Ympäristö- ja biotieteiden laitos - Uutiset

FM Lars Granlundin väitöskirjan tavoitteena oli etsiä käytännön tutkimuskohteita, joihin spektrikuvantamista voitaisiin hyödyntää.

FM Maria Valkonen selvitti väitöksessään, miten ihmiset altistuvat mikrobeille erilaisissa sisäympäristöissä.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten kosteusvaurioituneiden rakennusten sisäilmasta kerätyt hiukkaset vaikuttavat laboratoriossa kasvatettuun keuhkokudokseen. 

Itäsiperialaisesta Jedoma-ikiroudasta on löydetty voimakas, aiemmin tuntematon typpioksiduulin lähde. Havainnon tekivät Itä-Suomen yliopiston tutkijat ja kansainvälisen tutkimusryhmä. Tutkimus on juuri julkaistu Nature Communications -lehdessä.

FM Tuukka Ihantola osoittaa väitöstukimuksessaan, että termoforeettinen solualtistuslaitteisto on tehokkuudeltaan parempi kuin markkinoilla oleva gravitaatioon ja hiukkasvaraukseen perustuva altistuslaitteisto.

MSc Norul Sobujin väitöstutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen saa aikaan metsähaavalla kasvun lisääntymisen ja vähentää puolustuskemiaan kuuluvien fenoliyhdisteiden määriä. Vasteen voimakkuuteen voi vaikuttaa pitemmällä aikavälillä puiden kyky sopeutua muuttuneisiin lämpötilaoloihin. 

Kansallisessa saimaannorppasymposiumissa käsitellään laajasti saimaannorpan biologiaa, tutkimusta ja suojelua.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on yksi etappi matkalla hiilineutraaliin Suomeen. Päästöjä tuottavat eläimet ja viljelysmaa. Päättäjiä ja tutkijoita kiinnostavat erityisesti turvepellot.

Ecosystems-sarjassa julkaistussa artikkelissa testattiin Landsat-satelliittiaineistojen soveltuvuutta aapasoiden rimpien häviämisen havaitsemiseen.

Linguatula on äyriäisiin kuuluva nenänielun loinen. Koiran tartunta voi aiheuttaa tartuntariskin myös ihmiselle. Itä-Suomen yliopistossa tehty DNA-tutkimus varmisti, että loinen kuului Linguatula serrata -lajiin.