Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Poika puheterapiassa.

Logopedian koulutus hyvässä valmisteluvauhdissa

Itä-Suomessa on huutava pula puheterapeuteista. Siksipä alueella on otettu tyytyväisenä vastaan tieto logopedian koulutusohjelman käynnistymisestä Itä-Suomen yliopistossa. Ensimmäiset rekrytoinnit koulutusohjelmaan on nyt tehty, ja valmistelut syksyllä alkavaa koulutusta varten ovat muutenkin hyvällä mallilla.

Koulutusohjelman käynnistymisestä iloitsevat vähintään yhtä paljon uudessa työssään juuri aloittaneet tekijät. Tällä hetkellä koulutusta valmistelevat logopedian professoriksi nimitetty Marja Laasonen sekä yliopisto-opettajat Sanna Lemmetyinen ja Anna-Leena Martikainen. Lisää rekrytointeja on tulossa kevään aikana.

– Pidän haasteista ja olen mielelläni kaikessa uudessa mukana. Kun kuulin uudesta koulutusohjelmasta, lähdin tietysti kyselemään, millainen paikka Itä-Suomen yliopisto työpaikkana olisi. Voin rehellisesti sanoa, etten ole koskaan kuullut mistään yliopistosta niin paljon positiivista suitsutusta sen omilta työntekijöiltä kuin täältä. Siksi uskalsin lähteä uuteen mukaan – enkä ole katunut, taustoittaa Laasonen Espoosta käsin. 

Hänellä on aiempaa kokemusta sekä potilastyöstä että monitieteisestä tutkimus- ja opetustyöstä, jossa hän on keskittynyt etenkin kehitykselliseen kielihäiriöön ja lukivaikeuteen. Ennen Itä-Suomen yliopistoon tuloa hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa sekä Turun yliopistossa, jossa hän on niin ikään toiminut logopedian professorina. Nyt hänen työpareinaan aloittavat yliopisto-opettajat jatkavat osin vielä potilastyötä yliopistotyön ohessa.

Resurssit ja valmistelut kohdillaan

Sanna Lemmetyinen hoitaa tulevaa yliopisto-opettajan tehtäväänsä 50 prosenttisesti. Muutoin hän jatkaa asiakastyössä Siun sotella, jossa hän on toiminut puheterapeuttina yli kaksi vuotta, ja edeltävästi pitkään puheterapeuttina pääkaupunkiseudulla.

– Kokemukseni on kertynyt pääosin aikuisista, jotka ovat aivovaurion seurauksena menettäneet puhekykyään ja kielellisiä taitojaan tai heille on tullut ongelmia nielemiskykyyn. Viime aikoina olen laajentanut osaamistani änkytysterapiaan.

Työn ohessa Lemmetyinen valmistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopistoon. Hän pendelöi työnsä takia viikoittain Espoon ja Joensuun välillä. Itä-Suomen yliopisto kannustaa osaltaan monipaikkatyöhön, mikä mahdollistaa pendelöinnin tulevaisuudessakin.  

Anna-Leena Martikainen taas toimii yliopisto-opettajana 30 prosenttia työajastaan, ja muuten hän jatkaa työtään yksityisenä ammatinharjoittajana.  

– Olen tehnyt kliinistä työtä 27 vuotta. Valmistuin erikoispuheterapeutiksi vuonna 2007, minkä jälkeen olen töissäni paneutunut erityisesti lasten kommunikaatiohäiriöiden kuntouttamiseen. 

Martikainen kertoo olleensa kiinnostunut aiemminkin opetus- ja ohjaustyöstä. Hänen väitöskirjansa Oulun yliopistoon on lähes valmis, ja Martikainen ehti jo pohtia opetustyön mahdollisuuksia Oulussa. Kun paikka omasta kotikaupungista aukeni, ja työn osa-aikainen hoitaminen tehtiin mahdolliseksi, ei mukaan lähtemistä tarvinnut kauaa miettiä. 

Kaikki rekrytoidut kehuvatkin kilpaa Itä-Suomen yliopiston joustavuutta uudessa tilanteessa. 

– Meillä on nyt kasassa todella osaava ja innostunut porukka, ja asiassa on tartuttu tehokkaasti toimeen. On aivan poikkeuksellista, miten hyvin pohjatyöt on täällä tehty jo tässä vaiheessa – meillä on todella hyvät resurssit rakentaa uutta koulutusohjelmaa sekä rahallisesti että yhteistyöverkostojen kannalta, iloitsee Laasonen.

Etenkin logopedian monitieteisyys on otettu valmisteluissa hyvin huomioon. Koulutusohjelmassa ja sen valmistelussa on henkilöitä useasta oppiaineesta: kielitieteestä, psykologiasta, lääketieteestä ja erityispedagogiikasta. 

– Vastaanotto on ollut innostunutta. Lisäksi ideoihimme suhtaudutaan avoimesti. On tunne, että meihin luotetaan. 

Varhainen puuttuminen oleellista

Itä-Suomen alueella tieto alkavasta koulutusohjelmasta on otettu helpottuneena vastaan, vaikka puheterapeuttipulaan helpotusta saadaankin vasta joidenkin vuosien kuluttua. Ensimmäisten maistereiden on määrä valmistua keväällä 2026. 

– Suunnittelemme parhaillaan sitä, miten opintoihin liittyvät työharjoittelut puheterapeutin ohjauksessa tullaan järjestämään. Niistäkin toivotaan jo apua tähän vaikeaan tilanteeseen, Lemmetyinen kertoo.

Itä-Suomessa on perusterveydenhuollon puolella satojen lapsien jono puheterapiaan. 

– Ensiarviosta saattaa mennä puolitoista vuotta siihen, että lapsi pääsee hoitoon, harmittelee Martikainen.

Kielelliset haasteet lähtevät hoitamattomina usein monimuotoistumaan erilaisiksi kognitiivisiksi haasteiksi. Jos tukea ei saada ajoissa, voi lapsi olla pian asiakkaana myös lasten psykiatrisella puolella. 

– Kommunikaatiotaidot ovat sidoksissa kieleen, joten kielelliset haasteet heijastuvat lapsen elämässä muihinkin osa-alueisiin. Vaikeudet voivat esimerkiksi hankaloittaa kaverisuhteita, oirehtia käytöshäiriöinä ja aiheuttaa masennusta. Niillä lapsilla, joilla on haasteita kielellisessä kehityksessä, on keskimäärin enemmän haasteita myös kirjoittamisessa ja lukemisessa, Laasonen kertaa. 

Niinpä kielen haasteisiin olisi oleellista tarttua ajoissa, ja jopa ennaltaehkäistä niitä. Se tulisi myös halvemmaksi yhteiskunnalle.

Modernit tilat valmistumassa

Logopedian koulutusohjelma sijoittuu fyysisesti Joensuun kampukselle humanistiseen osastoon, jonka toiminnot ovat keskittyneet Agora-rakennukseen. Sinne hahmotellaan parhaillaan uusia, logopedian tarpeisiin vastaavia tiloja.

– Ensimmäisessä vaiheessa Agoralle rakennetaan simulaatiotila, jota voidaan käyttää myös koulutusklinikkana. Opiskelijaryhmä voi seurata läheisestä tilasta klinikalla tapahtuvaa työskentelyä, kuvailee oppimisympäristöjen kehittämisjohtaja Kari Korhonen.

Ainutlaatuisen tilasta tekee se, että koulutustilaan integroidaan logopedian välineistön lisäksi myös kielitieteellisen puheentutkimuksen laboratorio, jolloin kahden tieteenalan tutkimus- ja koulutustoiminta tukee toistaan. 

– Simulaatiotilan lisäksi tilakokonaisuuteen rakentuu myös niin sanottu hiljainen tila, joka on tarkoitettu puheentuottamisen tarkkaan äänityskäyttöön. 

Näin uusimmalla teknologialla varustetut, myös etäkoulutukseen soveltuvat tilat palvelevat koulutuksen lisäksi myös tulevaa tutkimuskäyttöä.