A.I. Virtanen -instituutti - Uutiset

Verisuonten kasvua edistävä mikroRNA-lääke voi tulevaisuudessa olla uusi vaihtoehto iskeemisten sydän- ja verisuonitautien hoitoon.

Professori Tarja Malm sai Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen hankkeelle, jossa tarkastellaan aivojen mikrogliasolujen merkitystä Alzheimerin taudin kehityksessä. Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen ERC:n neurotieteen paneelin Suomeen myöntämä ERC Consolidator Grant.

Kansainvälisellä rahoituksella tutkitaan progranuliini- ja TMEM106B-geenimuutosten vaikutusmekanismeja.

Epigeneettisillä säätelijöillä, sirtuiineilla ja BET-proteiineilla on tutkimuksen mukaan syöpätyypistä riippuvaa vuorovaikutusta, johon voi vaikuttaa pienimolekyylisillä lääkeyhdisteillä.

Yliopisto on avannut jälleen Proof of Concept (PoC) -rahoitushaun tutkimuspohjaisten ideoiden kaupallistamisen kiihdyttämiseksi. Professori Tarja Malmille PoC-hankkeet ovat avanneet useita ovia.

Uudessa solumallissa käytetään potilasperäisiä nenän hajuepiteelin soluja, jotka on saatu KYSistä Alzheimerin tautia sairastavilta ja terveiltä verrokeilta otetuista kudosnäytteistä.

Kansallisen neurokeskuksen uudeksi johtajaksi on valittu neurologian erikoislääkäri, dosentti, LT Eero Rissanen, joka aloittaa tehtävässä kevään 2022 aikana.

Väitöstutkimuksessa tunnistettiin useita skitsofrenian puhkeamiseen ja sairastumisen riskiin liittyviä geenien ja proteiinien ilmentymisen muutoksia iPS-soluista valmistetuilla solumalleilla. Soluja saatiin identtisiltä kaksosilta, joista vain toisella on diagnosoitu skitsofrenia.

– Sepelvaltimotautia on pitkään hoidettu lähinnä kolesterolia alentavilla lääkkeillä, mutta myös muunlaisille hoitomuodoille olisi tarvetta. Uudet lääkkeet voisivat kohdistua esimerkiksi verisuonen seinämässä tapahtuviin tautimuutoksiin, professori Minna Kaikkonen-Määttä toteaa.

Kansallisen Neurokeskuksen tutkijatietokantaan on koottu Suomesta yli tuhannen neurotieteen eri aloilla työskentelevän tutkijan tiedot.