Hyppää pääsisältöön

Sähkökatkoihin varautuminen yliopistossa

Potilaan ja hoitajan kädet

TtM Taina Kanninen, väitös 20.1.2023: Hoitotyön osallistava johtaminen parantaa myös potilasturvallisuutta

Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Tilaisuus on Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa ja sitä voi seurata verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimuksen aihe oli hoitotyön osallistava johtaminen ja sen kehittäminen. Terveydenhuollon työvoimapula on maailmanlaajuinen ongelma. Hyvällä johtamisella tai sen puutteella on suora yhteys henkilöstön hyvinvointiin, alalla pysymiseen, hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen. Hoitotyön osallistavaa johtamista on tutkittu ja toteutettu kansainvälisesti vuosikymmenien ajan. Kiinnostus tähän johtamistyyliin kasvaa myös Suomessa, mutta kehityksen ohjaamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Osallistavan päätöksenteon mahdollistavia rakenteita muodostamalla ja niiden toimintaa kehittämällä vahvistettiin hoitohenkilökunnan kykyä osallistua päätöksentekoon. Johtajuutta ja tiimityötä vahvistavat interventiot vähensivät tiimien uupumusta ja sitoutumattomuutta, paransivat kykyä käsitellä konflikteja sekä lisäsivät osallistujien johtamistaitoja. Väitöskirjassa käännetty ja muokattu yhdysvaltalainen mittari todettiin luotettavaksi ja toimivaksi suomalaisessa terveydenhuollossa. Tulosten mukaan sairaanhoitajilla on mahdollisuus jonkin verran osallistua päätöksentekoon, mutta se oli edelleen suurelta osin johtajien hallinnassa. Hoitotyön johtajien vahva tuki erilaisille osallistavan johtamisen ryhmille nähtiin elintärkeäksi. Ajan puute oli tärkein estävä tekijä, eikä työryhmiä nähty osana organisaation osallistavan johtamisen rakennetta. Osallistavan johtamisen työryhmät paransivat potilashoidon laatua ja turvallisuutta lisäämällä sairaanhoitajien kykyä ilmoittaa ongelmista hoitotyössä. Työryhmät tarvitsevat enemmän näkyvyyttä, ja henkilöstölle on hyvä saada enemmän tietoa ryhmien työstä sekä tukea ryhmän työskentelyn organisointiin. Työn optimoimiseksi asiantuntijaryhmien jäsenyys on syytä avata muillekin kuin vain sairaanhoitajille, lisäksi tarvitaan hoitotyön johtajien ohjausta ja helposti saatavilla olevia tutkimusartikkeleita.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Väitöstutkimuksessa tunnistettuja interventioita voidaan hyödyntää hoitotyön osallistavan johtamisen rakenteiden vahvistamisessa. Tutkimuksessa käännetyllä mittarilla voidaan mitata hoitotyön johtamisen osallistavuuden edistymistä ja tunnistaa lisätukea tarvitsevia yksiköitä. Haastattelututkimuksissa tunnistettiin osallistavaa johtamista tukevia ja estäviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi lisäämällä osallistavaa johtamista käsittelevää koulutusta sekä henkilökunnalle että johtajille.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tässä tutkimuksessa kuvattiin ja arvioitiin osallistavan johtamisen nykytilaa Suomessa ja tunnistettiin osallistavan johtamisen interventioita neljällä osatutkimuksella. Ensimmäisessä osatutkimuksessa, integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa, etsittiin interventioita, joiden tarkoitus oli vahvistaa hoitotyön osallistavaa johtamista. Tutkimuksia etsittiin eri tietokannoista käymällä läpi tammikuun 2007 ja toukokuun 2020 välisenä aikana julkaistua kirjallisuutta. Kaksitoista tutkimusta löydettiin ja aineisto analysoitiin narratiivisella synteesillä.

Toisessa osatutkimuksessa käännettiin ja muokattiin The Index of Professional Nursing Governance 2.0 -mittari käytettäväksi suomalaisessa terveydenhuollossa. Tämän jälkeen mittaria käytettiin kyselytutkimuksessa, jossa kerättiin aineisto 419 sairaanhoitajalta viidestä suomalaisesta yliopistollisesta sairaalasta osallistavan johtamisen tilan arvioimiseksi. Mittari todettiin luotettavaksi ja toimivaksi myös suomalaisessa terveydenhuollossa.

Kolmannessa osatutkimuksessa haastateltiin 12 sairaanhoitajaa yhdestä suomalaisesta yliopistollisesta sairaalasta ja analysoitiin asiakirjoja 75:stä asiantuntijaryhmän kokouksesta kuvaamaan sen hetkisen ryhmärakenteen hyötyjä, tukevia ja estäviä tekijöitä sekä kehitystarpeita. Neljäs osatutkimus oli kuvaileva laadullinen haastattelututkimus, jossa selvitettiin osastojen erilaisissa työryhmissä työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia. Siinä haastateltiin 16 sairaanhoitajaa suomalaisen yliopistosairaalan kahdesta klinikasta ja aineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla.

Terveystieteiden maisteri Taina Kannisen väitöskirja The state of professional governance in Finland and interventions to strengthen it – perspectives of nursing staff (Osallistavan johtamisen tila Suomessa ja interventioita sen vahvistamiseen – hoitohenkilökunnan näkökulma) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Camilla Ann-Louise Koskinen Stavangerin yliopistosta ja kustoksena professori Tarja Kvist Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus 

Väittelijän kuva

Väitöskirja