Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus pidetään Helsingin Kirurgisessa sairaalassa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksen aihe oli osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen hoitotyössä. Aihe on tärkeä, koska sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus ja sen toimintaympäristön muutokset kuten väestön ikääntyminen, terveyserojen kasvu, palvelujen alueellinen vaihtelu, maahanmuutto, palveluiden digitalisaatio ja lähivuosien työvoiman voimakas eläköityminen edellyttävät osaamisen uudistamista. Osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtamisella voidaan muutoksissa edistää terveydenhuollon henkilöstön suorituskykyä, työssä pysymistä ja alan vetovoimaisuutta, lisätä mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja työuralla etenemiseen sekä vahvistaa potilashoidon vaikuttavuutta ja turvallisuutta. Tutkimusnäyttö osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) johtamisesta terveydenhuollossa ja erityisesti hoitotyössä on niukkaa ja NPT:n implementointi potilashoitoon on puutteellista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtamista hoitotyössä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Osaamisen johtamista edisti organisaatiokulttuuri, jossa palkittiin osaamisen perusteella ja tuettiin oppimista, tiedon jakamista ja yhdessä oppimista sekä vastavuoroista palautteen antamista. Osaamisen johtamista rajoittivat aika- ja henkilöstöresurssien puutteet. Hoitotyön johtajan rooleina osaamisen edistämisessä tunnistettiin fasilitaattorin ja organisoijan roolit. Hoitotyön johtajien käsitykset ja kokemukset osaamisen johtamisesta voitiin ryhmitellä päivittäisjohtamiseen, osaamista ylläpitävään ja edistävään sekä osaamisvaateita ennakoivaan johtamiseen. Johtajien näyttöön perustuvan toiminnan nykytilaa koskevia käsityksiä kuvaavat teemat olivat NPT:n erottumattomuus, sen sammuneisuus tai satunnaisuus. Osaamisen johtaminen kohdistui pääasiassa päivittäisjohtamiseen ja yksittäisiin työntekijöihin. Osaamisen ja NPT:n johtaminen oli organisaatiotasolla heikosti jäsenneltyä ja tuettua, ja hoitotyön johtajien NPT:n implementointitaidot olivat puutteellisia.
Sairaanhoitajista yli puolet ilmoitti usein muuttaneensa toimintaansa näytön perusteella ja piti sitä oleellisena osana ammatillista toimintaansa. Heistä suurin osa arvioi taidoistaan parhaaksi kyvyn arvioida toimintaansa ja piti hyvinä taitojaan jakaa ideoita ja tietoja kollegoiden kanssa. Heikoimmiksi he arvioivat tutkimustaitonsa ja taitonsa muotoilla tiedontarvettaan vastaavan tutkimuskysymyksen. Sairaanhoitajista puolet oli samaa mieltä siitä, että lähijohtajat uudistavat käytäntöjä näyttöön perustuviksi ja piti sitä tärkeänä. Heikoimmaksi arvioitiin lähijohtajien toiminta resurssien järjestäjänä ja ongelmien ratkaisijana. Osaamisen johtamisen suhteen sairaanhoitajista yli puolet totesi, että lähijohtaja osoitti usein arvostusta heidän osaamistaan kohtaan, tuki osaamisen kehittymistä ja innosti kokeiluihin. Kuitenkin vain kolmanneksen mukaan lähijohtaja oli huomioinut usein heidän kehittämisideoitaan. Vastanneista kolmannes ilmoitti, että lähijohtaja tuo usein esiin heidän osaamistaan, varmistaa heidän osaamistaan, ennakoi osaamistarpeita tai puuttuu osaamisvajeisiin. Sairaanhoitajista puolet arvioi tekevänsä joskus tai usein tehtäviä, joihin heillä ei ollut osaamista.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Onnistunut osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen edellyttää systemaattisia rakenteita ja johdon tukea organisaation kaikilla tasoilla. Hoitotyön johtajien ja sairaanhoitajien NPT:n ja implementoinnin osaamista olisi edistettävä NPT:n vakiinnuttamiseksi pysyväksi toiminnaksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus toteutettiin kolmena osatutkimuksena. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kuvattiin 18 artikkeliin pohjautuvan systemaattisen katsauksen avulla osaamisen johtamista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä ja hoitotyön johtajan roolia osaamisen johtamisessa. Toisessa laadullisessa 33 yksilöhaastatteluun ja seitsemään fokusryhmähaastatteluun perustuvassa tutkimuksessa kuvattiin hoitotyön johtajien kokemuksia osaamisen johtamisesta, siihen liittyviä jännitteitä ja niiden ratkaisuyrityksiä sekä heidän käsityksiään näyttöön perustuvasta toiminnasta, sen nykytilasta ja omasta toiminnastaan sen edistämisessä. Haastattelut toteutettiin kahteen kertaan ja aineisto analysoitiin kvalitatiivisella teema-analyysillä. Kolmannessa osatutkimuksessa kuvattiin kyselytutkimuksen avulla 125 sairaanhoitajan arvioita näyttöön perustuvasta toiminnasta sekä siihen liittyvistä asenteista, tiedoista ja taidoista sekä heidän käsityksiään osaamisensa kehittymismahdollisuuksista ja hoitotyön johtajan toiminnasta sen edistämisessä. Kyselyssä käytettiin kahta kansainvälistä mittaria, ”The Evidence-based practice questionnaire” ja ”The Evidence-Based Practice Nursing Leadership and Work Environment Scale”, ja tässä tutkimuksessa kehitettyä mittaria ”Knowledge management questionnaire for nurses”. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin käyttäen tilastollisia testejä ja kuvailevia tunnuslukuja. Muuttujien riippuvuutta toisistaan tutkittiin ei parametrisellä Kruskall-Wallisin testillä. Muuttujien ryhmittelemiseksi käytettiin pääkomponenttianayysiä ja selittäviä tekijöitä etsittiin lineaarisella regressioanalyysillä.
Terveystieteiden maisteri Anne Lundenin väitöskirja Osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen hoitotyössä tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Heljä Lundgren-Laine Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä ja kustoksena professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Anne Lunden, anne.lunden2 (a) gmail.com, p. 0503254228
