Humanistinen osasto

Kulttuuri ymmärretään humanistisen osaston tutkimuksessa laaja-alaisesti niin taide- kuin kansankulttuurina, populaari- ja mediakulttuurina ja ennen kaikkea ihmisten arkena. Kaikissa niissä keskiössä ovat kohtaamiset. Kulttuuri näyttäytyy osaston tutkijoille eri medioiden kautta välittyvinä teksteinä ja esityksinä, aistimellisena kulttuurina ja sosio-kulttuurisina järjestelminä. Menetelmällisesti kulttuureja, niiden toimijoita ja tuotteita tarkastellaan tekstitutkimuksellisilla, etnografisilla ja muilla kenttätyömenetelmillä. Kulttuurien tutkimus on tieteidenvälistä toimintaa, joka perustuu kansainvälisille yhteyksille ja monikansallisille verkostoille. 

Kirjallisuutta tutkitaan humanistisella osastolla kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen ja kielten oppiaineissa. Kirjallisuuden oppiaineessa tutkimuskohteena on nykyinen mutta myös varhaisempi kirjallisuus. Tekstikäsitys on laaja, ja tutkimuksen ytimessä ovat kirjallinen elämä ja kulttuuri, kirjailijan työ sekä kirjallisuushistoria. Menetelmällisesti kirjallisuutta lähestytään kulttuurintutkimuksen, kirjallisuussosiologian, feministisen tutkimuksen, kulttuurisen muistin tutkimuksen, kertomusten tutkimuksen ja digitaalisen kirjallisuudentutkimuksen välinein. Yhteistä on kontekstoiva, historiallistava tutkimusote sekä hankkeissa hyödynnettävä monitieteisyys. 

Kielen tutkimuksen keskiössä ovat kielikontaktit, monikielisyys, kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu sekä ihmisen kielellinen kehitys ja siinä esiintyvien häiriöiden ennaltaehkäisy ja kuntoutus. 

Suomen kielen oppiaineessa tutkitaan suomen aluemurteita ja muita puhekielen muotoja sekä itämerensuomalaisia kieliä, erityisesti karjalan kieltä. Tutkimuksen kohteena ovat esimerkiksi kielen vaihtelu ja muuttuminen, puhutun kielen lauserakenteet, kielikontaktit, kielikäsitykset ja kieliasenteet.

Englannin kielen alalla olemme kansainvälisesti tunnettuja maailmanenglantien tutkimuksessa, jossa fokuksessa on englannin käyttö monikielisessä ympäristössä sekä nykyenglannin rakenteellinen vaihtelu. Teemme myös poikkitieteellistä yhteistyötä esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen kanssa laskennallisen sosiolingvistiikan tutkimuksessa.

Venäjän kielen oppiaineessa tutkitaan itäslaavilaisten kielten historiallisia kontakteja, Venäjällä asuvia vähemmistökansoja ja heidän kieliään sekä suomenvenäjää ja muita Venäjän ulkopuolisia venäjän variaatioita postkolonialistisesta näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena on myös venäjän retorinen, diskursiivinen ja ideologinen käyttö mediassa.  

Ruotsin kielen oppiaineessa tutkimus on keskittynyt erityisesti monikielisyyteen, Ruotsin vähemmistökieliin, kielellisiin elämäkertoihin sekä identiteetin ja kielen välisen suhteen tutkimiseen. Lisäksi tutkimme Joensuun seudun ruotsinkielisyyttä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. 

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian alalla tutkitaan kieltä ja puhetta, niin tyypillistä kuin epätyypillistä (patologista), sekä sovelletaan tilastollisia ja koneoppimismenetelmiä kieli- ja puhetutkimukseen, osin yhteistyössä tietojenkäsittelytieteen kanssa.

Logopedian oppiaineessa tutkimus keskittyy kielen kehityksellisiin haasteisiin suurissa alkuperäis- ja rekisteriaineistoissa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, myös UEFin tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa. Tutkimusta tehdään myös monikielisyyteen, lasten puheen haasteisiin sekä aikuisten afasioihin ja nielemiseen liittyen. 

Humanistisen osaston käännöstieteellinen tutkimus on hyvin monipuolista ja kuuluu yliopiston strategisesti tärkeään profiilialueeseen kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat. Keskeisiä tutkimusalueita ovat monenlaiset käännösprosessiin, käännösten vastaanottoon ja käännösteknologiaan liittyvät ilmiöt. Ammattimaisen kääntämisen kentällä tärkeitä näkökulmia ovat kääntäjän kompetenssit, asiantuntijuus ja asema sekä työolosuhteet. Tutkimus tarkastelee myös erilaisia ei-ammatillisen kääntämisen muotoja, kuten tutkijoiden tai journalistien työssä tapahtuvaa kääntämistä, sota-ajan kääntämistä sekä konekääntämisen ja tekoälysovellusten roolia monikielisissä viestintätilanteissa. Käännöstutkimus on monitieteistä ja yhdistää esimerkiksi kognitiivisen kielentutkimuksen, korpustutkimuksen, kirjallisuudentutkimuksen ja sosiologian lähestymistapoja.