Biolääketieteen yksikkö - Uutiset

Tutkimuksessa kehitettyjen uusien menetelmien tavoite on edistää sairauksien alaryhmien tunnistusta ja niihin kohdistuvaa lääketutkimusta.

Suomalaisessa väestössä esiintyvä harvinainen TYROBP-geenimuutos lisää merkittävästi riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Geenimuutos vaikuttaa aivojen tulehdusta säätelevien mikrogliasolujen toimintaan.

Seeprakaloilla tehtävä tutkimus voi tulevaisuudessa auttaa valitsemaan syöpäpotilaalle yksilöllisesti sopivimman hoidon.

KMAPiksi nimetty menetelmä mahdollistaa lyhyiden DNA-jaksojen intuitiivisen visualisoinnin ja auttaa ymmärtämään, miten geenien säätelyelementit käyttäytyvät erilaisissa biologisissa olosuhteissa.

Professori Tarja Malmin konsortio sai säätiön suurimman avustuksen Alzheimerin taudin varhaisten mekanismien tutkimiseen. Tutkimusjohtaja Henri Leinonen sai avustuksen verkkokalvorappeumaa hidastavan lääkehoidon kehittämiseen.

Stina Leskelä toimii mikrobiologian asiantuntijana IDEXX Laboratories Oy -yrityksessä (ent. Movet Oy).

Millaisia ovat liikunnan välittömät terveyshyödyt? Miksi liikunta ei huvita? Millainen liikunta sopii nivelrikkopotilaalle tai mielenterveyden edistämiseen? Liikuntalääketieteen tutkijoiden kevätseminaari tarjosi tutkittua tietoa lukuisista aiheista.

Sigrid Juséliuksen Säätiö on Suomen suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija.

Matilaisen väitöskirja valotti uudella tavalla rasvakudoksen toimintaa ja sitä, miksi tietyt rasvatyypit ovat terveydelle haitallisempia kuin toiset.

Kaikille kiinnostuneille on tarjolla monipuolinen katsaus Itä-Suomen yliopistossa tehtävään liikunta- ja urheilulääketieteen tutkimukseen ja urapolkuihin 13. maaliskuuta järjestettävässä seminaarissa.