A.I. Virtanen -instituutti - Uutiset

Hermosäikeiden eristeenä toimiva, rasvaisen aineen muodostama myeliinituppi on välttämätön aivosolujen normaalille nopealle viestinnälle.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ympäristön kemikaalien vaikutusta metabolisten häiriöiden ja rasvamaksan kehitykseen.

Kolmivuotisiin tehtäviin valittiin Maryam Ghasemitarei, Atri Halder, Robert Leigh, Jenni Mölkänen ja Hanna Ristolainen.

Syöpätutkimuksen kesäkoulu tarjosi näkökulmia eläinmalleista ja potilasperäisistä tautimalleista aina yksisolu- ja spatiaalisiin teknologioihin, laskennallisiin menetelmiin sekä biopankkien rooliin translationaalisessa tutkimuksessa.

Tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin solutason tautiprosesseja erilaisilla otsalohkodementiapotilailla.

Vaajasalon säätiö myönsi Itä-Suomen yliopiston tutkijoille viisi apurahaa vuosille 2026–2027.

Tulokset viittaavat siihen, että maltillinen gammainterferonistimulaatio voisi parantaa dopaminergisten hermosolujen selviytymistä Parkinsonin tautia sairastavilla.

Väitöskirja keskittyy immuunivasteen tarkistuspisteenä toimivan PD1-proteiinin (Programmed Death 1) hyödyntämiseen geeniterapian eri sovelluksissa.

Kuopiossa on tehty neurotieteellistä tutkimusta jo 50 vuoden ajan. Juhlasymposiumissa kuultiin muun muassa epilepsian geeniterapiasta ja muistin säilymistä suojaavista solutiloista.

Proof-of-Idea-hankkeessa arvioidaan, onko mahdollista kehittää NRF2-transkriptiotekijän estäjiä. NRF2 edistää lääkeaineresistenssin kehittymistä useissa syövissä ja sen säätelyllä voi olla merkityssä muissakin sairauksissa.