Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelma tarjoaa monitieteisen ja korkeatasoisen tutkimusympäristön terveyden, sairauksien ja hyvinvoinnin tutkimukseen. Ohjelma yhdistää molekyyli- ja biolääketieteen, kliinisen lääketieteen, hammaslääketieteen, farmasian ja terveystieteiden tutkimusalat ja kouluttaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä asiantuntijoita vaativiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.
Tohtoriohjelmassa tehdään sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta, joka kohdistuu keskeisiin kansansairauksiin ja niiden riskitekijöihin sekä sairauksien ehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon. Tutkimusaiheet kattavat laajasti eri tasot molekyylitason mekanismeista aina vaikuttaviin, yksilöllisiin ja ennaltaehkäisyyn painottuviin ratkaisuihin asti tavoitteena edistää elinikäistä terveyttä.
Väitöskirjatutkijat työskentelevät kansainvälisessä ja verkottuneessa tutkimusyhteisössä kokeneiden ohjaajien tuella. Koulutuksen tavoitteena on, että valmistuva tohtori tuntee oman tutkimusalansa keskeiset teoriat ja menetelmät sekä kykenee tuottamaan uutta tieteellistä tietoa itsenäisesti ja tutkimusyhteisön jäsenenä hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimusetiikkaa noudattaen. Lisäksi tavoitteena on kehittää osaamista tutkimustiedon kriittiseen arviointiin, tutkimuksen vaikuttavaan viestintään ja asiantuntijana toimimiseen kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.
Tohtorintutkinto koostuu väitöskirjasta sekä sitä tukevista opinnoista (30 op), jotka sisältävät yleisiä tutkijan valmiustaitoja ja oman tieteenalan syventäviä opintoja. Opinnot suunnitellaan tukemaan väitöskirjatyötä ja tutkijanuran kehittymistä, ja tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika päätoimisessa opiskelussa on noin 3–4 vuotta.
800
Väitöskirjatutkijaa
75
Tohtoria vuodessa
Tohtoriohjelman tutkimus
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan yliopistolain 558/2009 mukaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut
- Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; tai
- Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai
- Soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatkotutkinnon voi erityisestä syystä aloittaa jo ennen pohjatutkinnon valmistumista.
Mikäli jatko-opiskeluoikeutta haetaan muulla kuin perustutkinnon tutkimusalalla tai tiedot tieteellisen tutkimuksen tekemisestä ovat riittämättömät, voi tiedekunta määrätä täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Tavoitetutkinnot
Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot:
- Farmasian tohtori (FaT)
- Filosofian tohtori (FT)
- Hammaslääketieteen tohtori (HLT)
- Lääketieteen tohtori (LT)
- Terveystieteiden tohtori (TtT)
Tavoitetutkintojen perustutkintovaatimukset:
Lääketieteen tohtori
Suomessa suoritettu lääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu lääkärin tutkinto tai Lupa- ja valvontaviraston rinnastama muualla suoritettu lääkärin tutkinto
Hammaslääketieteen tohtori
Suomessa suoritettu hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu hammaslääkärin tutkinto tai Lupa- ja valvontaviraston rinnastama muualla suoritettu hammaslääkärin tutkinto
Filosofian tohtori
Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Farmasian tohtori
Proviisorin tutkinto; tai muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritettu vastaava tutkinto, jonka perusteella kyseisessä valtiossa on myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi proviisorin ammatin harjoittamiseen itsenäisesti; tai EU- tai ETA-alueen ulkopuolella suoritettu tutkinto, jonka EU- tai ETA-valtio on hyväksynyt ja myöntänyt sen perusteella proviisorin ammatinharjoittamisoikeuden tai oikeuden käyttää nimikettä kyseisessä valtiossa.
Terveystieteiden tohtori
Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Pääaineet
Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmassa pääaine valitaan tutkimusalan mukaisesti.
Alla listattuna pääaineet tutkimusaloittain, pääaineen vastuuhenkilö suluissa.
Farmasia
Farmasia (Jarkko Rautio)
Toksikologia (Jaana Rysä)
Biolääketiede
Biolääketiede (Mikko Hiltunen)
Laskennallinen biolääketiede (Merja Heinäniemi)
Molekyylilääketiede (Alejandra Sierra Lopez)
Hammaslääketiede
Hammaslääketieteellinen radiologia (Juhana Hakumäki)
Suupatologia (Ahmed Al-Samadi)
Kariologia ja endodontia (Jukka Leinonen)
Lasten hammashoito (Jukka Leinonen)
Parodontologia (Tuomas Saxlin)
Protetiikka ja purentafysiologia (Outi Huhtela)
Hampaiston oikomishoito (Lucas Arrais de Campos)
Suu- ja leukakirurgia (Jari Kellokoski)
Suun terveydenhuolto (Liisa Suominen)
Translationaalinen hammaslääketiede (Pirkko Pussinen)
Lääketiede
Akuuttilääketiede (Jouni Kurola)
Anestesiologia ja tehohoito (Matti Reinikainen)
Fysiologia (Timo Lakka)
Geriatria (Eija Lönnroos)
Iho- ja sukupuolitaudit (Tiina Lipitsä)
Keuhkosairaudet (Minna Purokivi)
Kirurgia (ml. fysiatria) (Heikki Kröger)
Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (Tomi Latinen)
Kliininen kemia (Tuija Männistö)
Kliininen mikrobiologia ja immunologia (Tuure Kinnunen)
Kliininen neurofysiologia (Sara Määttä)
Kliininen patologia ja oikeuslääketiede (Tuomas Rauramaa)
Kliininen radiologia (Juhana Hakumäki)
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (Sanna Toppila-Salmi)
Lastenpsykiatria (Ilona Luoma)
Lastentaudit (Jarmo Jääskeläinen)
Liikuntalääketiede (Kai Savonen)
Naistentaudit ja synnytys (Leea Keski-Nisula)
Neurokirurgia (Ville Leinonen)
Neurologia (Reetta Kälviäinen)
Oikeuspsykiatria (Markku Lähteenvuo)
Palliatiivinen lääketiede (Reino Pöyhiä)
Psykiatria (ml. nuorisopsykiatria) (Minna Valkonen-Korhonen)
Silmätaudit (Kai Kaarniranta)
Sisätaudit (Johanna Kuusisto)
Syöpätaudit (Outi Kuittinen)
Terveydenhuolto (Harri Hyppölä)
Työterveys (Tuula Oksanen)
Yleislääketiede (Pekka Mäntyselkä)
Terveystiede
Epidemiologia (Tomi-Pekka Tuomainen)
Hoitotiede (Marja Härkänen)
Kansanterveystiede (Jussi Kauhanen)
Ravitsemustiede (Ursula Schwab)
Terveyden edistäminen (Tiina Laatikainen)
Ergonomia ja työhyvinvointi (Annina Ropponen)
Terveystieteen tiedekunnan tohtoriohjelmaan hakevalla henkilöllä tulee olla valmis tai tekeillä
oleva tohtoriohjelmaan soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi hakijalla tulee olla käynnissä tai
suunnitteilla oleva väitöskirjatyöksi soveltuva tutkimusprojekti, jota koskeva
tutkimussuunnitelma on hyväksytty soveltuvien ohjaajien ja pääaineen vastuuhenkilön toimesta.
Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmaan jatko-opiskelijaksi hakevan kelpoisuusehdot
täyttävän hakijan valmiuksia sekä sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla kriteereillä:
- tutkimusaiheen innovatiivisuus, tieteellinen ja käytännön merkitys sekä sen soveltuminen
tutkimuksen suorituspaikan ja tohtoriohjelman tutkimusprofiiliin - tutkimussuunnitelman laatu, selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
- hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, tieteelliset
julkaisut - tutkimuksen rahoitus
- aiempien opintojen antamat valmiudet tohtorintutkinnon suorittamiseen
- opintojen edellyttämä kielitaito
Valintoja tehtäessä huomioidaan ohjauksen riittävyys, asiantuntevuus ja sitoutuminen. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja, joista vähintään yksi kuuluu Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole terveystieteiden tiedekunnan henkilökuntaa, myös terveystieteiden tiedekuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys.
Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin.
Tohtoriohjelman jatko-opiskeluoikeus ei sisällä apurahaa tai muuta rahoitusta.
- Hakija selvittää jatko-opiskelumahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai pääaineen vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
- Hakija neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Hakijan ja kaikkien ohjaajien tulee yhdessä neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen.
- Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista vähintään yksi kuuluu Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Mikäli tutkimukselle nimetään useampi kuin kolme ohjaajaa, tulee ohjauksen tarve ja ohjaajien roolit perustella tutkimussuunnitelmassa.
Kaikkien ohjaajien sekä pääaineen vastuuhenkilön suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa. - Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Katsotarkemmat ohjeet kohdasta ”Tutkimussuunnitelma”.
- Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen rahoitussuunnitelman. Katso tarkemmat ohjeet kohdasta "Rahoitussuunnitelma".
- Jatko-opiskeluoikeutta haetaan Opintopolku-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa! Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan.
Hakemukseen tulee liittää:
• Ohjaajien ja pääaineen vastuuhenkilön allekirjoituksilla hyväksymä tutkimussuunnitelma (kts. kohta Tutkimussuunnitelma). Tutkimussuunnitelmassa kuvataan tutkimuksessa tarvittavat lakisääteiset luvat ja lausunnot ja/tai suunnitelma niiden hakemisesta. Mikäli hakijan tutkimus liittyy aiemmin aloitettuun tutkimukseen, tulee tutkimussuunnitelmassa olla tieto, milloin hakija on lisätty lupaan tai lausuntoon.
• Pääohjaajan allekirjoituksella hyväksymä rahoitussuunnitelma (kts. kohta Rahoitusuunnitelma)
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote (tarvittaessa
viralliset käännökset suomeksi tai englanniksi). Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on
jatko-opiskeluoikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun
saattamiseksi.
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon.
• Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon
suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve (lataa mallipohja).
• Todiste riittävästä suomen- tai englanninkielentaidosta.
Jatko-opiskeluoikeuden käsittely
Tiedekunta pyytää tarvittaessa jatko-opiskeluoikeushakemukseen täydennyksiä. Kaikki
täydennyspyynnön mukaiset liitteet/tiedot on toimitettava viimeistään seitsemän (7)
vuorokauden kuluessa siitä, kun täydennyspyynnöt on annettu tiedoksi Opintopolussa.
Varadekaani (tutkimus ja innovaatiot) päättää jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä laitoksen
tai yksikön tutkimuksesta vastaavan varajohtajan esityksen perusteella noin kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä Opintopolkuun.
Opiskeluoikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta vahvistaa tutkimustyön aiheen ja
pääaineen ja nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä toteaa mahdollisten täydentävien opintojen
tarpeen. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, laitoksen tai yksikön
tutkimuksesta vastaavalle varajohtajalle ja koulutuspalveluihin.
Opiskelupaikka otetaan vastaan Opintopolku-palvelussa seitsemän vuorokauden sisällä
päätöksen lähettämisestä. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle ja ohjaajille. Lisäksi hakijalle toimitetaan ohjeet muutoksenhakuun.
Hakijan on osoitettava opiskeluun riittävä akateeminen kielitaito joko suomen tai englannin
kielessä hakemisen yhteydessä. Hakija voi todistaa kielitaitonsa kummassa tahansa kielestä
riippumatta siitä, millä kielellä väitöskirja kirjoitetaan.
Hakijan on joko (a) täytettävä kielitaidon osoittamisen kriteerit (ks. alla) tai (b) saavuttaa Itä-
Suomen yliopiston edellyttämät vähimmäistulokset hyväksyttävässä kielitestissä. Kielitaitoa ei voi osoittaa muilla tavoin.
Suomen kielen taidon osoittamisen tavat on kerrottu yliopiston verkkosivuilla:
Hakeminen | Itä-Suomen yliopisto.
Ohjeistus akateemisen englannin kielitaidon osoittamiseksi on esitetty alla.
a) Hakijat, jotka täyttävät englannin kielen taidon osoittamisen kriteerit
• Kielikoetta ei tarvita, mikäli hakija on suorittanut englannin kielen kokeen suomalaisessa
ylioppilastutkinnossa (IB-tutkinto tai englanti A1-kielenä).
• Kielikoetta ei tarvita, mikäli hakija on saanut koulusivistyksensä, eli suorittanut toisen
asteen (secondary education) tutkinnon englannin kielellä EU-/ETA-maassa,
Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa- Britanniassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa tai
Sveitsissä.
• Kielikoetta ei tarvita, mikäli hakija on suorittanut kandidaatin- , maisterin-, lisensiaatin- tai
tohtorin-tutkinnon englannin kielellä EU-/ETA-maassa tai jossain seuraavista maista:
Australia, Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Belize, Botswana, Dominica, Eritrea,
Eswatini, Etelä-Afrikka, Etiopia, Filippiinit, Gambia, Ghana, Grenada, Guyana, Hong Kong,
Intia, Iso-Britannia, Jamaika, Kamerun, Kanada, Kenia, Lesotho, Liberia, Malawi, Namibia,
Nigeria, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Sambia,
Sierra Leone, Singapore, Sveitsi, Tansania, Trinidad ja Tobago, Uganda, Uusi-Seelanti,
Yhdysvallat, Zimbabwe.
Jos hakija osoittaa englannin kielen taidon aiemman tutkinnon avulla, tutkinnon/ohjelman tulee olla kokonaan englanninkielinen sekä opetuksen että arvioinnin osalta. Jos hakija osoittaa kielitaitonsa tutkinnon avulla, opetuskielen on käytävä selvästi ilmi tutkintotodistuksesta tai muista koulutusta koskevista asiakirjoista. Verkko-opinnot tai opinnot, jotka on suoritettu hyväksyttyjen maiden/alueiden ulkopuolisilla sivukampuksilla, eivät kelpaa kielitaidon osoittamiseen, vaikka tutkinnon myöntänyt oppilaitos sijaitsisi hyväksytyssä maassa. Hakemukseen on liitettävä tutkintotodistus, Diploma Supplement tai opintosuoritusote, josta tutkinnon suorituskieli käy ilmi.
b) Hakija on suorittanut jonkin seuraavista kielitesteistä ja saavuttanut vaaditut
vähimmäistulokset.
- TOEFL iBT: kokonaisarvosana 90, ja kirjoittaminen osa-alueen arvosana vähintään 22
(kun koe on suorittu ennen 21.1.2026), kokonaisarvosana vähintään 4,5 ja
kirjoittaminen osa-alueen arvosana vähintään 4,5 (kun koe on suoritettu 21.1.2026 tai
sen jälkeen) - IELTS Academic: kokonaisarvosana vähintään 6,5 ja kirjoittamisen osa-alueen arvosana
vähintään 6,0 - PTE Academic: kokonaisarvosana vähintään 62 ja kirjoittamisen osa-alue vähintään 5
- Cambridge C1 Advanced: vähintään tulos C tai 180 ja kirjoittamisen osa-alue vähintään
162 - Cambridge C2 Proficiency: vähintään tulos Level C1 tai 180, ja kirjoittamisen osa-alue
vähintään 162 Opetushallituksen yleinen kielitutkinto YKI (englanti) suoritettu tasolla 5 kaikissa
osakokeissaTOEFL-, IELTS- ja PTE-todistukset ovat voimassa kaksi vuotta niiden myöntämispäivästä
lukien. Kielitestin tulee olla voimassa hakemusta jätettäessä hakuaikana.
Kielitestitulokset on voitava varmentaa testin järjestäjän sähköisestä
varmennuspalvelusta.
Jatko-opiskeluoikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa, ja ohjaajien sekä pääaineen vastuuhenkilön tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatutkimusta. Tutkimussuunnitelma koostuu kansilehdestä, jossa tulee olla ohjaajien sekä pääaineen vastuuhenkilön allekirjoitukset, sekä itse tutkimussuunnitelmasta, jonka maksimipituus on neljä sivua sisältäen viiteluettelon. Tutkimussuunnitelma laaditaan englanniksi tai suomeksi.
Kansilehti: Sisältää hakijan tiedot, tutkimussuunnitelman otsikon sekä ohjaajien ja pääaineen vastuuhenkilön tiedot ja allekirjoitukset. Suosittelemme käyttämään sähköistä UEF Sign -allekirjoitusjärjestelmää.
Tutkimussuunnitelma: Tutkimussuunnitelman enimmäispituus on neljä sivua. Se voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:
- Tutkimuksen tausta
- Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
- Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
- Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
- Tutkimuksen tavoitteet
- Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
- Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
- Aineisto ja menetelmät
- Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
- Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
- Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
- Aikataulusuunnitelma
- Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
- Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
- Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat. Tutkimussuunnitelmassa kuvataan tutkimuksessa tarvittavat lakisääteiset luvat ja lausunnot ja/tai suunnitelma niiden hakemisesta. Mikäli hakijan tutkimus liittyy aiemmin aloitettuun tutkimukseen, tulee tutkimussuunnitelmassa olla tieto, milloin hakija on lisätty lupaan tai lausuntoon.
- Julkaisusuunnitelma
- Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
- Tutkimustulosten hyödyntäminen
- Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
- Kirjallisuusviitteet
- Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
- Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet.
Pääohjaajan allekirjoituksella hyväksymä rahoitussuunnitelma on hakemuksen pakollinen osa ja se toimitetaan erillisenä liitteenä Opintopolussa (mallipohja). Rahoitus tulee suunnitella yhdessä ohjaajien kanssa. Rahoitussuunnitelman tulee sisältää alustava budjetti koko suunnitellun projektin ajaksi. Budjetissa eritellään projektin menot, kuten oma palkka/apuraha, tutkimuskulut (esim. materiaalit, reagenssit, laitteet, lisenssit), julkaisukustannukset, matkat ja mahdolliset muut kustannukset sekä jokaisen menoerän rahoituslähde.
Tutkimustyöhön on mahdollista saada rahoitusta opinnoilleen erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista, yliopiston palkallisista väitöskirjatutkijapaikoista tai tutkimusprojekteista.
Lisätietoa eri rahoitusmahdollisuuksista Kamusta.
Hakuaika tohtoriohjelmaan
Tohtoriohjelmaan voi hakea 1.1.–31.5. ja 1.8.–30.11. välisenä aikana Opintopolku-palvelussa. Hakemuksia käsitellään myös hakuaikojen sisällä. Päätös jatko-opiskeluoikeudesta lähetetään noin kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä.Valinnan tulos ilmoitetaan hakijoille Opintopolussa ja sähköpostitse. Opiskeluoikeudet tulevat voimaan opiskeluoikeuden myöntöpäivänä.
Mikä on Opintopolku?
Suomalaiset yliopistot ylläpitävät omien koulutustensa tietoja Opintopolku.fi-portaalissa. Opintopolussa voit hakea koulutuksiin, selailla eri aloja ja tutkintoja sekä tutustua tarkemmin valintaperusteisiin.
Hae tohtoriohjelmaan
Haku tapahtuu sähköisellä lomakkeella Opintopolku.fi-palvelussa.
Väitöskirja ja jatko-opinnot
Terveystieteiden tiedekunnassa väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko artikkeliväitöskirja tai monografia. Artikkeliväitöskirja koostuu samaa tutkimusongelmaa käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä/tarkoitetuista käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta. Monografia puolestaan on yksittäinen ja yhtenäinen tutkimustyö.
Tarkemmat tiedot artikkeliväitöskirjan ja monografiaväitöskirjan vaatimuksista löydät KAMUsta.
Tohtorintutkintoon vaaditaan väitöskirja ja jatko-opinnot (30 op), jotka koostuvat yleisistä valmiustaito-opinnoista (5–10 op) ja tieteen- ja tutkimusalan opinnoista (20–25 op). Jatko-opintosuunnitelma tulee laatia niin, että se tukee väitöskirjatutkimusta ja tutkijanuraa.
Kokopäiväisesti tutkimusta tekevän, tieteellisesti ja taidollisesti kouluttautuvan väitöskirjatutkijan tavoite on tehdä väitöskirja ja tohtorin tutkinto kolmessa-neljässä vuodessa.
Tarkemmat tiedot Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelman opintovaatimuksista löytyvät KAMUsta.
Opintoneuvonta ja ohjaus väitöskirjatutkijoille
Terveystieteiden tiedekunnan väitöskirjatutkijoiden yleisestä opintoneuvonnasta vastaavat koulutusasiantuntija ja koordinaattorit. Yhteystiedot löytyvät sivun alaosasta.
Väitöskirjan ohjauksesta vastaavat ohjaajiksi nimetyt henkilöt.
Lisätietoa väitöstutkimuksen ohjauksesta löydät KAMUsta.
Visiting doctoral researchers can apply for a temporary study right from UEF using the Study Right of Visiting Doctoral Researchers form.
The study right can be admitted to visiting foreign doctoral researchers, who already have a permission for doctoral studies in their home university. The study right of a visiting doctoral researcher does not allow a student to complete doctoral degree at UEF.
In order for the agreement to be finalised, the doctoral researcher must have confirmed a supervisor at the UEF as well as their own funding arranged for the duration of the visit. UEF does not offer funding for the visit. These requirements ensure that the researcher is fully supported academically and financially throughout their stay at UEF.
For more information, contact [email protected].
Ajankohtaista
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstiedotteet
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstilaisuudet
-
26
Kesä
2026
Yhteystiedot
Hakuprosessi
Terveystieteiden tiedekunnan hakuprosessiin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä sähköpostitse: [email protected] tai koulutusasiantuntija Annika Koistiseen.
Tohtoriohjelman johto
Johtaja: varadekaani, professori Ville Leinonen
Varajohtaja: professori Jorma Palvimo
Tohtoriohjelman koordinaattorit
- A.I.Virtanen-Instituutti, Biolääketieteen yksikkö
Jenni Küblbeck - Farmasian laitos
Katja Savolainen - Kliinisen lääketieteen yksikkö, Hammaslääketieteen yksikkö
Saara Happo - Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Hoitotieteen laitos
Suvi Koivunen
