystä. Laserkeilaus- ja satelliittikuvadatoja on hyödynnetty metsäntutkimuksessa monipuolisesti nykyäänkin, mutta niiden käyttöä voidaan tehostaa datojen tulkintamenetelmien kehittyessä.

 

Peltolan mukaan avoimen datan saatavuus lisääntyy koko ajan, mikä voi aiheuttaa myös uusia haasteita datan käyttöön.

– Avoimia datoja käytettäessä täytyy olla hyvin selvillä, miten luotettavaa ja yleistettävää kerätty tieto on ja mihin käyttöön se soveltuu, miettii Peltola.

– Yliopistossamme on onneksi jo nyt vahvaa matemaattista mallintamisosaamista, minkä merkitys korostuu edelleen tulevaisuudessa.

Big dataa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa ympäristön muutosten ja eri metsätuhojen sekä hakkuiden ja metsänuudistamisen toteutuksen seurannassa, mikä palvelee myös metsälain noudattamisen valvontaa.

 

Metsäntutkimus on vahvasti mukana ratkaisemassa globaaleja haasteita, kuten metsävarojen riittävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä ja tarvetta sopeutua ilmastonmuutoksen sekä hillitä sitä.

– Yliopistossamme on onneksi otettu vakavasti tiedon avoimuuden korostuminen ja digitalisaatio, toteaa Peltola.

Hänen mukaansa metsäbiotalouden digitalisaation tehokkaaseen hyödyntämiseen ja tietojohtamiseen tarvitaan vahvaa menetelmäosaamista sekä monipuolisia tutkimusaineistoja.

– Yliopistomme tekee vaikuttavaa tutkimusyhteistyötä metsäbiotalouden alalla muun muassa Luken, EFIn, SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tällaista monitieteistä tutkimusyhteistyötä tarvitaan jatkossakin globaalien tutkimushaasteiden ratkaisemiseen.

Kuva: Erilaiset laserkeilaus ja -satelliittikuvat ovat Heli Peltolan mukaan olleet osa metsäntutkimuksen aineistoja jo pitkään.

Julkaistu Saima-lehdessä 1/2018.