Viitetiedot ja viittaaminen

Näin viitattaessa ilmoitetaan tekstiin sisältyvässä viittauksessa kirjoittaja ja kirjoituksen julkaisemisen vuosiluku. Tekstin jälkeen lopussa on täydellisesti merkittyjen viitteiden lista. Esimerkkinä tästä on mm. Harvardin tyyli, jota käytetään laajalti luonnontieteissä, taloustieteissä, ja muillakin aloilla, samoin APA:n (American Psychological Association) tyyli.

Viittaus tekstissä Harvardin tyylillä:

… (Liukkonen et al. 2018)

Viite kirjallisuusluettelossa tekstin lopussa (Harvard British Standard):

Liukkonen, Lauri, Daniel Ayllon, Mervi Kunnasranta, Marja Niemi, Jacob Nabe-Nielsen, Volker Grimm, and Anna-Maija Nyman. 2018. "Modelling Movements of Saimaa Ringed Seals using an Individual-Based Approach." Ecological Modelling 368: 321-335. https://doi:10.1016/j.ecolmodel.2017.12.002.

Viittaus tekstin sisällä APA:n tyylillä:

… (Liukkonen et al., 2018)

Viite kirjallisuusluettelossa tekstin lopussa (APA):

Liukkonen, L., Ayllon, D., Kunnasranta, M., Niemi, M., Nabe-Nielsen, J., Grimm, V., & Nyman, A. (2018). Modelling movements of Saimaa ringed seals using an individual-based approach. Ecological Modelling, 368, 321-335. https://doi:10.1016/j.ecolmodel.2017.12.002

Kirjoittaja-sivunumerojärjestelmä

Tekstissä ilmoitetaan tekstin viittauksessa tekijän ja vuoden lisäksi sivunumero, jossa viitattu tieto esiintyy. MLA (Modern Language Association) käyttää tätä. Esimerkki:

… (Liukkonen et al. 2018, 322)

Numerojärjestelmässä viitteet saavat juoksevan numeron, ja tekstin sisällä niihin viitataan numerolla. Tekstin lopussa on kirjallisuusluettelo, jossa lähteet ovat numerojärjestyksessä.

Viitteet voidaan numeroida myös siten, että viitatut lähteet kirjoitetaan aakkosjärjestykseen ja numeroidaan sen mukaan. Tällöinkin viitataan lähteeseen tekstin sisällä numerolla, mutta viittausten numerot eivät etene tekstissä suuruusjärjestyksessä.

Vancouver-järjestelmä on esimerkki numerojärjestelmästä, ja se on tavallinen lääketieteen julkaisuissa.

Esimerkissä viittaukset artikkelin tekstissä Vancouver-järjestelmän mukaan Merit Melinin ja Mia Kontion artikkelissa Duodecim-lehdessä 2020 136(11):1261-3:

” Tiedetään, että rokottaminen puolen vuoden iässä tuottaa heikomman vasteen kuin vuoden iässä annettu rokote, ja suurempi osa imeväisikäisistä jää ilman riittävää suojaa rokotuksesta huolimatta (8). Toisella rokoteannoksella voidaan vahvistaa immuniteettia. On kuitenkin viitteitä siitä, että kun ensimmäinen MPR-rokoteannos on annettu ennen yhdeksän kuukauden ikää, vasta-aineiden laatu jää heikommaksi ja määrä laskee nopeammin rokottamisen jälkeisten vuosien aikana, huolimatta toisella ikävuodella annetusta toisesta rokoteannoksesta (1,9).”

Viitteet kirjallisuusluettelossa tekstin lopussa:

1. Brinkman ID, de Wit J, Smits GP, ym. Early measles vaccination during an outbreak in the netherlands: short-term and long-term decreases in antibody responses among children vaccinated before 12 months of age. J Infect Dis 2019;220: 594-602.

2. Nic Lochlainn LM, de Gier B, van der Maas N, ym. Effect of measles vaccination in infants younger than 9 months on the immune response to subsequent measles vaccine doses: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2019;19: 1246-54.

 . . .

8. Nic Lochlainn LM, de Gier B, van der Maas N, ym. Immunogenicity, effectiveness, and safety of measles vaccination in infants younger than 9 months: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2019;19:1235-45.

9. Nair N, Gans H, Lew-Yasukawa L, ym. Age-dependent differences in IgG isotype and avidity induced by measles vaccine received during the first year of life. J Infect Dis 2007;196:1339-45.

Ala- ja loppuviitejärjestelmä, nk. noottiapparaatti, on järjestelmä, jossa viittaukset numeroidaan, ja tekstissä viitataan tiettyyn numeroon. Viite kokonaisuudessaan esitetään saman sivun lopussa (tai muussa paikassa, tässäkin on vaihtelua). Sivun loppuun sijoitetun täydellisen viitteen lisänä on mahdollista olla myös muuta selitystekstiä asiaan. Noottiapparaattia käytetään lähinnä humanistissa ja yhteiskuntatieteellisissä julkaisuissa. Oikeustieteissä on omat sovelluksensa tästä, yksi tunnettu esimerkki on OSCOLA (The Oxford University Standard for Citation of Legal Authorities)-tyyli.

Kun viittaustyyleistä on erilaisia versioita, esim. Chicagon tyylissä Chicago A käyttää ala- tai loppuviitejärjestelmää, Chicago B kirjoittaja-vuosi -viitejärjestelmää. Chicagon tyylejä käytetään humanistisissa tieteissä. Kemian alan ACS-tyylissä on samoin eri järjestelmiä käyttäviä versioita.

Esimerkki:

Viittaus tekstissä: [23]

Kokonainen viite (Chicago A):

[23] Sewell, Raymond. “Finding Strength, Meaning and Friendship in Indigenous Musical Translation.” Anthropology Now 14, no. 1–2 (2022): 157–63. https://doi.org/10.1080/19428200.2022.2123192.

Kirjastossa on jonkin verran eri viittaustyylien oppaita. Viitteidenhallintaohjelmat (esimerkiksi Zotero, Mendeley) muokkaavat kirjallisuusluettelon helposti tietyn tyylin mukaiseksi, jos haluttu tyyli sisältyy sen valikoimaan. Myös joistakin tietokannoista voi poimia valitsemansa viitteet halutun tyylin mukaisina.

Esimerkki kirjallisuusluettelosta esitettynä kahdella eri tyylillä. Kirjallisuusluettelossa on mukana kaksi kirja-artikkelia, kaksi lehtiartikkelia, kaksi kirjaa ja kaksi väitöskirjaa.

Harvardin tyyli(Harvard – British standard):

ARGYLE, M., 1999. Causes and Correlates of Happiness. In: D. KAHNEMAN, E. DIENER and N. SCHWARZ, eds, Well-Being. Russell Sage Foundation, pp. 353-373.

COLLIER, M., 2020. Tree Beyond Your Window. The Atlantic Monthly, 325(5), pp. 76.

FISCHER, M., 2009. Diversity management and the business case. In: K. KRAAL, J. ROOSBLAD and J. WRENCH, eds, Equal Opportunities and Ethnic Inequality in European Labour Markets. Amsterdam University Press, pp. 95-118.

JOUHKI, E., 2020. Teinikuntatoiminnan sukupolvet : muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 1950–1970-luvuilla, Oulun yliopisto.

LAINE, K., HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, FACULTY OF HUMANITIES, SUOMEN HISTORIA, FINNISH HISTORY, HISTORIAN, KULTTUURIN JA TAITEIDEN TUTKIMUKSEN LAITOS and SCHOOL OF HISTORY, CULTURAL RESEARCH AND ART STUDIES, 2020. Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750 - 1850, Turun yliopisto.

SALOMI, J. and MEYER-ROCHOW, V., 2020. Zootherapeutic uses of animals and their parts: an important element of the traditional knowledge of the Tangsa and Wancho of eastern Arunachal Pradesh, North-East India. Environment, Development and Sustainability, 22(5), pp. 4699-4734.

VOIGT, C.C. and KINGSTON, T., 2016. Bats in the Anthropocene: Conservation of Bats in a Changing World. 1 edn. Cham: Springer International Publishing.

WASHBOURNE, R.K. and VAN WYKE, B., 2019. The Routledge handbook of literary translation. Abingdon, Oxon ;: Routledge.

APA:n tyyli (APA 6th – American Psychological Association):

Argyle, M. (1999). Causes and Correlates of Happiness. In Kahneman D., Diener E., & Schwarz N. (Eds.), Well-Being: Foundations of Hedonic Psychology (pp. 353-373). Russell Sage Foundation. Retrieved June 15, 2020, from www.jstor.org/stable/10.7758/9781610443258.22

Collier, M. (2020). Tree beyond your window. The Atlantic Monthly, 325(5), 76.

Fischer, M. (2009). Diversity management and the business case. In Kraal K., Roosblad J., & Wrench J. (Eds.), Equal Opportunities and Ethnic Inequality in European Labour Markets: Discrimination, Gender and Policies of Diversity (pp. 95-118). Amsterdam: Amsterdam University Press. doi:10.2307/j.ctt46n0zz.8

Jouhki, E. (2020). Teinikuntatoiminnan sukupolvet : Muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 1950–1970-luvuilla Retrieved from https://www.finna.fi/Record/oula.1749094

Laine, K., Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Suomen historia, Finnish History, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, & School of History, Cultural Research and Art Studies. (2020). Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko lounais-suomessa 1750 - 1850 Retrieved from https://www.finna.fi/Record/utupub_diss.10024_14915

Salomi, J., & Meyer-Rochow, V. (2020). Zootherapeutic uses of animals and their parts: An important element of the traditional knowledge of the tangsa and wancho of eastern arunachal pradesh, north-east india. Environment, Development and Sustainability, 22(5), 4699-4734. doi:10.1007/s10668-019-00404-6

Voigt, C. C., & Kingston, T. (2016). Bats in the anthropocene: Conservation of bats in a changing world (1st ed.). Cham: Springer International Publishing. doi:10.1007/978-3-319-25220-9

Washbourne, R. K., & Van Wyke, B. (2019). The routledge handbook of literary translation. Abingdon, Oxon ;: Routledge.

Alla on linkkejä muutamiin verkosta löytyviin ohjeisiin. Muista että viime kädessä viitteen tarkan muodon ja ulkoasun määrittää oman oppiaineesi tai muun julkaisijan ohjeistus.

Kielitoimiston ohjepankki (Kotimaisten kielten keskus Kotus)   

• Lähdeluettelo
• Lähdeviitteet
• Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät (laajasti eri aineistotyyppejä, mm. artikkelit, lait, sanakirjat, videot, kartat, sähköpostit)

E-kirjoihin viittaaminen

• Sähkökirjaan viittaaminen (Suomen Kustannusyhdistys)

Kustantaja-tiedot

• Lähdeluettelon haasteet: kuka kumma kustantaja? (Kielikuraattorin blogi, kirjoittaja Eveliina Korpela)

Tilastoihin viittaaminen:

• Viittausohje tilastoihin (Luonnonvarakeskus; voi soveltaa muihinkin tilastoihin)

Kuvaan viittaaminen:

• Viittaaminen kuvaan tekstissä ja lähdeluettelossa (Visual Resources Centre / Aalto)

Julkaisemattomat ja suulliset lähteet:

• Miten viitata lähteeseen, joka on vain tekijöiden hallussa tai jota ei ole julkaistu? (Kielikuraattorin blogi, kirjoittaja Eveliina Korpela)

Laaja yleisohje:

• Tieteellinen viittaaminen (Aalto-yliopisto)