Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Eristyshuoneen ovi.

Pakkotoimien käyttö on yleistä psykiatrisessa sairaalahoidossa – hoitotyön johtajat avainasemassa

  • Terveys ja hyvinvointi

Terveystieteiden maisteri Emilia Laukkasen väitöstutkimus osoitti, että pakkotoimia käytetään psykiatrisessa sairaalahoidossa usein, ja hoitotyön johtajien asenteet ovat yhteydessä niiden käyttöön. Yleisimmin pakkotoimena käytettiin eristämistä. Pakkotoimia käytettiin vähemmän niillä psykiatrian osastoilla, joilla hoitotyön johtajat suhtautuivat kielteisemmin rajoittavimpien pakkotoimien käyttöön.

Suomessa psykoosisairauksien elinikäinen ilmaantuvuus on verrattain korkea, noin 3,5 prosenttia, ja noin prosentti suomalaista sairastaa skitsofreniaa. Myös psykoosisairauksiin liittyvät sairaalahoitojaksot ovat suhteellisen yleisiä. Vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyy joskus väkivaltaista käyttäytymistä. Sekä potilaan itsensä että toisten turvallisuuden takaamiseksi potilaan itsemääräämisoikeutta voidaankin sairaalahoidossa päätyä rajoittamaan pakkotoimilla. Pakkotoimien vähentäminen on ollut sekä kansallinen että kansainvälinen tavoite jo useiden vuosien ajan, ja siihen tähtäävissä strategioissa tyypillisesti korostuu johtamisen merkitys. Johtamisen ja pakkotoimien käytön yhteyttä ei kuitenkaan aiemmin ole tutkittu. Myös hoitotyön johtajien asenteita on tutkittu vasta vähän.

Pakkotoimien käyttöä kartoitettiin ensimmäistä kertaa suoraan osastoilta

Pakkotoimien käyttöä on jo pitkään seurattu Suomessa, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuosittain hoitoilmoitustietoihin perustuvat, kansalliset tilastot aiheesta. Laukkasen väitöstutkimuksessa tiedot pakkotoimien käytöstä kerättiin kuitenkin suoraan osastoilta yhteen rekisteriin, mitä ei ole aiemmin tehty.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon ja kuinka pitkiä aikoja pakkotoimia käytettiin suomalaisessa psykiatrisessa sairaalahoidossa yhden vuoden aikana. Tutkimus perustui kaikilta suomalaisilta psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja valtion psykiatristen sairaaloiden osastoilta kerättyyn, pakkotoimien käyttöä koskevaan rekisteriaineistoon vuodelta 2017.

Lisäksi tutkittiin psykiatrisen hoitotyön johtajien asenteita pakkotoimien käyttöä kohtaan ja analysoitiin niiden yhteyttä pakkotoimien käyttöön. Ylihoitajien, osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien asenteita kartoitettiin kansainvälisellä kyselymittarilla. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella tarkasteltiin myös hoitotyöntekijöiden asenteita pakkotoimien käyttöön. Pakkotoimilla tässä tutkimuksessa tarkoitettiin potilaan eristämistä, sitomista, kiinnipitoa ja tahdonvastaista lääkitystä.

Asenteet näkyvät käytännöissä

Väitöstutkimus osoitti, että hoitotyöntekijät suhtautuvat pakkotoimiin entistä negatiivisemmin, vaikka niiden käyttö koetaankin usein tarpeelliseksi. 140 psykiatrista osastoa raportoi käyttäneensä jotakin pakkotoimea vuonna 2017. Eristämistä käytettiin psykiatrisilla osasoilla yhteensä 4006 kertaa, sitomista 2113 kertaa, kiinnipitoa 1064 kertaa ja tahdonvastaista lääkitystä 2187 kertaa. – Hoitoilmoituksiin perustuvissa kansallisissa tilastoissa määrät jäivät huomattavasti alhaisemmiksi kuin tässä suoraan sairaaloista kerätyssä rekisterissä, Laukkanen kertoo.

Hoitotyön johtajien asenne pakkotoimia kohtaan oli pääsääntöisesti kielteisempi kuin käytännön hoitotyöntekijöiden, mutta johtajienkin asenteissa oli eroja. Hoitotyön johtajien asenteilla havaittiin tutkimuksessa yhteys eristämisen, sitomisen ja kiinnipidon käyttöön. Hoitotyön johtajien positiivisempi asenne eristämistä ja muita potilaan itsemääräämisoikeutta suhteellisen paljon rajoittavia pakkotoimia kohtaan oli yhteydessä suurempaan pakkotoimien käyttöön. Positiivisempi asenne vähemmän rajoittavia menetelmiä, kuten potilaan tehostettua seurantaa kohtaan oli yhteydessä vähäisempään pakkotoimien käyttöön.

Väitöstutkimus tuotti pakkotoimien käytöstä ja siihen liittyvistä asenteista uudenlaista tietoa, jota voidaan hyödyntää pakkotoimien vähentämisessä. – Sekä hoitotyöntekijöiden että hoitotyön johtajien asenteisiin tulisi kiinnittää huomiota, koska ne ovat yhteydessä pakkotoimien käyttöön. Pakkotoimien käyttöä kannattaa jatkossakin tutkia osastotasolla täsmällisen tiedon saamiseksi, Laukkanen toteaa.

Terveystieteiden maisteri Emilia Laukkasen väitöskirja Coercive measures in Finnish psychiatric inpatient care – special emphasis on psychiatric nursing managers’ attitudes (Pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa – keskiössä hoitotyön johtajien asenteet) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Raija Kontio Turun yliopistosta ja kustoksena professori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa perjantaina 29.1.2021 klo 12 alkaen.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa