Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Hevonen ja ratsastaja.

TtM Sanna Mattila-Rautiainen, väitös 21.8.2026: Ratsastusterapia on vaikuttava kuntoutusmuoto krooniseen alaselkäkipuun

Liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimukseni aihe on ratsastusterapia kroonisen alaselkäkivun kuntoutuksessa. Krooninen alaselkäkipu on yksi yleisimmistä ja kalleimmista kansanterveysongelmista, ja sen kuntoutus on usein haastavaa: kipu johtaa liikkumisen välttelyyn, mikä ylläpitää ja pahentaa oireita. Perinteinen fysioterapia nojaa usein potilaan omaan, tahdonalaiseen liikkeen tuottamiseen, mikä voi olla vaikeaa kivun ja pelon vuoksi.

Hevosen liike tarjoaa poikkeuksellisen kuntoutusympäristön: se tuottaa ratsastajan kehoon rytmisen, kolmiulotteisen liikkeen ilman, että potilaan tarvitsee itse aktiivisesti käynnistää liikettä. Tämä voi auttaa katkaisemaan kivun aiheuttaman liikkeen välttelyn kierteen. Aihetta on tärkeä tutkia, koska ratsastusterapiasta on toistaiseksi hyvin vähän tutkimusnäyttöä, ja sen vaikutuksia on monesti arvioitu puutteellisin, ei-alalle kehitetyin mittarein.

Minulla on kokemusta ratsastusterapiasta kuntoutusmuotona ja kuntouttajana yli 30 vuoden ajalta, joten tutkimuskysymykset ja käytännön toteutus nousivat kokemuksellisesta tiedosta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Väitöstutkimukseni koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä kehitin ja validoin uuden, nimenomaan ratsastusterapiaan tarkoitetun havainnointiin perustuvan arviointimenetelmän, jollaista ei aiemmin ole ollut olemassa. Tämä mahdollistaa liikkeen laadun systemaattisen arvioinnin hoitotilanteessa, ei vain suorituskyvyn mittaamisen.

Toisessa osatutkimuksessa hyödynsin markkerittomaan videoanalyysiin perustuvaa kävelyanalyysia normaalissa ratsastusterapian toimintaympäristössä. Tämä on menetelmällisesti uutta: kävelyanalyysi on perinteisesti vaatinut kallista laboratoriolaitteistoa, mutta tutkimuksella saatiin lupaavaa näyttöä, että luotettavaa ja jälkikäteen analysoitavaa dataa voi kerätä myös tavallisella videokameralla potilasaineistosta.

Kolmannessa osatutkimuksessa osoitin, että 12 viikon ratsastusterapia oli yhteydessä myönteisiin muutoksiin sekä kivussa, toimintakyvyssä että elämänlaadussa – tulos, joka tukee biopsykososiaalista lähestymistapaa kroonisen kivun kuntoutuksessa. Kokonaisuutena tutkimukseni tuo ratsastusterapian arvioinnin tieteellisesti perustellulle pohjalle ja osoittaa, että se voi olla varteenotettava, vaikuttava kuntoutusmuoto kroonista alaselkäkipua sairastaville.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Kehittämääni arviointimenetelmää voidaan hyödyntää suoraan kliinisessä työssä ratsastusterapiaa toteuttavissa yksiköissä liikkeen laadun ja kuntoutuksen etenemisen seurannassa. Kenttäkelpoinen, edullinen kävelyanalyysimenetelmä madaltaa kynnystä objektiiviseen arviointiin myös niissä toimintaympäristöissä, joissa ei ole pääsyä laboratoriolaitteistoon.

Tutkimustulokset antavat terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille tutkimusnäyttöön perustuvan perusteen harkita ratsastusterapiaa osana kroonisen alaselkäkivun kuntoutuspolkua, täydentämään – ei korvaamaan – tavanomaista fysioterapiaa. Tulokset voivat myös tukea hoitomuodon parempaa saatavuutta ja rahoituspäätöksiä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Suunnittelin koko mittaus- ja interventioprotokollan itsenäisesti ja vastasin monikeskustutkimuksen eettisistä luvista sekä osallistujien rekrytoinnista sairaaloiden kipupoliklinikoiden kautta. Aineisto kerättiin kolmessa osatutkimuksessa: havainnointiin perustuvan mittarin kehittämis- ja pilottiaineistossa, kenttäolosuhteissa kerätyssä video- ja kävelyanalyysiaineistossa (OpenPose, SPM1D) sekä 12 viikon interventiotutkimuksen aineistossa, joka sisälsi sekä määrällisiä mittareita (NRS, COPM, SF-36, RBDI) että laadullisia haastatteluja.

Väitöstutkimus ei kuulu suurempaan tutkimusryhmään, vaan olen vastannut sen suunnittelusta ja toteutuksesta itsenäisesti, ohjaajieni tukemana Itä-Suomen yliopistossa.

Terveystieteiden maisteri Sanna Mattila-Rautiaisen väitöskirja Equine-Facilitated Physical Therapy (as rehabilitation) for Chronic Low Back Pain (Ratsastusterapia kroonisen alaselkäkivun kuntoutusmuotona) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Selcuk Akpinar Nevsehirin yliopistosta Turkista ja kustoksena dosentti Mika Venojärvi Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva 

Väitöskirja (linkki tulossa)

Lisätietoja:

TtM Sanna Mattila-Rautiainen, [email protected]

Avainsanat