Suomen kieli

Suomen kielen oppiaineessa tarjoamme teoreettista tietoa kielen rakenteesta, kehityksestä ja vaihtelusta sekä käytännön taitoja kielenkäytössä ja kielen normien hallinnassa. Suomen kielen opiskelijana pätevöidyt suomen kielen asiantuntijaksi ja voit toimia esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana, suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajana, tiedottajana tai kielen- ja tekstinhuoltajana.

Näin haet opiskelemaan suomen kieltä

Hae suomen kielen opiskelijaksi yhteishaussa hakukohteessa suomen kieli ja kirjallisuus. Sivuaineoikeuden suomen kieleen voit saada sivuainekokeen kautta. Lisätietoja Sivuaineopinnot-sivulta löytyvästä Sivuaineopintojen hakuoppaasta.

Perusasioista omiin kiinnostuksen kohteisiin

Opintojen aikana perehdyt syvällisesti suomen kielen rakenteeseen ja opit tarkastelemaan kieltä laajasti niin kirjoitettuna kuin puhuttunakin.

Suomen kielen opintojen ensimmäinen vaihe koostuu pääasiassa lähiopetuksena tarjoamistamme luento- ja harjoituskursseista. Opintojesi edetessä teet yhä enemmän omia valintoja, työskentelet useammin itsenäisesti ja valitset osan opintojaksoista kiinnostuksesi mukaan fennistiikan tutkimuksen eri aloilta. Seminaareissa keräät omaan tutkielmaasi aineiston, sovellat siihen valitsemaasi tutkimusmenetelmää sekä tulkitset tuloksia ja raportoit ne.

Tutkimusta puhekielestä, kielten yhteyksistä ja vuorovaikutuksesta

Tutkimuksissamme olemme kiinnostuneita erityisesti puhesuomen variaatiosta, kielikontakteista sekä kielen omaksumisesta ja kielenkäytöstä. Näiden lisäksi tuotamme tietoa suomen kielen suhteesta sen lähisukukieliin, erityisesti karjalaan ja viroon.

Tutkimuksemme painoaloja ovat suomen aluemurteet ja muu puhekieli, itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit, kielen käyttö ja kielen omaksuminen (sekä lapsen kielenomaksuminen että suomen omaksuminen toisena tai vieraana kielenä). Näiden lisäksi olemme kiinnostuneita mm. deskriptiivisestä kieliopista ja sen soveltamisesta kouluopetukseen.

Tutkimme kieltä monipuolisesti sekä synkronisesta (ajallisesti pysyvästä) että diakronisesta (historiallisesta) näkökulmasta. Teoreettisia lähestymistapojamme ovat mm. variaationtutkimus, sosiolingvistiikka, kansanlingvistiikka, kielihistoria, kielitypologia ja kieliopillistumisen tutkimus sekä kielikontaktitutkimus.

Kielikontaktitutkimus on monitieteistä, ja teemme siinä yhteistyötä muiden kieliaineiden, erityisesti karjalan kielen kanssa. Teemme yhteistyötä myös historian ja kulttuurintutkimuksen oppiaineiden kanssa. Olemme mukana valtakunnallisessa sosiolingvistien yhteistyöverkostossa Miten Suomi puhuu. Kielenomaksumisen tutkimuksessa olemme osa kansainvälistä VIRSU-verkostoa, johon osallistuvat myös esimerkiksi Wienin ja Tallinnan yliopistot.

Viimeaikaisia ja käynnissä olevia hankkeita:

  • Seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestä (Marjatta Palander)
  • Kompleksisuus kontaktissa. Morfofonologian säilyminen itämerensuomalaisissa kielikontakteissa (Helka Riionheimo; Suomen Akatemia 2010–2012)
  • Suomen ja karjalan rajalla: näkökulmia lähisukukieliin ja niiden murteisiin (FINKA) (Suomen Akatemia 2011–2014) http://www2.uef.fi/fi/finka
  • Suomen itäpuolisten lähialueiden kielikorpukset (SILK) (Koneen Säätiö 2013–2015) http://www2.uef.fi/fi/silk
  • Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli (Koneen Säätiö 2015–2018) http://kianna-hanke.blogspot.fi/p/esittely.html
  • Suomalais-ugrilaiset kielet kohdekielinä (VIRSU) (yhteyshenkilönä Helka Riionheimo) http://www.univie.ac.at/virsu/
  • Crossling eli kielikontaktit tieteenalojen risteyksessä (Helka Riionheimo, Koneen Säätiö 2012–2014) https://wiki.uef.fi/display/CROSSLING/CROSSLING

Yhteystiedot

Opetus- ja tutkimushenkilöstö
Hallinto- ja toimistohenkilöstö