Uraohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op.

Yliopistollisen UraErkon tavoitteena on kehittää ja syventää uraohjauksen tehtävissä toimivien ammattilaisten ohjausosaamista ja asiantuntijuutta. Monialainen koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat ohjaustehtävissä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Hakijoilta edellytetään ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa soveltuvalta koulutusalalta sekä ohjausalan työkokemusta. Hakijan tulee kirjoittaa motivaatiokirje ja toimittaa hakukelpoisuutta osoittavat todistukset.

Koulutukseen otetaan 30 opiskelijaa ja valinta perustuu ilmoittautumisjärjestykseen. Mikäli hakuajan kuluessa ilmoittautumisia on enemmän kuin 30, otetaan ylimenevät ilmoittautumisjärjestyksessä varasijoille odottamaan mahdollista koulutuspaikan vapautumista.

Koulutuksen käytyään osallistujalla on valmiudet:

• jäsentää uraohjausta osana laajempaa yhteiskunnan ja muuttuvan työelämän kokonaisuutta. Hän hallitsee uraohjauksen teoriaperustan ja osaa soveltaa eri tieteenalojen tarjoamaa tietoa osaksi omia ohjauksen ammattikäytänteitään. (Uraohjauksen perusta)
• suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä sekä asiakastarvelähtöisiä uraohjausprosesseja. Hän tunnistaa ohjaustyön eettiset vaatimukset ja osaa rakentaa luottamuksellisen, dialogisen asiakassuhteen yksilö- ja ryhmäohjauksessa, sekä kasvokkain ja etänä tapahtuvissa ohjaustilanteissa. (Uraohjauksen asiakastyö)
• arvioida ja kehittää omia uraohjauksen ammattikäytänteitään sekä eri tahojen tarjoamien ohjauspalvelujen toteutusta, laatua ja vaikuttavuutta elinikäisen oppimisen ja ohjauksen näkökulmasta. Hän osaa muodostaa ja ylläpitää työnsä kannalta merkityksellisiä monialaisia yhteistyöverkostoja sekä osaa suunnitella, markkinoida ja organisoida toimivia uraohjauspalveluja. (Uraohjauksen kehittävä työote)

Uraohjauksen perusta 10 op.

• Uraohjaus yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa (5 op)
• Uraprosessit ja niiden tukeminen (5 op)

Uraohjauksen asiakastyö 10 op.

• Vuorovaikutusosaaminen asiakastyössä (5 op)
• Asiakastyön ohjausmenetelmät (5 op)

Uraohjauksen kehittävä työote 10 op.

• Kehittämishankeraportti (7 op)
• Uraohjaajaksi kasvaminen (3 op)

OPETUSSUUNNITELMA 2023-2024

URAOHJAUKSEN PERUSTA, 10 op.

Uraohjaus yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

• tunnistaa ja ennakoida työelämän ja työmarkkinoiden rakenteita ja muutoksia sekä globaalilla että paikallisella tasolla ja ymmärtää niiden vaikutukset yksilöihin ja työyhteisöihin
• paikantaa uraohjauksen näkökulmasta keskeisiä työn tekemisen, ammatillisten rakenteiden ja osaamisen muutosprosesseja sekä reflektoida kriittisesti työelämän muutosvaateita ja uraohjauksen yhteiskunnallisia ja eettisiä tehtäviä sekä jäsentää uraohjausta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
• tunnistaa nykyisen työelämän paradokseja niin yhteiskunnan kuin yksilöiden tasolla kytkeytyen yhtäältä vaihtoehtojen, joustavuuden ja liikkuvuuden sekä toisaalta kuormittavuuden, eriarvoisuuden ja segregaation kehityssuuntiin
• tunnistaa, miten yhteiskunnallisen muutoksen ja työelämän ilmiöt ovat läsnä yksilöiden arjessa sekä etenkin koulutus- ja työurien muotoutumisessa ja kuinka nämä muutokset haastavat oman uraohjaustyön toimintakenttää.

Sisällöt

Opintojaksolla perehdytään työelämän muutosprosesseihin ja niitä koskeviin teoreettisiin jäsennyksiin, mm. vanha työ – uusi työ, teollisesta jälkiteolliseen, vanhasta kapitalismista tietokykykapitalismiin ja biokapitalismiin – jaotteluihin. Työmarkkinoiden ja työurien keskeisiä muutostrendejä valotetaan käsittelemällä muun muassa monikulttuuristumista, kestävää kehitystä sekä prekarisaatiota ja siihen liittyvää työn subjektivoitumista, kommunikatiivisuutta ja affektiivisuutta. Opintojaksolla käsitellään myös ammatillisten rakenteiden, työn tekemisen ja osaamisen muutoksia ja jännitteitä. Työyhteisöjen toimintakulttuureita, niiden muutoksia ja ammatillista toimijuusidentiteettiä tarkastellaan sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä prosessina. Yhteiskunnallista eriarvoistumista ja uraohjauksen eettisiä kysymyksiä avataan globaalilla ja paikallisella tasolla erittelemällä esimerkiksi ”kelvollisen” työn (decent work) ehtoja sekä sosiaalisen eriarvoisuuden ja syrjinnän rakenteiden (kuten rasismin) seurauksia koulutus- ja työurilla. Yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseksi käsitellään myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta uraohjauksessa. Sisältöihin syvennytään ja niitä reflektoidaan oman uraohjaustyön kontekstissa ja oman uraohjausosaamisen näkökulmasta.

Suoritustavat

Valmistautuminen ja osallistuminen alkuseminaariin, soveltava kirjallinen oppimistehtävä työelämän ja yhteiskunnan muutoksista omassa uraohjaustyössä ja osallistuminen verkkokeskusteluun.

Toteutus

Verkkoluennot ja kirjallisuuteen perehtyminen (55 t), oman uraohjauksen työkentän kartoitus (60 t), itsenäinen työskentely ja verkkokeskustelu omassa pienryhmässä (20 t)

Arviointi

Kirjallinen tehtävä: hyl-hyv JA osallistuminen verkkokeskusteluun: hyl-hyv

Kirjallisuus, valitaan kolme seuraavista:

Brunila, K., Onnismaa, J. & Pasanen, H. (toim.). 2015. Koko elämä töihin. Koulutus tietokykykapitalismissa.

Filander, K. & Korhonen, M. & Siivonen, P. (toim.). 2019. Huiputuksen moraalijärjestys — Osallisuuden ja sosiaalisen kivun kertomuksia.

Heiskanen, T., Leinonen, M., Järvensivu, A. & Aho, S. (toim.). 2008. Kohti uutta työelämää?: tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen.

Jokinen, E. & Venäläinen J. (toim.). 2015. Prekarisaatio ja affekti.

Julkunen, R. 2008. Uuden työn paradoksit.

Järvensivu, A. 2014. Tarinoita suomalaisesta työelämästä.

Järvensivu, A. 2010. Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa.

Kajanoja, J. 2018. Työllisyyskysymys.

Kasvio, A. & Lundell. S. 2015. Ulos oravanpyörästä: työn kohtuullistamisen edut ja haitat.

Mannevuo, M. 2015. Affektitehdas. Työn rationalisoinnin historiallisia jatkumoita.

Ojala. S. & Pyöriä, P. 2020 (toim.). Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa.

Parviainen, J., Kinnunen, T. & Kortelainen, I. (toim.). 2017. Ruumiillisuus ja työelämä – Työruumis jälkiteollisessa taloudessa.

Pyöriä, P. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus.

Sennett, R. 2002. Työn uusi järjestys.

Sennett, R. 2007. Uuden kapitalismin kulttuuri.

Siltala, J. 2004/2007. Työelämän huonontumisen lyhyt historia: muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun.

Siltala, J. 2017. Keskiluokan nousu, lasku ja pelot.

Suoranta, A. & Leinikki, S. (toim.). 2018. Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta — Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?

 Uraprosessit ja niiden tukeminen (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

• jäsentää uraohjauksen asiakkaiden ammatillisten valintojen ja urasuunnittelun prosesseja kuvaavia urateorioita sekä ammatti- ja työurien muotoutumisen teorioiden erilaisia suuntauksia
• soveltaa eri teorioiden käsitteistöä sekä teoriasuuntauksia uraohjauksen kohteena oleviin prosesseihin yksilön uraprosessien – ammatillisen suuntautumisen, uravalintojen ja -suunnittelun – tukemisessa
• rakentaa omaa uraohjauksen käyttöteoriaa suhteessa elämänkulun sekä ammatti- ja työurien teorioihin ja tutkimukseen sekä
• päivittää omaa käyttöteoriaansa seuraamalla tutkimustietoa ammatillisen suuntautumisen, työ- ja elämänurien muotoutumisesta.

Sisältö

Opintojaksossa perehdytään yksilöiden uraprosesseja jäsentäviin elämänkulun, ammatti- ja työurien muotoutumisen teorioiden suuntauksiin psykologisista piirreteorioista ja kehitysajattelusta kognitiivisiin uravalinnan malleihin, sosiologisiin ja konstruktivistisiin lähestymistapoihin sekä Life Design -suuntaukseen. Monitieteisen teoria- ja tutkimustiedon pohjalta rakennetaan ymmärrystä yksilön uravalintojen, -suunnittelun ja työurien rakentamisen prosesseista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Teoreettista ymmärrystä sovelletaan omien asiakasprosessien käytäntöön. Lisäksi teoria- ja tutkimustietoa sovelletaan omaan uraohjaajuuden käyttöteoriaan sekä hankitaan valmiuksia seurata tutkimustietoa työ- ja elämänurien muotoutumisesta.

Suoritustavat

Kirjallisuuteen perehtyminen ja verkkoluennot, ryhmätentti, omaan työhön liittyvä case-analyysi ja osallistuminen seminaarityöskentelyyn.

Toteutus

Kirjallisuuteen perehtyminen ja verkkoluennot (49 t). Itsenäinen työskentely (56 t) opintopiirityöskentely (20 t), ryhmätentti (4 t), seminaari (6 t).

Arviointi

Ryhmätentti: hyl-hyv JA case-analyysi: hyl-hyv

Kirjallisuus, valitaan kaksi seuraavista:

Brown, S.D,  Lent, R.W.  2012 Career Development and Counseling: Putting Theory and Research to Work (ebrary) TAI Brown, D. 2002 Career Choice and Development (ebrary) TAI Brown, D. 2016. Career information, career counselling and career development.

Sharf, R.S.2009. Applying career development theory to counselling.

Sugarman, L.  2004. Counselling and the life course.

Green, L.  2010. Understanding the Life Course.

Zittoun, D. et al. 2013. Human Development in the Life Course: Melodies of Living.

Kauppila, P.A., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.) 2015. Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku.

Lisäksi erikseen ilmoitettavia tutkimusartikkeleita

URAOHJAUKSEN ASIAKASTYÖ 10 op.

Vuorovaikutusosaaminen asiakastyössä (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

• jäsentää ohjausvuorovaikutusta sekä prosessi- että tuloksellisuusnäkökulmasta
• ohjata yksilö- ja ryhmäohjauksen tilanteita valiten tavoitteen kannalta hyödyllisiä vuorovaikutuskäytäntöjä
• jäsentää ohjausta myös yhteisötason toimintana rakentaa ja ylläpitää yhteistyösuhdetta vuorovaikutuksessa
• erottaa ohjauksen orientaatiot vuorovaikutuksessa ja siirtyä tietoisesti niiden välillä
• havainnoida omaa ohjausvuorovaikutustaan eri keinoin ja kehittyä vuorovaikuttajana reflektion ja palautteen pohjalta

Sisältö

Opintojaksossa perehdytään ohjausvuorovaikutuksen tutkimuksen ja ohjauksen prosessitutkimuksen näkökulmiin yksilö- ja ryhmäohjauksen tilanteissa. Sisällöissä käsitellään ohjausvuorovaikutuksen perusilmiöitä: toimivaa ohjauskohtaamista, ohjausprosessin tukemista ja yhteistyösuhteen rakentamista sekä ohjauksen vallankäytön ulottuvuuksia. Tarkastelua syvennetään seuraavien teemojen kautta: ohjauksen tulokseen vaikuttavat tekijät, tyypilliset syyt vuorovaikutuksen ongelmiin, työskentelyongelman muotoileminen, reflektiivisyys ja itsereflektiivinen puhe vuorovaikutuksessa, työskentelysuhteen ylläpitäminen, murtumat ja korjaaminen sekä sosiaalinen tuki. Läpikäyvänä teemana harjaannutaan tarkastelemaan ohjausvuorovaikutuksen ilmiöitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Suoritustavat

Verkkoluennot ja -työskentely, seminaariin osallistuminen, ohjausvuorovaikutusta koskeva analyysitehtävä.

Toteutus

Verkkoluennot ja itsenäinen kirjallisuuteen perehtyminen (20 t), seminaari (13 t), vuorovaikutusaineistoa koskevan tehtävän toteuttaminen (102 t)

Arviointi

Vuorovaikutusaineistosta toteutettu tehtävä: hyl-hyv

Kirjallisuus

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus. TAI Leiman, M. alla olevat viisi lukua (s. 19—103) teoksesta Koivuluhta, M. & Kauppila, P.A. (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology 12 (teos ladattavissa: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/15092)

1. Dialogisen ohjauksen periaatteita ja työvälineitä
2. Dialogisen hahmotustavan käsitteelliset työvälineet
3. Ilmaisusta toimijuuden esteiden hahmottamiseen
4. Lähikehityksen vyöhyke ja itsehavainnoinnin laatu
5. Ohjaus vuorovaikutuksena.

Lisämateriaalina käytetään ohjausvuorovaikutuksen tutkimusartikkeleita, mm. seuraavia

• Psykologia-lehden Ohjausvuorovaikutus-teemanumero 5/6 2018
• Vehviläinen, S. & Souto, A-M. 2021. How does career guidance at schools encounter migrant young people? - Interactional practices that hinder socially just guidance. International Journal for Educational and Vocational Guidance.
• Vehviläinen, S. 2014b. Työnohjaukselliset ryhmäinterventiot kohtaamispaikkana ja keskustelutilana: mahdollisuuksia ja riskejä. In Heroja, T. et al. (eds.) Parempaa työelämää tekemässä: tutkiva ote työnohjaukseen: United Press Global, 19-37.
• Tiitinen, S., Weiste, E., Vehviläinen, S., Ruusuvuori, J., Lusa, S. & Laitinen, J. 2018. Reflektoinnin välttämistä ja vertaistukea. Aikuiskasvatus 38 (3), 208–222.

Asiakastyön ohjausmenetelmät (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

• soveltaa erilaisia uraohjausmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti yksilöllisiin asiakasprosesseihin
• suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä sekä asiakastarvelähtöisiä uraohjausprosesseja
• tunnistaa ohjaustyön eettiset vaatimukset
• arvioida ja kehittää omia uraohjauksen menetelmiään, ammattikäytänteitään sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta

Sisältö

Opintojaksolla jäsennetään oman työn ohjausprosesseissa käytettäviä menetelmiä ammatillisen reflektion ja yhdessä tutkimisen kautta. Uraohjauksen monikanavaisia ohjausmenetelmiä ja työvälineitä analysoidaan ja arvioidaan suhteessa yksilöllisten ohjausprosessien tavoitteisiin omassa työssä. Ohjauksen menetelmällisiä valintoja pohditaan tietoisesti reflektoiden, eettisyyden ja osallisuuden kysymykset huomioiden. Jakavan ja vastavuoroisen vertaistyöskentelyn kautta perehdytään uraohjauksessa sovellettavien työvälineiden monimenetelmäisyyteen, -kanavaisuuteen ja yksilöllisten uraprosessien tavoitteiden huomioimiseen menetelmällisissä valinnoissa.

Suoritustavat

Kirjallisuutta hyödyntävä tehtävä: Oman työn uraohjausmenetelmät ja osallistuminen työpajatyöskentelyyn

Toteutus

Työpajatyöskentely ja valmistautuminen (37 t), uraohjausmenetelmätehtävä (98 t)

Arviointi

Työpajatyöskentely: hyl-hyv ja uraohjausmenetelmätehtävä: hyl-hyv

Kirjallisuus, valitaan kaksi seuraavista:

Alhanen, K. ym. 2016. Työnohjauksen käsikirja. Aretai Oy.

Amundson, N. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille.

Amundson, N., Harris-Bowlsbey, J., Niles, S. 2008. Essential Elements of Career Counseling: Processes and Techniques.

Anderson, M. & Goodman, J. & Schlossberg, N. 2011. Counseling Adults in Transition. Linking Schlossberg’s Theory With Practice in a Diverse World (ebrary) Cedefop 2011. Working and ageing. Emerging theories and empirical perspectives (pdf).

Dufve, M.&Rowley, C. 2022. Heikot signaalit 2022. Tarinoita tulevaisuuksista. Sitran julkaisuja.

Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino.

Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa.

Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Herranen, S., Manninen, M. & Eteläpelto, A. (toim.). 2014. Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylä University Printing House. Jyväskylä. www.jyu.fi/toimijuuskirja

Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Talentum.

Ivey, A.E., Ivey, M.B. & Zalaquett, C.P. 2013. Intentional Interviewing and Counseling: Facilitating Client Development in a Multicultural Society.

Jokinen, L., Ollila, J. & Vuorisalo, K. 2015. Oman tulevaisuuden hallinnan mahdollisuudet ja mahdottomuudet. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(4), 62-68.

Jääskeläinen, L. 2022. Ryhmä toimivaksi. Helppoja harjoituksia ryhmäyttämiseen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Kerosuo, H. 2014. Kollektiivinen muutostoimijuus – Esimerkkinä solmutyöskentely rakennusalan kehittämishankkeessa. Aikuiskasvatus 34 (3), 178– 191.

Koivuluhta, M & Kauppila, P.A. (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus, https://erepo.uef.fi/handle/123456789/15092

Kupias, P. & Peltola, R. 2009. Perehdyttämisen pelikentällä. Gaudeamus.

Kupias, P. Peltola, R. Saloranta, P. 2013 (2. painos). Onnistu palautteessa. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Kuusela, S. 2013. Esimiehen vuorovaikutustaidot. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Kuusela, S. 2015. Organisaatioelämää: Kulttuurin voima ja vaikutus. Helsinki: Talentum.

Laitinen, K. 2020. Työyhteisön teknologiavälitteinen vuorovaikutus (väitöskirjan lektio). Media ja viestintä, 43(4), 415-419. https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/100624

Laitinen, K. 2020. Vuorovaikutusteknologia työyhteisössä: Teknologiavälitteinen vuorovaikutus virtuaalitiimeissä ja työyhteisön sosiaalisessa mediassa. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.

Leiman, M. 2015. Dialoginen ohjaus. Teoksessa: Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku, 57-68.

McMahon, M. & Patton, W. 2006. Career counseling: constructivist approaches.

McMahon, M. & Patton, W. 2021. Career Practitioner Training and Supervision: Career Development and Systems Theory. Teoksessa: Systems Thinking, Systems Mapping and Learning Systems, chapter 13, 419-445.

Onnismaa, J. 2021. Organisaation aika, muisti ja etiikka. Basam Books.

Puutio, R.& Kykyri, V.-L. (toim.) 2015. Konsultointi keskusteluna – vuorovaikutuksen vivahteita ja tilanneherkkää tasapainoilua. Oulu: Metanoia Instituutti.

Raina, L. 2012. Uusi yhteisöllisyys. Arator.

Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä.

Sanders, P. Frankland, A. & Wilkins, P. 2015. Next steps in Counselling Practice.

Savickas, M. 2011. Career Counseling.

Salmimies, R. & Ruutu, S. 2013. Myönteisen muutoksen työkirja. Sanoma Pro Oy.

Sutela, K. 2022. Näkyväksi tekemisen taito. Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy

Syvänen et al. 2012. Dialoginen johtaminen.

Tokola, p. & Hyyppä, H. 2004. Konsultaatiotyön perusteita.

Tulevaisuusohjaus.fi – julkaisut. Turun yliopiston tulevaisuustutkimuskeskus. https://tulevaisuusohjaus.fi/julkaisut/

Weil, M. & Koski, L.  & Mjelde. L. (eds.). 2009. Knowing work: the social relations of working and knowing.

TAI muu omaan asiakastyöhön liittyvä kirjallisuus.
 

URAOHJAUKSEN KEHITTÄVÄ TYÖOTE 10 op.

Kehittämishanke (7 op)

Tavoitteet

Kehittämishankkeen tavoitteena on kehittämisosaaminen, jonka pohjalta opiskelija osaa tutkimusperustaisesti analysoida, arvioida ja kehittää uraohjauksen ammattikäytänteitään ja käyttöteoriaansa sekä ohjauspalvelujen toteutusta, laatua ja vaikuttavuutta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Opiskelija osaa muodostaa ja ylläpitää asiantuntijuuden sekä työnsä kannalta merkityksellisiä monialaisia yhteistyöverkostoja.

Sisältö

Kehittämishanke voi sisältää opiskelijan oman uraohjausasiantuntijuuden kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisen 1) työpaikalla toteutettavan kehittämistehtävän ja sen raportoinnin, 2) artikkelin vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa 3) vaativan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelman tai meneillään olevan hankkeen raportoinnin tai 4) kirjallisuuskatsauksen tieteellisistä teksteistä.

Kehittämishanke yhdistää teorian ja kirjallisuuden kautta opittuja asioita autenttisiin oman työn ja työelämäympäristöjen ongelmiin, haasteisiin ja kehittämistoimiin sekä kohdentuu osallistujan oman asiantuntijuuden rakentumisen kannalta keskeiseen uraohjauksen teemaan.

Omaan työhön ja työympäristöön kohdentuvassa kehittämishankkeessa luodaan uudenlaisia ja toimivia käytänteitä, materiaaleja ja välineitä sekä toimintamalleja uraohjaukseen. Kehittämishankeprosessissa työskennellään yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa osana oman tai muun soveltuvan työyhteisön toimintaa. Kehittämishankeprosessissa hyödynnetään niin yliopiston (akateeminen ohjaaja), työpaikan (mahdollisuuksien mukaan) kuin vertaisopiskelijoiden (ohjattu pienryhmä) ohjausta. Lisäksi kehittämishankkeella kehitetään ja laajennetaan omia yhteistyöverkostoja sekä valmiuksia toimia näissä verkostoissa uraohjauksen asiantuntijana.

Suoritustavat

Kirjallinen kehittämishankeraportti, kehittämishankkeen esittäminen verkkoseminaarissa ja uraohjaajaksi kasvamisen reflektio (Ammatillisen kasvun polku -malli).

Kehittämishankeprosessi koostuu neljästä vaiheesta:

1. Uraohjauksen erityisasiantuntijuuden kehittämisen tavoitteet

Opiskelija tekee yhdessä erikoistumiskoulutuksen akateemisen ohjaajan kanssa suunnitelman oman asiantuntijuutensa profiloinnista HOPS-menettelyn myötä. Ohjaaja vastaa suunnitelman toteutuksen seurannasta.

2. Suunnitteluvaihe

Suunnitteluvaihe sisältää vertaisoppimista (benchmarking), jolla tuetaan koulutukseen osallistujien keskinäistä tiedonvaihtoa ja verkottumista koulutuksen kuluessa. Kehittämistyön suunnitelma esitellään ohjatun pienryhmän verkkoseminaarissa.

3. Työskentelyvaihe

Työskentelyvaiheessa perehdytään kirjallisuuteen ja testataan käytännössä uusia toimintatapoja, kehitetään ja testataan menetelmiä sekä luodaan toimivia käytänteitä ja tehdään yhteistyötä oman työyhteisön ja yhteistyöverkostojen kanssa. Kehittämishankkeen käytännön toteutus dokumentoidaan tekstiä, kuvia ja videoita käyttäen hankkeeseen tarkoituksenmukaisella tavalla sekä kirjallisena raporttina.

4. Arviointi

Arvioidaan kehittämishankkeen käytännön toteutusta ja reflektoidaan siihen mahdollisesti liittyneitä ongelmia. Valmis kehittämishanke esitellään vertaisopiskelijoille omassa pienryhmässä. Lopuksi käydään ohjaajan kanssa loppukeskustelu.

Uraohjaajaksi kasvaminen (3 op)

Koulutuksen tavoitteena on asiantuntijuuden profiloituminen ja kumuloituminen sekä osaamisen syveneminen. Opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita omien opintojensa ja osaamisen syvenemisen arvioinnissa. Koulutuksessa Uraohjaajaksi kasvamisen taustalla on Ammatillisen kasvun polku –malli, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa pysähtymään omaan uraohjaajaksi kasvamisen prosessiin, itsenäisesti ja vertaisryhmässä (suurryhmä). Uraohjaajaksi kasvaminen on koko koulutuksen aikainen prosessi, joka integroituu koulutuksen lähipäiviin (zoom:ssa). Itsenäisen reflektion ja vertaisilta saadun palautteen avulla rakentunut ymmärrys ja tietämys tulee opiskelijalle näkyväksi loppukeskustelussa, jossa hän yhdessä ohjaajan kanssa arvioi oman uraohjausasiantuntijuuden profiilin kehittymistä henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) tavoitteisiin peilaten.

Uraohjauksen kehittävä työote, kokonaisuus:

Omaan työhön liittyvä kehittämishanke ja sen raportointi (190 t) verkkoseminaarityöskentely (ohjattu pienryhmä), Ammatillisen kasvun polku –malli työskentely ja loppukeskustelu (80 t)

Arviointi
Kehittämishankeraportti: hyl-hyv

Ammatillisen kasvun polku –malli ja loppukeskustelu: hyl-hyv

Päivitetty koulutusaikataulu 2023-2024 

• 28.4. klo 12.00-16.00, aloitusseminaari, Helsinki ja zoom (etä- tai lähiosallistuminen) 

Uraohjaus yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa 5 op (Leena Itkonen, Ulla Nuutinen ja Päivi Rosenius) 

• 29.4. klo 9.00-15.00, Helsinki ja zoom (etä- tai lähiosallistuminen) 

• pienryhmä 2h (ennen 29.5.) (zoom) 

• suurryhmä 5.6. klo 14-16 (zoom) 

• verkkoseminaari (1-2 vko) 6/2023 (moodle) 

Uraprosessit ja niiden tukeminen 5 op (Leena Penttinen, Ulla Nuutinen ja Päivi Rosenius) 

• 8.9. klo 9.00-16.00 (zoom) 

• 9.9. klo 9.00-15.00 (zoom) 

• pienryhmä 2h (ennen 11.8.) (zoom) 

• suurryhmä 17.8. klo 16-18 (zoom) 

Vuorovaikutusosaaminen asiakastyössä 5 op (Sanna Vehviläinen, Ulla Nuutinen ja Päivi Rosenius) 

• 8.12. klo 9.00-16.00 (zoom) 

• 9.12. klo 9.00-15.00 (zoom) 

• pienryhmä 2h (ennen 6.11.) (zoom) 

• suurryhmä 10.11. klo 14-16 (zoom) 

Asiakastyön ohjausmenetelmät 5 op (Päivi Rosenius ja Ulla Nuutinen) 

• 15.2.2024 klo 15.00-18.00 (zoom) 

• 16.2.2024 klo 12.00-18.00 (zoom) 

• 17.2.2024 klo 9.00-15.00 (zoom) 

Uraohjaajaksi kasvaminen 3 op (Ulla Nuutinen) 

• työskentely oman ammatillisen kasvun äärellä etenee koulutusprosessin aikaisena itsenäisenä työskentelynä ja yhteiset suurryhmätyöskentelyt sijoittuvat yllä olevien opintojaksojen sekä loppuseminaarin yhteyteen 

Kehittämishanke 7 op (Päivi Rosenius) 

• etenee opiskelijan itsenäisenä sekä ohjattuna pienryhmätyöskentelynä. Verkkovälitteiset tapaamisajankohdat (5 x 3h) sovitaan pienryhmäkohtaisesti ajalle: 6/2023 - 4/2024 

• prosessin päättää yksilöllinen loppukeskustelu koulutuksen päättövaiheessa (zoom) 

Loppuseminaari 

• 26.4.2024 klo 8.00-13.15, Helsinki ja zoom (etä- tai lähiosallistuminen mahdollinen) 

Leena Itkonen, VTM, opinto- ja uraohjaaja toimii yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Leena tekee myös tohtorintutkintoa, jonka tutkimusaiheena on opiskelijoiden työllistettävyys korkeakouluissa. Hänellä on pitkä tausta uraneuvonnasta Helsingin yliopistosta ja Leena on ollut ohjaajana myös ensimmäisessä uraohjauksen erikoistumiskoulutuksessa joka käynnistyi Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen toimesta syksyllä 2018. Leena on erityisesti kiinnostunut siitä, kuinka teoria antaa käytännön tietoa ja päinvastoin ja hänellä on kokonaisvaltainen näkemys urasta ja kiinnostusta siihen, miten arvot, toiveet ja identiteetit muokkaavat uraamme ja miten elämän eri näkökohdat huomioidaan tulevaisuutta suunniteltaessa. 

Leena Penttinen, dosentti, KT, toimii kehittämispäällikkönä Jyväskylän yliopiston koulutuksen kehittämisen tuessa. Hän on pitkän linjan ohjauskouluttaja sekä Itä-Suomen että Jyväskylän yliopistoissa. Leena on ollut käynnistämässä uutta uraohjauksen erikoistumiskoulutusta Suomeen ja on toiminut ensimmäisen yliopistollisen erikoistumiskoulutuksen suunnannäyttäjänä. Leenan tutkimusalue kohdentuu korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen ja työelämäorientaatioon. Hän on vetänyt useita valtakunnallisia korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja työllistymisen tukemisen kehittämishankkeita sekä kehittänyt mm. digitaalisia työvälineitä uraohjaukseen. Tällä hetkellä hänen vastuullaan on OKM:n rahoittamien korkeakoulukohtaisten opiskeluhyvinvointihankkeiden valtakunnallinen koordinointi. Leenan työhön kuuluu myös kansallisen Digivisio2030 ohjauksen asiantuntijaresurssina työskentely. Hän on toiminut Uraohjaajat ja valmentajat ry:n puheenjohtajana ja ollut valmistelemassa uutta kansallista Elinikäisen ohjauksen strategiaa. Hän on myös täydennyskouluttanut uraohjauksesta eri koulutusasteiden ohjaajia ja opettajia ja toiminut useiden hankkeiden ohjausryhmissä edistämässä uraohjauksen kehittämistä.

Päivi Rosenius, KM, opinto- ja uraohjaaja, toimii Itä-Suomen yliopiston Ohjauksen koulutuksessa yliopisto-opettajana. Päivi on yksi uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen kehittäjistä ja toiminut ohjaajana/kouluttajana ensimmäisestä koulutuksesta 2018 lähtien ja lisäksi koordinaattorina vuodesta 2019 alkaen. Päivin asiantuntijuus ja kiinnostus kohdentuvat ohjauksen laajaan toimintaympäristöön ja hänellä on pitkä työhistoria nuorten ja aikuisten elämänuran siirtymävaiheisiin liittyvien ohjauksellisten koulutusten kehittämisen, suunnittelun ja toteuttamisen parissa. Hänelle on tärkeää osallisuutta tukeva ja edistävä pedagogiikka sekä ohjauskohtaamisten läsnäoloa tukeva vuorovaikutus ja vastavuoroisuus. Hän tekee väitöskirjatutkimusta uraohjausasiantuntijuuden rakentumisesta, opiskelee työyhteisösovittelijaksi ja on dialoginen ohjaaja, Verme-mentori sekä työnohjaaja. Päivi on Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n hallituksen sihteeri ja Suomen opinto-ohjaajat (Sopo) ry:n korkeakoulutoimikunnan jäsen.

Sanna Vehviläinen, KT, on aikuiskasvatuksen dosentti (HY, TAU) sekä ohjausvuorovaikutuksen tutkimuksen dosentti (UEF). Hän hoiti opinto-ohjauksen ja uraohjauksen professuuria Itä-Suomen yliopistossa 2016-2018 ja palasi tehtävään vuoden 2021 alusta. Sannalla on pitkä oma kokemus ohjauksen eri käytännöistä ja kehittämisestä. Hän on vuosien ajan kouluttanut ohjausammattilaisia sekä muita ohjaustaitoja hyödyntäviä asiantuntijoita, kehittänyt ohjausta ja pedagogiikkaa yliopistoissa ja tohtorikouluissa sekä julkaissut oppikirjoja, mm. runsaasti kiitosta saaneen Ohjaustyön oppaan (Gaudeamus 2014). Hän on tehnyt tutkijanuransa erityisesti vuorovaikutustutkijana ja julkaissut alan keskeisissä lehdissä ohjaus- ja psykoterapiavuorovaikutuksen ilmiöistä. Hänen tutkimusmielenkiintonsa kohdistuu ohjauksen teoreettiseen mallintamiseen, ohjausvuorovaikutuksen tutkimukseen sekä ohjauksen tuloksellisuuden kysymyksiin. Lisäksi hän työstää Gaudeamukselle teosta mestari-kisällipedagogiikasta. Sanna on myös dialoginen ohjaaja, työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja ohjausalan yrittäjä toiminimellä Ohjausosaajat.

Ulla Nuutinen, KT, TtL, toimii Itä-Suomen yliopiston Ohjauksen koulutuksessa opinto- ja uraohjauksen yliopistonlehtorina. Ullalla on usean vuoden kokemus ohjausalan toimijana-, kouluttajana sekä kehittämistehtävistä. Hän on ollut mukana myös ohjaukseen liittyvissä valtakunnallisissa hankkeissa; Aikuisten ohjaus, URAA! ja AMK:sta Uralle. Ulla on rakentanut ammatillisen kasvun polku- mallin, jonka avulla uraohjaajat voivat tarkastella omaa kasvamistaan. Erityisenä kiinnostuksen kohteena onkin juuri ohjaajan ammatillisen kasvun näkökulmat, mihin uraohjauksen teemat vahvasti linkittyvät. Ulla on  työnohjaaja ja prosessikonsultti sekä Mindfulness-ohjaaja.

Koulutuksen hinta on 2100 €  (70 € per opintopiste) ja sen voi maksaa koulutuksen aikana kolmessa erässä.