Humanistinen osasto

Humanistisen osastossa kulttuurit ovat tutkimuksen ja tiedon tuottamisen kohteina niin kotimaisten kuin vieraiden kielten kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen oppialoilla. Kulttuuri ymmärretään humanistisen osaston tutkimuksessa laaja-alaisesti niin taide- kuin kansankulttuurina, populaari- ja mediakulttuurina ja ennen kaikkea ihmisten arkena. Kaikissa niissä keskiössä ovat kohtaamiset. Kulttuuri näyttäytyy osaston tukijoille eri medioiden kautta välittyvinä teksteinä ja esityksinä, aistimellisena kulttuurina ja sosio-kulttuurisina järjestelminä. Menetelmällisesti kulttuureja, niiden toimijoita ja tuotteita tarkastellaan tekstitutkimuksellisilla, etnografisilla ja muilla kenttätyömenetelmillä. Kulttuurien tutkimus on tieteidenvälistä toimintaa, joka perustuu kansainvälisille yhteyksille ja monikansallisille verkostoille. Monet kulttuurien tutkimuksen hankkeista kiinnittyvät BOMOCULT -tutkimusyhteisöön ja ovat osa Itä-Suomen yliopiston Kulttuuriset kohtaamiset, liikkuvuus ja rajat -profiilialuetta.

Kielen tutkimuksen keskiössä ovat kielikontaktit, monikielisyys, kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu sekä kielellinen kehitys ja siinä esiintyvien häiriöiden ennaltaehkäisy ja kuntoutus. Suomen kielen oppiaineessa tutkimus on kohdistunut suomen aluemurteiden vaihteluun ja muuttumiseen, puhekielen syntaktisiin ilmiöihin sekä itämerensuomalaisiin kieliin, erityisesti karjalan ja suomen kielikontakteihin sekä karjalan kielen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Englannin kielen alalla olemme kansainvälisesti tunnettuja maailmanenglantien tutkimuksessa, jossa fokuksessa on englannin käyttö monikielisessä ympäristössä sekä nykyenglannin rakenteellinen vaihtelu. Teemme myös poikkitieteellistä yhteistyötä tietojenkäsittelytieteen kanssa laskennallisen sosiolingvistiikan tutkimuksessa, jossa käytetään aineistona suuria datamassoja ja hyödynnetään laskennallista osaamista niiden analysoinnissa. Tutkimus tällä alalla keskittyy innovaatioiden leviämiseen digitaalisissa sosiaalisissa verkostoissa. Osastossa tutkitaan myös venäjää historiallisten ja nykyisten kielikontaktien valossa sekä joukkoviestinten venäjää. Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian alalla harjoitetaan niin tyypillisen kuin epätyypillisen (patologisen) puheen akustista tutkimusta sekä tilastollisten ja koneoppimisen menetelmien soveltamista puheentutkimukseen, myös osittain yhteistyössä tietojenkäsittelytieteen kanssa. Logopedian oppiaineessa tutkimus keskittyy kielen kehityksellisiin haasteisiin suurissa alkuperäis- ja rekisteriaineistoissa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, myös UEFin tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa. Tutkimusta tehdään myös monikielisyyteen, lasten puheen haasteisiin sekä aikuisten afasioihin ja nielemiseen liittyen.

Humanistisen osaston käännöstieteellinn tutkimus on hyvin monipuolista ja kuuluu yliopiston strategisesti tärkeään profiilialueeseen kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat. Kääntämiseen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan usein kognitiivisesta tai sosiologisesta näkökulmasta. Keskeisiä tutkimusalueita ovat olleet erilaiset käännösprosessiin kuuluvat ilmiöt, kääntäjän kompetenssit ja asiantuntijuus, kääntämisen ideologia, kääntäjänkoulutus ja kääntäjien asema sekä työolosuhteet. Tutkimuksessa yhdistetään käännöstutkimusta myös kognitiiviseen kielentutkimukseen ja kielikontaktitutkimukseen, kun tarkastellaan esimerkiksi kielellisen viestin välittymistä erilaisissa käännöstilanteissa tai monenlaisia ei-ammatillisen kääntämisen muotoja, kuten uhanalaisten kielten kääntämistä, sota-ajan kääntämistä tai journalistista kääntämistä. Tärkeitä tutkimusalueita ovat myös korpustutkimus ja käännösteknologian tarkastelu kääntäjänkoulutuksessa sekä kääntäjän työssä ja käännösten vastaanotossa.