Terveystieteiden tohtoriohjelma

Terveystieteiden tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot:

• filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinto,
• farmasian lisensiaatin (FaL) ja farmasian tohtorin (FaT) tutkinto,
• terveystieteiden lisensiaatin (TtL) ja terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinto,
• lääketieteen tohtorin (LT) tutkinto ja hammaslääketieteen tohtorin (HLT) tutkinto.

Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan yliopistolain 558/2009 mukaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut

• Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai
• Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai
• Soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatkotutkinnon voi erityisestä syystä aloittaa jo ennen pohjatutkinnon valmistumista.

Tiedekunta voi edellyttää tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Terveystieteen tohtoriohjelmaan voidaan hyväksyä jatko-opiskelijaksi henkilöt, joilla on ohjelman aloille sopiva koulutustausta ja maisterin tai lisensiaatin tutkinto (täydentävien opintojen suoritustarve arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen). 

Hoitotieteen jatko-opiskelijoilta vaaditaan yliopistossa ennen hakua suoritetut hoitotieteen tieteenalan syventävät opinnot ja valinnassa huomioidaan aikaisemmin suoritettujen tutkimusmenetelmien aine- ja syventävien opintojen (kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, tilastotieteen opinnot) määrä ja laatu tai muuten osoitettu menetelmäosaaminen.

Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmille jatko-opiskelijaksi hakevan, kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla yhteisillä kriteereillä, joista valintaperusteet muodostuvat:

• tutkimusaiheen innovatiivisuus, tieteellinen ja käytännön merkitys sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan ja tohtoriohjelman tutkimusprofiiliin
• tutkimussuunnitelman laatu, selkeys ja toteuttamiskelpoisuus 
• hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, tieteelliset julkaisut
• tutkimuksen rahoitus
• menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa;
• opintojen edellyttämä kielitaito

Valintoja tehtäessä huomioidaan myös ohjauksen riittävyys, asiantuntevuus ja sitoutuminen. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin.

Hakemukseen tulee liittää:

• Ohjaajien ja oppiaineen vastuuhenkilön hyväksymä tutkimussuunnitelma
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon

• Epidemiologia: Tomi-Pekka Tuomainen
• Geriatria: Eija Lönnroos
• Hoitotiede: Katri Vehviläinen-Julkunen
• Kansanterveystiede: Jussi Kauhanen
• Liikunta- ja urheilulääketiede: Heikki Tikkanen
• Ravitsemustiede: Ursula Schwab
• Työterveys: Tuula Oksanen
• Yleislääketiede: Pekka Mäntyselkä

1. Hakija selvittää jatko-opintomahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
2. Hakia neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Hakijan ja kaikkien ohjaajien tulee yhdessä neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen. 
3. Ohjaajia tulee olla vähintään kaksi. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorintutkinto ja pääohjaajan tulee olla vähintään dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Ainakin yhden ohjaajan tulee olla työsuhteessa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan.  Ohjaajien sekä oppiaineenvastuuhenkilön suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa.
4. Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Katso tarkemmat ohjeet kohdassa ”Tutkimussuunnitelma”.  
5. Jatko-opinto-oikeutta haetaan Opintopolku-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa. Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan. Hakemuksen liitteenä tulee olla seuraavat dokumentit:

• Tutkimussuunnitelma.
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon

Lisäksi

• Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve. Lataa mallipohja.

• Todiste riittävästä englanninkielentaidosta (koskee ulkomaalaisia hakijoita). Vaihtoehdot, joilla hakija voi osoittaa riittävän kielitaitonsa on määritelty tarkemmin Opintopolun hakemuksella.

Jatko-opinto-oikeuden käsittely

• Tiedekunta pyytää tarvittaessa jatko-opinto-oikeushakemukseen täydennyksiä. Dekaani päättää jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä tohtoriohjelman esityksen perusteella noin kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, opintopalveluihin sekä ao. tohtoriohjelmalle. Opiskelupaikka otetaan vastaan Opintopolku-palvelussa seitsemän vuorokauden sisällä päätöksen lähettämisestä. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle, ohjaajalle ja tohtoriohjelmalle. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet muutoksenhakuun. 

Jatko-opinto-oikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa ja ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjatutkimusta.  Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä englanninkielellä. 

Tutkimussuunnitelma (1+4 sivua) koostuu kansilehdestä, jossa tulee olla ohjaajien ja oppiaineenvastuuhenkilön allekirjoitukset, sekä itse tutkimussuunnitelmasta, jonka maksimipituus on neljä sivua sisältäen viiteluettelon. 

Tutkimussuunnitelma voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:

1. Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot
2. Tutkimuksen tausta
   • Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
   • Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
   • Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
3. Tutkimuksen tavoitteet
   • Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
   • Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
4. Aineisto ja menetelmät
   • Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
   • Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
   • Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
5. Aikataulu- ja rahoitussuunnitelma
   • Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
   • Esitetään tutkimuksen rahoitussuunnitelma ja rahoituslähteet.
6. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
   • Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi)
7. Julkaisusuunnitelma
   • Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
8. Tutkimustulosten hyödyntäminen
   • Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
9. Kirjallisuusviitteet
   • Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
10. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet

Rahoitussuunnitelma on jatko-opinto-oikeushakemuksen pakollinen osa ja se esitetään osana tutkimussuunnitelmaa sekä erikseen hakemuslomakkeessa. Rahoitussuunnitelma tulee laatia ohjaajien kanssa. Rahoitussuunnitelmassa tulee kuvata oman työn ja mahdollisten tutkimuskulujen rahoitus. 

Tutkimustyöhön on mahdollista saada rahoitusta erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista,  yliopiston palkallisista väitöskirjatutkijan paikoista tai tutkimusprojekteista.

Lisätietoa eri rahoitusmahdollisuuksista Kamusta.