Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Hintsa Taina.

Taina Hintsa terveyspsykologian professoriksi

Tunnetaidot edistävät työhyvinvointia

Kun työsuhde alkaa, työnantaja ja työntekijä solmivat ikään kuin yhteisen liiton. Liitto toimii, kun työnantaja luo työnteolle hyvät ja oikeanlaiset olosuhteet ja pitää työntekijästä huolta. Työntekijän velvollisuus taas on huolehtia työstä palautumisesta ja siitä, että elämässä on muutakin sisältöä. 

Näin kertoo Itä-Suomen yliopiston tuore terveyspsykologian professori Taina Hintsa. Hänen tutkimusalueitaan ovat terveyspsykologia, yksilölliset erot hyvinvoinnissa, työhyvinvointi ja työelämän tunnetaidot. 

– Olen aiemmin tutkinut pitkään esimerkiksi terveyden erilaisia riskitekijöitä, mutta seuraavaksi tarkoituksena on lähestyä hyvinvointia resurssien ja voimavarojen näkökulmasta. Työhyvinvoinnin tutkiminen positiivisen psykologian tulokulmista kiinnostaa kovasti.  

Hintsa haluaa nyt tuoda terveyspsykologian kentälle uusia tuulia ja selvittää, miten parhaiten tukea psyykkistä hyvinvointia työssä kunkin omien voimavaratekijöiden avulla.

– Esimerkiksi tunnetaidoista on kyllä tehty monia yksittäisiä tutkimuksia aiemminkin, mutta systemaattisempi tutkimus puuttuu. Siksi halusin ruveta kasaamaan näitä asioita yhteen uudella, ainutlaatuisella tavalla.

Tällä kaikella Hintsa viittaa tämän vuoden alussa alkaneeseen Työsuojelurahaston rahoittamaan Hyvinvointia, työkykyä ja palautumista edistäviä tunnetaitoja työelämään: ohjelma esimiehille, rehtoreille ja urheiluvalmentajille -tutkimushankkeeseen, jossa on lähdetty tutkimaan rehtoreiden, esimiesten ja urheiluvalmentajien työhyvinvointia nimenomaan positiivisen psykologian näkökulmasta – miten opeteltavissa olevat tunnetaidot edistävät hyvinvointia, työkykyä ja terveyttä.

– On innovatiivista yhdistää tämänkaltainen porukka. Heillä on työssään monta yhdistävää tekijää, ja uskon, että tulevissa ryhmätapaamissa heillä on myös paljon keskenään jaettavaa ja keskusteltavaa.

Huonosti voiva esimies ei jaksa kannatella muita

– Kun työelämässä johtaa ja kannattelee toisia ihmisiä, on tärkeää huolehtia myös itsestään, tiivistää Hintsa alkaneen tutkimuksen lähtökohtia. 

Rehtoreiden, esimiesten ja urheiluvalmentajien tehtävänä on pitää huolta työntekijöistä ja valmennettavista. Huonosti voiva tai uupunut ihminen ei jaksa niin tehdä.

– Kiireessä itsestä huolehtiminen ja rentoutuminen jää usein väliin. Silloin ihminen saattaa olla kireä, eikä hänellä ole energiaa välittää muidenkaan hyvinvoinnista. Nämä henkilöt ovat sellaisessa asemassa, että heidän hyvinvointinsa välittyy eteenpäin monelle eri taholle, joten ei ole yhdentekevää, miten he työssään voivat ja toimivat. 

Jos löytyy keinoja, joilla huolehtia omasta hyvinvoinnista, voi hyvinvointia välittää eteenpäinkin.

– Nämä ovat usein myös tehtäviä, joissa innostus saattaa ajaa oman jaksamisen ohi. Aina heille ei myöskään löydy aikaa tai paikkaa, jossa työkuormaa ja työhön liittyviä tuntemuksia voisi puida jonkun kanssa. Siksi rehtoreille, esimiehille ja valmentajille tulisi olla saatavilla heille suunnattua hyvinvoinnin ja jaksamisen tukea. 

Hankkeessa tutkitaan, onko interventiolla vaikutusta tunnetaitojen lisääntymiseen, hyvinvointiin ja työkykyyn. Mukana on yli 65 henkilöä vertailuryhmä mukaan lukien.  

– Tutkimustulosten pohjalta tavoitteena on laatia tunnetaitoja, hyvinvointia ja työkykyä edistävä ohjelmamalli, jota tullaan jatkossa kehittämään sopivaksi myös erityyppisille organisaatioille ja toimintaympäristöille. 

Itsesäätelyä ja voimavarojen kartoitusta

Hintsa kertoo, että työhyvinvointia on tutkittu jo pitkään ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta. 

– Haluaisin kuitenkin tuoda aihepiiriin uusia ajatuksia. Vaikka organisaatioiden on huolehdittava hyvää ja tervettä työntekoa edistävien työympäristöjen luomisesta, on myös jokaisella työntekijällä vastuu huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Omien voimavara- ja resurssitekijöiden tunnistaminen voi auttaa tässä. 

Uupumisriski kasvaa, jos kokee itsensä stressaantuneeksi pitkään. Meidän kaikkien tulisi huolehtia siitä, että elämässä on muitakin intressejä kuin pelkkä työntekeminen. Myös palautumiselle on annettava riittävästi aikaa. Etenkin etätöitä tehdessä on riskinä, että työt ovat jatkuvasti läsnä ja työpäivät pitenevät huomaamatta. 

Miten asiantuntija itse sitten pitää huolta hyvinvoinnistaan ja palautumisestaan?

– Oma työnikin on niin mielekästä, että sitä voisi tehdä vaikka kuinka paljon. Olen kuitenkin asettanut työnteolle jonkinlaisen rajan, ja jokaiselle päivälle tulee jäädä palautumisaikaa. Vapaa-ajalla käyn kävelylenkeillä, ulkoilen, katson telkkarista jotain kevyttä viihdettä, mökkeilen tai soitan videopuheluita. 

Joensuuhun Espoosta muuttanut professori tuntee olevansa uudessa kotikaupungissa jo kotonaan ja viihtyy hyvin.

– Itä-Suomen yliopistossa tehdään terveyteen, työhön ja organisaatiopsykologiaan liittyvää tutkimusta, joten tämä on luonteva paikka tehdä omaakin tutkimustyötä. Lisäksi vastaan täällä terveyspsykologian erikoispsykologikoulutuksesta. Tarjoamme myös terveyspsykologian moduuliopintoja muille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Samalla tuon toivon mukaan tutkimuskentälle uusia avauksia!
 

TAINA HINTSA
Itä-Suomen yliopiston terveyspsykologian professori 1.8.2020–

Työnohjaaja (STOry 2017)
Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi (2015)
Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti (HY, 2010)
Psykologian tohtori, Helsingin yliopisto 2008

Tärkeimmät tehtävät
Apulaisprofessori Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Kasvatustieteiden ja psykologian osasto 2017–2020
Yliopistonlehtori 2013–2017 Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos; 2017 Medicum, Lääketieteellinen tiedekunta, Psykologian ja logopedian osasto
Yliopistotutkija 2010–2012, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos
Tutkijatohtori 2008–2009 Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos
 

Painolaatuiset kuvat ovat osoitteessa: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37729?encoding=UTF-8 ja https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37728?encoding=UTF-8