Tunnetaidoista hyvinvointia esimiehille

Maailman muuttuessa nopeassa tahdissa on myös työelämän reagoitava eri puolilla tapahtuviin muutoksiin. Työntekijöiden on oltava valmiina omaksumaan uusia asioita kiihtyvällä tahdilla, ja lähes jokaiselta vaaditaan jatkuvaa uuden oppimista. Omien resurssien ja työelämän vaatimusten yhteensovittaminen voi pahimmillaan olla raskasta ja kuormittavaa.

– Yhteensovittamisessa ja esimiestyössä tunnetaidot voivat olla apuna eli toimia niin sanottuina voimavaratekijöinä. Tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteita. Niitä tarvitaan ihan joka päivä, esimerkiksi omien tarpeiden tunnistamisessa, rajojen asettamisessa sekä ylipäätään omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa, tiivistää terveyspsykologian professori Taina Hintsa.

Hän johtaa puolitoista vuotta sitten käyntiin lähtenyttä, Työsuojelurahaston ja Itä-Suomen yliopiston rahoittamaa Hyvinvointia, työkykyä ja palautumista edistäviä tunnetaitoja työelämään: ohjelma esimiehille, rehtoreille ja urheiluvalmentajille -tutkimushanketta. Siinä tutkitaan rehtoreiden, esimiesten ja urheiluvalmentajien hyvinvointia positiivisen psykologian näkökulmasta – miten opeteltavissa olevat tunnetaidot edistävät näiden ammattiryhmien hyvinvointia, työkykyä ja terveyttä.

– On ollut innovatiivista yhdistää tämänkaltainen porukka. Vaikka tämän porukan työ on monilta osin hyvinkin erilaista, heillä on työssään monta yhdistävää tekijää. Ryhmätapaamissa on käynyt ilmi, että heillä on myös keskenään paljon jaettavaa ja keskusteltavaa. Jokaiselle tärkeää on myös hyvinvoiva työyhteisö.

Systemaattista tieteellistä tutkimusta tunnetaitojen, hyvinvoinnin ja palautumisen välisistä yhteyksistä ei ole vielä riittävästi. Hankkeessa tuotetaankin aiheesta uutta tietoa sekä kehitetään esimiesten tunnetaitoja harjoittavaa ja hyvinvointia edistävää ohjelmaa. 

Tunneprosesseja voi oppia säätelemään

Osanottajia on haastateltu, heille on tehty kyselyitä, ja he ovat saaneet kotitehtäviä, joiden puitteissa he ovat päässeet tunnistamaan omia tunnetaitojaan sekä havainnoimaan omaa toimintaansa, itsetuntemustaan, toimintamallejaan ja stressinhallintakeinojaan. 

– Mukana on yhteensä noin 50 esimiestä, rehtoria ja urheiluvalmentajaa Joensuun seudulta, hankkeessa väitöskirjaa tekevä projektitutkija Aleksis Aronen kertoo. 

Kullekin osallistujaryhmälle pidettiin alussa alkuseminaari, ja ryhmätapaamiset aloitettiin viime vuoden syksyllä. 

– Kun alkuun kyselimme, miten tuttuja tunnetaidot osanottajille olivat, oli moni sitä mieltä, että asia on hyvinkin tiedossa. Tunnetaitoihin kuuluu kuitenkin niin paljon erilaisia asioita ja näkökulmia, että lopulta keskustelujen kautta aiheesta saatiinkin monta uutta ahaa-elämystä ja oivallusta. 

Ihmiset jäsentävät kokemuksiaan yksilöllisesti ja hyvinkin erilaisten tunnekokemusten kautta. Yksilöllistä on myös se, mistä ja miten stressiä koetaan. Siksi arkiset asiat ja tilanteet herättävät meissä erilaisia tunteita.

– Omia tunneprosesseja on mahdollista oppia tarkkailemaan ja säätelemään. Samalla niitä voi oppia hahmottamaan muissa ihmisissä. 

Alustavasti näyttääkin siltä, että tunnetaitonsa hallitsevat osallistujat arvioivat haastattelussa myös työkykynsä paremmaksi – sekä nyt että lähitulevaisuudessa. Tunnetaidot näyttävät liittyvän myös parempaan resilienssiin.  

Hintsan mukaan tunnetaidoista saattaa olla hyötyä myös vuorovaikutustilanteissa sekä stressistä ja työstä palautumisessa. 

– Osallistujat alkoivat kiinnittää huomioita omiin tunteisiinsa ja tunnetaitoihinsa uudella tavalla. He oivalsivat myös, että toisten tunteiden tunnistamiseen kannattaa kiinnittää työyhteisössä huomiota. 

Myös osanottajien itsetuntemus ja -luottamus tuntui kasvavan. 

– Kun tunnistaa omia tuntemuksiaan ja uskaltaa luottaa omiin tunteisiinsa, voi saada itsevarmuuden myötä esimerkiksi työkaluja työyhteisön haastaviin vuorovaikutustilanteisiin.

Esimiestyö on vuorovaikutustyötä

Vaikka kaikki ohjelmaan osallistuneet tekevät esimiestyötä tavalla tai toisella, osanottajien arkityö on eri lailla painottunutta. Rehtoreiden työssä tunteet eivät välttämättä näy samalla tavalla kuin urheiluvalmentajilla tai vaikkapa mukana olleilla majoitus- ja ravintola-alan esimiehillä. Urheiluvalmentajat ovat jatkuvasti tekemisissä suurten tunteiden ja voimakkaiden kokemusten kanssa.

– Urheilu on tunnepitoista toimintaa. Valmentajat joutuvat tekemään paljon tunteisiin liittyvää työtä – he auttavat pettymysten sietämisessä, jännittämisessä, mutta toki myös onnistumisen ilossa, Aronen kertoo. 

Tunnetaidoille on siis kysyntää myös urheilun parissa. Niihin liittyvää sisältöä olisikin hyvä liittää urheiluvalmentajien koulutukseen entistä enemmän.

– Lisäksi mediassa on puhuttu viime aikoina siitä, että urheiluseurat ovat entistä valmiimpia panostamaan myös urheilupsykologiaan. Psykologiliitto onkin tehnyt paljon töitä sen eteen, että psyykkinen valmennus otettaisiin urheilussa paremmin huomioon. Tutkimusnäyttöä hyödyistä pitää kuitenkin saada vielä lisää.

Joka tapauksessa tunnetaidot, itsetuntemus ja omien kokemusten reflektointitaidot olisivat tärkeitä meille kaikille. 

– Esimiestyössä toimivat jäävät kuitenkin työelämän haasteiden kanssa liian usein yksin. Olisi tärkeää oppia tunnistamaan itselle tärkeät asiat sekä omat voimavaransa, jotta niitä voisi myös hyödyntää monipuolisesti oman hyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin johtamisessa. Myös esimieskoulutuksissa tulisi käsitellä näitä teemoja riittävästi, Hintsa summaa. 

Yhteiset kokemukset tärkeitä

Tunnetaidot ovat itsetuntemuksen ja hyvän mielenterveyden perusta. Kun niistä on tietoinen, eivät tunteet pääse ohjaamaan elämää, vaan niihin saa otettua välimatkaa ja arvioitua, miten tunteet huomioiden kannattaa toimia. Tunnetaidot näyttävät olevan yhteydessä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen, työpaikan hyvään ilmapiiriin ja parempaan muutoksiin sopeutumiseen. 

Tutkimukseen osallistuneet pitivät omien kokemusten, ajatusten ja toimintamallien jakamista ja keskustelua todella tärkeänä. 

– Alustavien huomioiden mukaan tuntemusten ja ajatusten sanoittaminen ääneen auttoi, ja samalla huomattiin, että muillakin on samanlaisia kokemuksia. Sekä oma pohdinta että yhteinen kokemusten reflektointi olikin tapaamisissa hyvin tärkeää, Hintsa sanoo.

Näistä pohdinnoista näytti syntyvän uusia näkökulmia. Osanottajat kertoivat tunnistaneensa keskusteluiden jälkeen paremmin omia ajattelu- ja toimintamallejaan. Lisäksi he tiedostivat kirkkaammin oman vaikutusvaltansa merkityksen ympäristössään.

Hanke tuo lisää elinvoimaa työelämään

– Jotta nykyinen, koronan jälkeen monellakin tavalla uudenlainen työelämä olisi kestävää, vaatii se hyvää johtajuutta ja esimiestyötä. Hyvä johtaminen sekä hyvinvoivien työyhteisöjen rakentaminen puolestaan vaativat psykologisia resursseja ja voimavaroja, Hintsa tiivistää.

Arosen mukaan sama pätee myös silloin kun lähdetään luomaan uudenlaista, hyvinvointia edistävää urheilukulttuuria.

Hankkeesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti työelämässä. Tutkimusnäyttöön perustuva, hankkeessa kehitettävä ohjelma auttaa harjoittamaan tunnetaitoja, joilla pyritään edistämään esimiesten hyvinvointia, työkykyä ja työstä palautumista laajemminkin. Ohjelmaan osallistuneet ovat saaneet siitä jo nyt hyötyä hyvinvoinnin ylläpitoon ja työhyvinvoinnin johtamiseen.

– Ydinsanomamme on, että kun työelämässä johtaa ja kannattelee toisia ihmisiä, on erittäin tärkeää huolehtia myös itsestään, Hintsa muistuttaa. 

Tutkimusryhmällä on vahva luottamus siihen, että hanke vastaa osaltaan todelliseen tarpeeseen, ja sen tuloksista saadaan lisää elinvoimaa suomalaiseen työelämään.