Itä-Suomen yliopisto on mukana useissa Suomen Akatemian valitsemissa tutkimuksen huippuyksiköissä ja lippulaivoissa. Yliopistomme tutkijat johtavat kahta huippuyksikköä ja kolmea lippulaivaa. Tutkijamme johtavat myös useita Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia hankkeita.
Monilla tutkijoillamme on arvostettu Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitus. Yliopistomme koordinoi useita muitakin Horisontti Eurooppa -ohjelman tutkimus-, innovaatio- ja tutkijakoulutushankkeita.
Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmat ovat suomalaisen tutkimuksen menestystarinoita. Tutkimuksen huippuyksiköt kuuluvat oman tieteenalansa kansainväliseen kärkeen. Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään.
Metsään liittyvien kemiallisten vuorovaikutusten ajallinen ja spatiaalinen dynamiikka antroposeenissa, ACE-Forest (2026–2033)
Huippuyksikköä johtaa professori James Blande ja mukana ovat Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden sekä teknillisen fysiikan laitoksilta myös staff scientist Liqing Hao sekä yliopistotutkijat Jorma Joutsensaari ja Delia Milagros Pinto Zevallos. Kumppaneita ovat Ilmatieteen laitos, Åbo Akademi, Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto.
Suot, ilmastonmuutos ja ennallistaminen, PeatResC (2026–2033)
Huippuyksikköä johtaa professori Eeva-Stiina Tuittila Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta. Kumppaneita ovat Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.
Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille, VILMA (2022–2029)
Huippuyksikkö yhdistää ilmakehätieteen ja tietojenkäsittelytieteen menetelmiä virtuaalilaboratorioksi ilmakehän aerosolien muodostumisen tutkimiseksi. Tähän yhdistetään vuorovaikutteisesti kokeelliset ja teoreettiset huippumenetelmät kemian, fysiikan ja tekoälyn aloilta. Huippuyksikköä johtaa professori Hanna Vehkamäki Helsingin yliopistosta. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat professori Kari Lehtinen ja apulaisprofessori Siegfried Schobesberger Aerosolifysiikan tutkimusryhmästä.
Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
FAME, Matemaattisen mallinnuksen, havainnoinnin ja kuvantamisen lippulaiva (2024–2028)
FAME-lippulaiva on monitieteinen konsortio, joka kehittää sovelletun matematiikan ja fysiikan menetelmiä yhteiskunnan tarpeisiin kuten lääketieteelliseen kuvantamiseen, teollisten prosessien seurantaan, rakenteiden kajoamattomaan testaukseen ja satelliittidatan tulkintaan. Lippulaiva perustuu inversio-ongelmien huippututkimukseen, ja se tekee tiivistä yhteistyötä teollisuuden ja yhteiskunnan yhteistyökumppaneiden kanssa. Lippulaivan johtajana toimii professori Tanja Tarvainen Itä-Suomen yliopistosta.
GeneCellNano, Geeni-, solu- ja nanoterapia kroonisten sairauksien hoidossa (2020–2028)
GeneCellNano-lippulaivan tavoitteena on kehittää, tuottaa ja testata nanotekniikoiden avulla kohdennettavia geeni- ja soluterapiassa käytettäviä uusia biologisia lääkkeitä eli niin sanottuja ATMP-valmisteita, biomarkkereita ja diagnostiikkaa kroonisten sairauksien hoitoon. Uusia hoitomuotoja kehitetään sydän- ja verisuonitauteihin, silmänpohjan ikärappeumaan sekä aivosyöpään, munasarjasyöpään ja virtsarakon syöpään. Lippulaivan johtajana toimii professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.
UNITE, Metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksella resilienssiä, uusia arvoverkkoja ja merkityksellisiä kokemuksia (2020–2028)
UNITE-lippulaivan tavoitteena on monipuolistaa metsään liittyviä elinkeinoja, edistää metsien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, turvata luonnon monimuotoisuus sekä tehostaa metsien käytön johtamista ja operaatioita. Lippulaivan johtajana toimii professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta. Professori Jyrki Kangas toimi lippulaivan johtajana vuosina 2020-2022.
ACCC, Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus (2020–2028)
ACCC-lippulaivan tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta sekä ilmanlaadun heikkenemisestä. Näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaaminen on tärkeää, jotta pystymme tukemaan Suomen, Euroopan Unionin ja kansainvälisen yhteisön hiilineutraaliustavoitteita sekä hillitsemään ilmansaasteiden syntymistä ja ylläpitämään ilmakehän puhtautta. Lippulaivan johtajana toimii professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta ja varajohtajana professori Annele Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.
iCAN – Digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaiva
(2019–2026)
iCAN-lippulaivahanke pyrkii parantamaan syöpien toteamista ja hoitoa yhdistämällä kasvainprofiloinnin kattaviin digitaalisiin terveystietoihin. Lippulaivaa johtaa professori Satu Mustjoki Helsingin yliopistosta. Itä-Suomen yliopistossa yhteyshenkilönä on professori Arto Mannermaa.
PREIN, Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva
(2019–2026)
PREIN-lippulaiva kehittää valoon perustuvien teknologioiden sovelluksia muun muassa energiantuotannon, tietotekniikan ja ympäristöteknologian käyttöön. Lippulaivan johtajana toimii professori Goëry Genty Tampereen yliopistosta ja varajohtajana professori Jyrki Saarinen Itä-Suomen yliopistosta.
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) toimii Suomen Akatemian yhteydessä. STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin.
Kestävyys, toimijuus ja kiireellisyys arktisten alueiden kaivostoiminnassa – SAUMA (2026–2029)
Konsortio tutkii arktisen kaivostoiminnan moniulotteisuutta Suomessa vahvistamalla ymmärrystä sen geologisista, geopoliittisista, ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista tekijöistä ja vaikutuksista. Hanke selvittää, kuinka kiireellisyys ja monitoimijuus muokkaavat kaivostoiminnan vastuullisuutta, sekä oikeudellisia ja hallintaan liittyviä käytäntöjä. Konsortiota johtaa professori Rauno Sairinen Itä-Suomen yliopistosta, josta mukana on myös professori Seita Vesan johtama osatutkimus.
Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea – SISU (2023–2026, 2026–2029)
Tavoitteena on tunnistaa laajasti hyväksyttävissä olevia kohtuusratkaisuja, joiden avulla hyvinvointivaltion peruslupaukset ja kestävyysmurros voivat toteutua olosuhteissa, joissa talous ei kasva tai kasvu on niukkaa. Hankkeen monitieteinen tutkimusryhmä mallintaa kohtuusratkaisujen makrotaloudellisia vaikutuksia sekä auttaa ihmisiä tunnistamaan erilaisia tulevaisuuskuvia ja niihin liittyviä tunteita ja kokemuksia. Konsortiota johtaa professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta.
Mutkikkaiden oikeusjärjestelmien resilienssi kestävyysmurroksessa – RELIEF (2023–2026, 2026–2029)
Hankkeessa tutkitaan tieteidenvälisesti oikeusjärjestelmän roolia ja vaikutuksia oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen toteutumisessa. Hankkeessa kehitettävän työkalupakin tavoitteena on tuottaa oikeusjärjestelmän kantavien arvojen mukaisia lainsäädännöllisiä ratkaisuja ja poistaa esteitä, jotta ilmastonmuutosta, luontokatoa ja ympäristön tilan heikkenemistä voidaan hillitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti.
Konsortiota johtaa professori Niko Soininen Itä-Suomen yliopistosta.
Generation AI – GenAI (2025–2028)
Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kykyä ymmärtää tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvia teknologioita sekä niiden vaikutuksia. Hankkeessa kehitetään pedagogisia malleja sekä opetusteknologioita, jotka tukevat tekoälyyn sekä yleisemmin digitalisaatioon ja datafikaatioon liittyvien tietojen ja taitojen oppimista. Lisäksi tuotetaan uutta tietoa lapsen oikeuksista tekoälyjärjestelmien käyttäjinä ja kehittäjinä. Konsortiota johtaa professori Matti Tedre Itä-Suomen yliopistosta.
ERC-rahoitus on yksi Euroopan arvostetuimmista tutkimusrahoituksista. Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Starting Grant -rahoitusta tutkijanuran alkuvaiheessa oleville, Consolidator Grant -rahoitusta keskivaiheessa oleville sekä Advanced Grant -rahoitusta jo vakiintuneille tutkijoille. Korkean tieteellisen tason lisäksi hakemuksilta vaaditaan tiedettä uudistavia näkökulmia.
ERC-rahoituksen saaneille voidaan myöntää erillinen Proof of Concept -rahoitus ERC-hankkeessa syntyvien ideoiden innovaatiopotentiaalin osoittamiseksi.
Alla tietoa Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden ERC-hankkeista.
ERC Advanced Grant
Professori Seppo Ylä-Herttuala, HeartGenes (2021–2026)
HeartGenes -hankkeessa tutkimuksen kohteena on vaikea sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta. Hankkeessa kehitetään uusia verisuonen kasvutekijämolekyylejä. Ne mahdollistavat niin sanotun biologisen ohitusleikkauksen, jolla pyritään parantamaan sekä hapenpuutteesta kärsivän sydämen verenkiertoa että tehostamaan varsinkin vajaatoiminnasta kärsivän sydämen aineenvaihduntaa ja energiansaantia. Hankkeessa käytetään pitkälle kehitettyjä katetrimenetelmiä, joilla geeninsiirrot suoritetaan paikallisesti sydänlihakseen sekä sydämen kammioiden sisäpinnalta että retrograadisesti eli käyttäen antotienä kekseliäästi sydämen laskimoverkostoa.
ERC Consolidator Grant
Professori Minna Kaikkonen-Määttä, SECRET (2024–2028)
SECRET-hanke tähtää valtimotautien, kuten aivohalvauksen ja sydäninfarktin, riskien tarkempaan ennustamiseen. Nykyiset terveydenhuollon riskinarviointityökalut eivät huomioi geneettisiä riskitekijöitä, jotka voivat muodostaa merkittävän osan yksilön kokonaisriskistä. Tutkimusryhmä pyrkii mullistamaan riskinarvioinnin käyttämällä edistyneitä yksisolusekvensointiin ja CRISPR-teknologiaan pohjautuvia menetelmiä. Tavoitteena on kehittää uuden sukupolven työkaluja potilaan yksilöllisen polygeenisen riskisumman määrittämiseen. Niiden avulla voidaan huomioida erilaisten geneettisten ja myös solukohtaisten geenien toimintaa säätelevien tekijöiden vaikutukset riskiin. Hankkeessa tuotetaan tähän asti suurin yksittäisten solujen analyysiin perustuva aineisto ihmisen valtimonkovettumaplakeista. Lisäksi selvitetään taudin kehitykseen osallistuvien geenien toimintaa verisuonen seinämässä ennennäkemättömällä tarkkuudella.
Professori Tarja Malm, HUMANE (2022–2027)
Alzheimerin taudin kehittymiseen liittyy häiriintyneiden mikrogliasolujen aiheuttama tulehdusreaktio aivoissa. Uusimpia tutkimusmenetelmiä yhdistävä HUMANE-hanke valottaa sekä yksittäisten solujen että aivoalueiden tarkkuudella, mitkä mikrogliojen alatyypit osallistuvat Alzheimerin taudin kehittymiseen ihmisen aivoissa ja millainen yhteys niillä on hermoverkkojen toiminnan muutoksiin. Lisäksi solujen erittämistä vesikkeleistä mitattavat merkkiaineet voivat kertoa näistä varhaisista tautimuutoksista jo ennen oireita. Tutkimuksessa hyödynnetään iNPH-potilaiden aivokudosnäytteitä. Osalle näistä potilaista kehittyy Alzheimerin tauti, joten näytteet tarjoavat ainutlaatuisen ikkunan solu- ja molekyylitason tapahtumiin varhaisessa Alzheimerin taudissa. Hanke mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisemman näkymän varhaisiin tautimuutoksiin ja edistää uusien lääkehoidon kohteiden ja diagnostisten merkkiaineiden löytämistä.
Professori Tanja Tarvainen, QUANTOM (2021–2026)
QUANTOM -hankkeessa kehitetään kvantitatiivisia kuvantamismenetelmiä perustuen kytketyn fysiikan ilmiöihin. Tällaisia kytketyn fysiikan ilmiöitä ovat muun muassa valolla aiheutettu ultraäänen muodostuminen fotoakustisen ilmiön kautta. Hankkeessa keskitytään kvantitatiivisten kuvantamismenetelmien kehittämiseen käyttäen Bayesilaisia inversio-laskennan menetelmiä. Tavoitteena on uusien kuvantamismenetelmien kehittäminen muun muassa biolääketieteellisen tutkimuksen ja kuvantamisen tarpeisiin.
ERC Starting Grant
Professori Sonja Kosunen, SegrEd (2025-2030)
SegrEd-hanke käsittelee opettajien yhteiskuntaluokkataustaa ja opettajien segregaatiota eli alueellista eriytymistä. Hankkeessa keskitytään tieteenalat ylittävään teoreettiseen ja käsitteelliseen kehittelyyn. Hankkeessa rakennettavaa käsitteellistä viitekehystä testataan ja vertaillaan empiirisesti Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa niin määrällisin kuin laadullisin menetelmin ja kehitetään vertailun perusteella edelleen.
Tutkimushanke tuottaa tutkimustietoa kasvatussosiologian, ihmismaantieteen ja pedagogiikan tieteenalojen risteymässä monimenetelmällisin lähestymistavoin.
Apulaisprofessori Kaisa Huhta, INTEL (2024–2029)
INTEL-hanke tähtää energiaoikeuden yleisten oppien kehittämiseen. Hankkeessa tunnistetaan ja analysoidaan energiaoikeuden käsitteitä ja periaatteita sekä kehitetään niihin perustuvia teorioita. Nämä yleiset opit toimivat oikeudenalojen perustana ja vakauttajina ja ohjaavat lainsäätäjän, tuomioistuinten ja juristien toimintaa säännösten tunnistamisessa, arvottamisessa ja tulkinnassa.
Tutkimuksessa yhdistetään lainoppia, haastatteluja, yhteiskehittämistä sekä koneoppimista tuottamaan uutta tietoa oikeuslähteiden sisällöstä sekä lainsäätäjien, tuomareiden ja juristien toiminnasta energiaoikeuden kentällä.
Apulaisprofessori Miina Porkka, AQUAGUARD (2024–2028)
Makealla vedellä on keskeinen rooli monien maapallon elämää ylläpitävien toimintojen säätelyssä. Ihmiskunta muokkaa veden kiertokulkua ennennäkemättömän laajasti ja nopeasti esimerkiksi ilmaston lämpenemisen, kastelun, maankäytön ja vesirakentamisen kautta ja uhkaa siten veden elintärkeitä toimintoja. AQUAGUARD-hankkeessa pyritään selvittämään näitä ihmistoiminnan aiheuttamia veden kierron muutoksia ja niiden maailmanlaajuisia vaikutuksia. Tietoa ja aineistoja yhdistetään monilta tieteenaloilta. Tavoitteena on data-analyysin ja mallinnuksen avulla tuottaa uutta tietoa, joka mahdollistaa globaalin näkökulman paremman huomioimisen vesivarojen hallinnassa ja hoidossa.
ERC Proof of Concept Grant
Professori Tarja Malm, WAVEAD (2026-2027)
WAVEAD-hankkeen tavoitteena on selvittää, voidaanko potilaiden aivoista transkraniaalisella magneettistimulaatiolla mitattavia sähkökäyriä käyttää potilaiden sairauspatologian ennustamiseen.
Päättyneet ERC-hankkeet
ERC Advanced Grant
- Professori Helmi Järviluoma-Mäkelä: Sensory Transformations and Transgenerational Environmental Relationships in Europe, 1950–2020 (SENSOTRA), 2016–2021
- Professori Seppo Ylä-Herttuala: Novel Gene Therapy Based on the Activation of Endogenous Genes for the Treatment of Ischemia - Concepts of endogenetherapy, release of promoter pausing, promoter-targeted ncRNAs and nuclear RNAi (CleverGenes), 2015–2021
- Professori Seppo Ylä-Herttuala: Gene Transfer Techniques in the Treatment of Cardiovascular Diseases and Malignant Glioma (FutureGenes), 2010–2015
ERC Starting Grant
- Tutkijatohtori Samuli Junttila, DRYTREE (2024-2028), siirtynyt Helsingin yliopistoon 2025
- Professori Alina Solomon, Brain Health Toolbox (2019–2024)
- Professori Minna Kaikkonen-Määttä, Enhancers Decoding the Mechanisms Underlying CAD Risk (EnDeCAD), 2019–2023
- Professori Kati Kulovesi, Slowing Down Climate Change: Combining Climate Law and Climate Science to Identify the Best Options to Reduce Emissions of Short-lived Climate Forcers in Developing Countries (CLIMASLOW), 2017–2022
- Professori Annele Virtanen, Quantifying the atmospheric implications of the solid phase and phase transitions of secondary organic aerosols (QAPPA), 2014–2019
- Professori Rami Korhonen, Evaluation of Osteoarthritis Progression in a Patient-Spesific Manner using Magnetic Resonance Imaging and Computational Modeling (OAPROGRESS), 2011–2016
ERC Proof of Concept
- Professori Rami Korhonen, Novel algorithm for treatment planning of patients with osteoarthritis (ALGOA), 2018-2019
Apulaisprofessori Merve Atasoy, BIOSPARK (2026–2031)
BIOSPARK (Skills Promotion and Awareness for Regenerative Knowledge) -hankkeessa luodaan kaikki EU:n jäsenvaltiot kattava biotalouden koulutuskeskusverkosto bio- ja kiertotalouden osaamisen edistämiseksi.
Apulaisprofessori Kaisa Pihlainen, SUPPORT-Y (2026–2031)
Tutkimus- ja innovaatiohanke SUPPORT-Y (Supporting the Mental Health of Youth in Education, Training and Work) kehittää mielenterveysinterventioita 12–25-vuotiaille. Tavoitteena on tarttua yhteen Euroopan kiireellisimmistä ja alipalvelluimmista haasteista: nuorten mielenterveyteen koulussa, ammatillisessa koulutuksessa ja työelämään siirryttäessä.
Professori Matthieu Roussey, RAVEN (2024–2028)
Ilmansaasteiden ja kasvihuonekaasujen seurantaan tarvitaan uusia edullisia, kompakteja, energiatehokkaita sekä entistä herkempiä ja tarkempia järjestelmiä. RAVEN (Revolutionary Accuracy in Waveguide- and Photoacoustic-Enabled Atmospheric Sensors) -hanke hyödyntää PIC-huipputeknologiaa edistyneiden, laajakäyttöisten kaasunmittausjärjestelmien kehittämiseen.
Professori Jaana Rysä, NEMESIS (2024–2028)
NEMESIS-hanke selvittää ympäristökemikaalien roolia ihmisen normaalin aineenvaihdunnan häiritsijöinä ja metabolisten sairauksien taustavaikuttajina. Hankkeessa hyödynnetään uusimpia in vitro-, in vivo- ja systeemibiologian menetelmiä sekä laajoja kohorttiaineistoja. Tarkoituksena on löytää uusia biomarkkereita kemikaalien riskiarviointiin.
Yliopistotutkija Ágnes Németh, SERIGO (2024–2027)
SERIGO (Social Economy for Resilience, Inclusion and Good Life in Rural Areas) -hankkeessa keskitytään eurooppalaisiin maaseutualueisiin. Hanke pyrkii kehittämään sosiaalisesti innovatiivisia ratkaisuja maaseutualueiden heikommassa asemassa olevien ryhmien resilienssin, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Keskiössä ovat paikallisten toimijoiden aloitteista lähtöisin olevat tai heitä osallistavat ratkaisut.
Itä-Suomen yliopiston koordinoimat EIC-hankkeet
Euroopan Innovaationeuvosto EIC tukee uusien teknologioiden ja käänteentekevien innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista.
Professori Minna Kaikkonen-Määttä, MIRACLE (2023–2027)
MIRACLE (Multiomics Based Risk Stratification of Atherosclerotic Cardiovascular Disease) -konsortiohankkeen tavoitteena on parantaa valtimotaudin tunnistamista ja riskinarviointia. Hankkeessa kehitetään uusia multiomiikkapohjaisia malleja valtimotaudin ennustamiseen. Tutkijat hyödyntävät suurimmista valtimotaudin genominlaajuisista assosiaatiotutkimuksista saatuja tietoja.
Professori Polina Kuzhir, THz-Skin (2026–2030)
Ihosyövän diagnosointi edellyttää kalliita laitteita ja asiantuntemusta, mikä vaikeuttaa laajamittaista seulontaa. THz-Skin (THz-FIR Colour Imaging of Skin Condition Based on Analysis of Its Thermal Emission) -hankkeen tavoitteena on tuoda diagnostiikka helpommin saataville alustalla, joka soveltaa edistyksellistä tunnistustekniikkaa spektroskooppiseen mittausdataan.
Itä-Suomen yliopiston koordinoimat MSCA COFUND -tutkijakoulutushankkeet
DP-FOBI (2026–2031)
DP-FOBI-tohtoriohjelma (Doctoral Programme for Advancing Forest-Based Bioeconomy) tarjoaa tutkijoille valmiuksia ja monialaisia näkökulmia kestävien innovaatioiden edistämiseksi metsäpohjaisessa biotaloudessa. Ohjelmaa koordinoi vanhempi yliopistonlehtori Helen Reijonen.
NOVEL-tutkijatohtoriohjelma (2024–2029)
NOVEL on monitieteiseen ja sektorien väliseen yhteistyöhön perustuva post doc- eli tutkijatohtoriohjelma. Sen tutkimusalueet kattavat neljä keskeistä aivoterveyteen liittyvää teemaa: ennaltaehkäisy ja hoito, menetelmät ja data, innovaatiot yhteiskunnassa sekä etiikka ja hyvinvointi. Ohjelmaa koordinoivat professori Tarja Malm ja professori Päivi Eriksson.
Neuro-Innovation (2021–2027)
Neuro-Innovation on aivoterveyden tutkimusta ja innovaatioita kehittävä tohtoriohjelma. Ohjelmaa koordinoivat professori Päivi Eriksson ja professori Tarja Malm.