Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Ryhmä nuoria aikuisia keskustelee ulkona.

Töihin halutaan nyt humanisteja

  • Talous ja yhteiskunta
  • Koulutus ja oppimisympäristöt

Humanisteilla on taitoja monenlaisiin työtehtäviin, vaikka huoli työllistymisestä varjostaakin usein valmistuneita. 

– Työttömyyden pelossa on kyse enemmänkin vain syvälle juurtuneista mielikuvista. Humanisteilla on paljon valmiuksia ja taitoja, joilla on hyvinkin paljon käyttöä nykyisessä työelämässä. Nyt meidän tehtävänämme on murtaa noita vanhoja käsityksiä ja ennakkoluuloja, ja saada valmistuneet uskomaan itseensä ja taitoihinsa, kuvailee Humanistit uudistuvassa työelämässä (HUMUS) -hankkeen projektipäällikkö Anna Logrén

Itä-Suomen yliopiston humanistisesta osastosta suurin osa valmistuu ammattiin eli joko opettajaksi tai kääntäjäksi. Näiden lisäksi pieni osa valmistuu niin sanotuiksi generalisteiksi eli heidän opintokokonaisuutensa ei valmista suoraan mihinkään ammattiin, vaan heillä on valmiuksia useaankin eri tehtävään.

– Keskitymme hankkeessa erityisesti näihin henkilöihin sekä heidän työelämätaitoihinsa. Humanistien vahvuutena yleisesti on monialaisuus sekä laaja-alainen ymmärrys ihmisestä. Lisäksi heiltä löytyy kieli- ja kulttuuriosaamista, jonka arvo on noussut ja nousee nykypäivänä jatkuvasti.

Yksilölliset erot löytyvätkin sitten henkilöiden itsensä lisäksi uratavoitteista sekä sivuainevalinnoista.

Humanistista osaamista voi soveltaa moneen

HUMUS-hanke on ESR-rahoitteinen, mikä tarkoittaa sitä, että sen yhtenä tavoitteena on tukea alueen työllisyyttä. Niin ollen hankkeen taustalla on toive, että se tukisi osaltaan valmistuneiden jäämistä opiskelupaikkakunnalle koulutuksesta saadun kieli- ja kulttuuripääoman kanssa. 

– Olemme huomanneet, että täällä on puolin ja toisin on epäselvyyksiä siitä, mihin humanisti voi työllistyä. Valmistuneet eivät näe alueen yrityksiä potentiaalisina työnantajina, eikä yrityksissä taas ole kirkasta kuvaa siitä, mitä humanistit osaavat ja millaisiin tehtäviin heitä voisi palkata.

HUMUS-hankkeessa halutaan tuoda humanistien taitoja rohkeammin esiin. Yksi keinoista on ollut työelämäviikon järjestäminen, jossa opiskelijat ovat päässeet tutustumaan alueen erilaisiin yrityksiin ja organisaatioihin. Mukana on ollut laaja skaala erilaisia yrityksiä, joihin humanistien olisi mahdollista työllistyä. 

– Humanistejahan on jo nyt mitä erilaisemmissa työpaikoissa. Silti työnantajat pitävät heitä yhä esimerkiksi pelkästään kielialan ihmisinä. Kun olemme päässeet syvempiin keskusteluihin, tuntuu yrityksissä syntyvän useita ahaa-elämyksiä siitä, mihin kaikkeen humanistista osaamista voi soveltaa. 

– Humanistit voisivatkin hyvällä syyllä pitää itsestään enemmän ääntä, Logrén naurahtaa.

Erinäiset tutkimukset osoittavat, että työnantajat kaipaavat juuri nyt lisää asiantuntijaosaamista liittyen ihmiseen kulttuurisena toimijana. Muun muassa monikulttuurisuus lisääntyy koko ajan Suomessakin, joten ihmisiin, kulttuureihin ja suvaitsevaisuuteen liittyvät taidot ovat kovassa nosteessa.

– Sanotaan, että tulevaisuuden työelämätaidot liittyvät vuorovaikutussuhteisiin, sosiaaliseen ja emotionaaliseen älykkyyteen sekä kriittiseen medialukutaitoon. Ne ovat kaikki niitä taitoja, joihin humanisteja koulutuksen aikana valmennetaan. 

Teknologiaosaaminen on Suomessa huipussaan, mutta Logrénin mukaan humanistit pystyvät viemään senkin taidon seuraavalle tasolle tuomalla ymmärrystä siihen, miten teknologiaa sovelletaan paremmin ihmisten käyttöön ja miten teknologia vaikuttaa tapaamme olla. 

– Humanisteille tämänkaltainen palvelumuotoilu on luontaista. Heillä on kykyä arvioida käyttäjäkokemuksia ja niihin liittyviä palveluita. 

Ei lukuja, vaan ihmisymmärrystä

Ihmisyyden nousun työmarkkinoilla on huomannut myös markkinointiasiantuntija Lauri Ruotsalainen joensuulaisesta markkinointitoimisto Tovarista. Hän on yksi niistä työnantajista, jotka esittäytyivät syksyn työelämäviikolla opiskelijoille.

– Alallamme on tapahtunut selvä muutos. Enää ei arvosteta pelkkiä myyntilukuja, vaan oleellista on asiakasymmärrys. Niille, jotka ymmärtävät, mitä asiakkaan päässä liikkuu, on selvä tarve.

Ruotsalainen kertoo, että heille työllistytään hyvin erilaisista taustoista. 

– Kaupallinen osaaminen ei missään nimessä ole enää markkinointialallakaan oleellisin asia. Nyt haetaan ihmistuntijoita, kielten osaajia sekä tarinallistajia. 

Ruotsalainen kannustaa opiskelijoita hahmottamaan ajoissa omat vahvuudet ja työtä hakiessa miettimään, mitä juuri minä voin tarjota tälle yritykselle. 

– Kannattaa etsiä se erottautumistekijä, jonka avulla työnantaja havahtuu huomaamaan, että juuri tämän ihmisen minä haluan meille töihin.

Työelämävierailuja on tulossa taas myöhemmin lisää. Niiden lisäksi humanistisessa osastossa käynnistellään tänä syksynä mentorointiohjelmaa sekä tietoiskuja ja koulutuksia opiskelijoille. Logrénin mukaan myös koko humanistista koulutusta ollaan kehittämässä.

– Hankkeemme tarkoitus on olla koulutuksen kehittämisen apuna siinä, että koulutusta saataisiin tuotua monipuolisemmin ja laajemmin lähemmäs työelämää. Tulevaisuudessa onkin luvassa lisää muun muassa vierailuja, projekteja ja opinnäytetöitä paikallisin yrityksiin. 

Nuori mies keskustelee naisen kanssa.