Uraohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op.

Koulutus on suunnattu ammattilaisille, jotka työskentelevät ohjauksellisissa työtehtävissä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Ohjauksellinen työkokemus voi olla kertynyt esim. työvoimahallinnon, ammattijärjestön, oppilaitosten, yritysten, yhdistysten tai toisaalla laajan ohjauksen toimintaympäristössä kertynyttä ohjausosaamista.  

Koulutukseen hakijoilta edellytetään ylempi tai alempi korkeakoulututkinto soveltuvalta koulutusalalta sekä ohjausalan työkokemusta. Koulutukseen voidaan valita myös hakija, jolla todetaan olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Hakukelpoisuuden osittaakseen hakijan tulee liittää hakemukseensa kopiot tutkintotodistuksista, ansioluettelo tai selvitys työkokemuksesta ja vapaamuotoinen max. 2 sivun mittainen motivaatiokirje.

Valinta opintoihin perustuu em. kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden ilmoittautumisjärjestykseen. 

Mikäli ilmoittautumisajan kuluessa tulleita ilmoittautumisia on enemmän kuin 30, loput ilmoittautuneista otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä varasijoille odottamaan mahdollista koulutuspaikan vapautumista.

Koulutuksen käytyään osallistujalla on valmiudet:

• jäsentää uraohjausta osana laajempaa yhteiskunnan ja muuttuvan työelämän kokonaisuutta. Hän hallitsee uraohjauksen teoriaperustan ja osaa soveltaa eri tieteenalojen tarjoamaa tietoa osaksi omia ohjauksen ammattikäytänteitään. (Uraohjauksen perusta)
• suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä sekä asiakastarvelähtöisiä uraohjausprosesseja. Hän tunnistaa ohjaustyön eettiset vaatimukset ja osaa rakentaa luottamuksellisen, vastavuoroisen dialogisen asiakassuhteen monikanavaisissa yksilö- ja ryhmäohjauksissa. (Uraohjauksen asiakastyö)
• arvioida ja kehittää omia uraohjauksen ammattikäytänteitään sekä eri tahojen tarjoamien ohjauspalvelujen toteutusta, laatua ja vaikuttavuutta elinikäisen oppimisen ja ohjauksen näkökulmasta. Hän osaa muodostaa ja ylläpitää työnsä kannalta merkityksellisiä monialaisia yhteistyöverkostoja sekä osaa suunnitella, markkinoida ja organisoida toimivia uraohjauspalveluja. (Uraohjauksen kehittävä työote)

Uraohjauksen perusta 10 op.

• Uraohjaus yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa (5 op)
• Uraprosessit ja niiden tukeminen (5 op)

Uraohjauksen asiakastyö 10 op.

• Vuorovaikutus asiakastyössä (5 op)
• Asiakastyön ohjausmenetelmät (5 op)

Uraohjauksen kehittävä työote 10 op.

• Kehittämistehtävä (5 op)
• Uraohjaajaksi kasvaminen (5 op)

URAOHJAUKSEN PERUSTA, 10 op.

Uraohjaus yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa (5 op)

Opintojakso koostuu seuraavista suorituksista: 

1. Oman uraohjauksen työkentän kartoitus 
2. Verkkokeskustelu 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: 

• tunnistaa ja ennakoida työelämän ja työmarkkinoiden rakenteita ja muutoksia sekä globaalilla että paikallisella tasolla ja ymmärtää niiden vaikutukset yksilöihin ja työyhteisöihin 
• paikantaa uraohjauksen näkökulmasta keskeisiä työn tekemisen, ammatillisten rakenteiden ja osaamisen muutosprosesseja sekä reflektoida kriittisesti työelämän muutosvaateita ja uraohjauksen yhteiskunnallisia ja eettisiä tehtäviä sekä jäsentää uraohjausta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta 
• tunnistaa nykyisen työelämän paradokseja niin yhteiskunnan kuin yksilöiden tasolla kytkeytyen yhtäältä vaihtoehtojen, joustavuuden ja liikkuvuuden sekä toisaalta kuormittavuuden, eriarvoisuuden ja segregaation kehityssuuntiin 
• tunnistaa, miten yhteiskunnallisen muutoksen ja työelämän ilmiöt ovat läsnä yksilöiden arjessa sekä etenkin koulutus- ja työurien muotoutumisessa ja kuinka nämä muutokset haastavat oman uraohjaustyön toimintakenttää. 

Sisällöt

Opintojaksolla perehdytään työelämän muutosprosesseihin ja niitä koskeviin teoreettisiin jäsennyksiin, mm. vanha työ – uusi työ, teollisesta jälkiteolliseen, vanhasta kapitalismista tietokykykapitalismiin ja biokapitalismiin – jaotteluihin. Työmarkkinoiden ja työurien keskeisiä muutostrendejä valotetaan käsittelemällä muun muassa monikulttuuristumista, kestävää kehitystä sekä prekarisaatiota ja siihen liittyvää työn subjektivoitumista, kommunikatiivisuutta ja affektiivisuutta. Opintojaksolla käsitellään myös ammatillisten rakenteiden, työn tekemisen ja osaamisen muutoksia ja jännitteitä. Työyhteisöjen toimintakulttuureita, niiden muutoksia ja ammatillista toimijuusidentiteettiä tarkastellaan sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä prosessina. Yhteiskunnallista eriarvoistumista ja uraohjauksen eettisiä kysymyksiä avataan globaalilla ja paikallisella tasolla erittelemällä esimerkiksi ”kelvollisen” työn (decent work) ehtoja sekä sosiaalisen eriarvoisuuden ja syrjinnän rakenteiden (kuten rasismin) seurauksia koulutus- ja työurilla. Yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseksi käsitellään myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta uraohjauksessa. Sisältöihin syvennytään ja niitä reflektoidaan oman uraohjaustyön kontekstissa ja oman uraohjausosaamisen näkökulmasta. 

Suoritustavat

Valmistautuminen ja osallistuminen alkuseminaariin, soveltava kirjallinen oppimistehtävä työelämän ja yhteiskunnan muutoksista omassa uraohjaustyössä ja osallistuminen verkkokeskusteluun. 

Toteutus

Verkkoluennot ja kirjallisuuteen perehtyminen (55 t), oman uraohjauksen työkentän kartoitus (60 t), itsenäinen työskentely ja verkkokeskustelu omassa pienryhmässä (20 t)

Arviointi

• Kirjallinen tehtävä: hyl-hyv
• Osallistuminen verkkokeskusteluun: hyl-hyv

Kirjallisuus, valitaan kolme seuraavista:

• Brunila, K., Onnismaa, J. & Pasanen, H. (toim.). 2015. Koko elämä töihin. Koulutus tietokykykapitalismissa. 
• Engeström, Y., Ranta, K., TRantavuori, J. & Brunila, M. 2017. Oppiminen tuottavissa yhteiskunnallisissa liikkeissä. Julkaisussa: Savolainen, h., Viikko, R. & Vähäkylä, L. (toim.) Oppimisen tulevaisuus. Helsinki: Gaudeamus. 106-122.  
• Filander, K. & Korhonen, M. & Siivonen, P. (toim.). 2019. Huiputuksen moraalijärjestys — Osallisuuden ja sosiaalisen kivun kertomuksia. 
• Heiskanen, T., Leinonen, M., Järvensivu, A. & Aho, S. (toim.). 2008. Kohti uutta työelämää?: tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen. 
• Jokinen, E. & Venäläinen J. (toim.). 2015. Prekarisaatio ja affekti. 
• Julkunen, R. 2008. Uuden työn paradoksit. 
• Järvensivu, A. 2014. Tarinoita suomalaisesta työelämästä. 
• Järvensivu, A. 2010. Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa. 
• Kajanoja, J. 2018. Työllisyyskysymys. 
• Kasvio, A. & Lundell. S. 2015. Ulos oravanpyörästä: työn kohtuullistamisen edut ja haitat. 
• Mannevuo, M. 2015. Affektitehdas. Työn rationalisoinnin historiallisia jatkumoita. 
• Mäkikangas, A. & Pyöriä, P. 2023. Korona-Pandemia, työ ja yhteiskunta. Muuttuiko Suomi?. Gaudeamus. Tallinna: Printon Trukikoda. 
• Ojala. S. & Pyöriä, P. 2020 (toim.). Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa. 
• Ojala, S., Pyöriä, P. & Jakonen, M. 2024. Maahanmuuttajat prekaarina työvoimana. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023: Näkökulmana väestösuhteet. Renvik, T.A. & Säävälä, M. (toim.). s. 41-54 (TEM oppaat ja muut julkaisut; nro 1= 
• Parviainen, J., Kinnunen, T. & Kortelainen, I. (toim.). 2017. Ruumiillisuus ja työelämä – Työruumis jälkiteollisessa taloudessa. 
• Pyöriä, P. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus. 
• Sennett, R. 2007. Uuden kapitalismin kulttuuri. 
• Siltala, J. 2004/2007. Työelämän huonontumisen lyhyt historia: muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. 
• Siltala, J. 2017. Keskiluokan nousu, lasku ja pelot. 
• Susskind, R. & Susskind, D. 2015. The Future of the Professions. How Technology will transform the work of Human Experts. Oxford University Press. 
• Suoranta, A. & Leinikki, S. (toim.). 2018. Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta — Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus? 
• Tuomi, Il. Hautamäki, A. & Ketamo, H. 2021. Työmarkkinatieto digitalisoituvassa Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:24. www.tietokayttoon.fi  
• Työelämäntutkimus -tiedelehti https://journal.fi/tyoelamantutkimus   

Uraprosessit ja niiden tukeminen (5 op)

Opintojakso koostuu seuraavista suorituksista: 

1. omaan työhön liittyvä case-analyysi kirjallisuuden ja verkkoluentojen pohjalta 
2. ryhmätentti (valmistautuminen pienryhmissä) 
3. osallistuminen seminaarityöskentelyyn 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

• jäsentää uraohjauksen asiakkaiden ammatillisten valintojen ja urasuunnittelun prosesseja kuvaavia urateorioita sekä ammatti- ja työurien muotoutumisen teorioiden erilaisia suuntauksia 
• soveltaa eri teorioiden käsitteistöä sekä teoriasuuntauksia uraohjauksen kohteena oleviin prosesseihin yksilön uraprosessien – ammatillisen suuntautumisen, uravalintojen ja -suunnittelun – tukemisessa 
• rakentaa omaa uraohjauksen käyttöteoriaa suhteessa elämänkulun sekä ammatti- ja työurien teorioihin ja tutkimukseen sekä 
• päivittää omaa käyttöteoriaansa seuraamalla tutkimustietoa ammatillisen suuntautumisen, työ- ja elämänurien muotoutumisesta. 

Sisältö

Opintojaksossa perehdytään yksilöiden uraprosesseja jäsentäviin elämänkulun, ammatti- ja työurien muotoutumisen teorioiden suuntauksiin psykologisista piirreteorioista ja kehitysajattelusta kognitiivisiin uravalinnan malleihin, sosiologisiin ja konstruktivistisiin lähestymistapoihin sekä Life Design -suuntaukseen. Monitieteisen teoria- ja tutkimustiedon pohjalta rakennetaan ymmärrystä yksilön uravalintojen, -suunnittelun ja työurien rakentamisen prosesseista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Teoreettista ymmärrystä sovelletaan omien asiakasprosessien käytäntöön. Lisäksi teoria- ja tutkimustietoa sovelletaan omaan uraohjaajuuden käyttöteoriaan sekä hankitaan valmiuksia seurata tutkimustietoa työ- ja elämänurien muotoutumisesta. 

Suoritustavat

Kirjallisuuteen perehtyminen ja verkkoluennot, ryhmätentti, omaan työhön liittyvä case-analyysi ja osallistuminen seminaarityöskentelyyn.

Toteutus

Kirjallisuuteen perehtyminen ja verkkoluennot (49 t). Itsenäinen työskentely (56 t) opintopiirityöskentely (20 t), ryhmätentti (4 t), seminaari (6 t).

Arviointi

• Ryhmätentti: hyl-hyv
• Tehtävä: case-analyysi: hyl-hyv

Kirjallisuus, valitaan kaksi seuraavista:

• Brown, S.D,  Lent, R.W.  2012 Career Development and Counseling: Putting Theory and Research to Work (ebrary) TAI Brown, D. 2002 Career Choice and Development (ebrary) TAI Brown, D. 2016. Career information, career counselling and career development.
• Sharf, R.S.2009. Applying career development theory to counselling.
• Sugarman, L.  2004. Counselling and the life course.
• Green, L.  2010. Understanding the Life Course.
• Zittoun, D. et al. 2013. Human Development in the Life Course: Melodies of Living.
• Kauppila, P.A., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.) 2015. Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku.
• Lisäksi erikseen ilmoitettavia tutkimusartikkeleita

URAOHJAUKSEN ASIAKASTYÖ 10 op.

Vuorovaikutus asiakastyössä (5 op)

Opintojakso koostuu seuraavista suorituksista: 

• JOKO oman toiminnan havainnointi päiväkirjan avulla (havainnointipäiväkirja ja analyysi)  
• TAI pienimuotoinen video omasta ohjausvuorovaikutuksesta (video ja analyysi)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

• jäsentää ohjausvuorovaikutusta sekä prosessi- että tuloksellisuusnäkökulmasta 
• ohjata yksilö- ja ryhmäohjauksen tilanteita valiten tavoitteen kannalta hyödyllisiä vuorovaikutuskäytäntöjä 
• jäsentää ohjausta myös yhteisötason toimintana rakentaa ja ylläpitää yhteistyösuhdetta vuorovaikutuksessa 
• erottaa ohjauksen orientaatiot vuorovaikutuksessa ja siirtyä tietoisesti niiden välillä 
• havainnoida omaa ohjausvuorovaikutustaan eri keinoin ja kehittyä vuorovaikuttajana reflektion ja palautteen pohjalta 

Sisältö

Opintojaksossa perehdytään ohjausvuorovaikutuksen tutkimuksen ja ohjauksen prosessitutkimuksen näkökulmiin yksilö- ja ryhmäohjauksen tilanteissa. Sisällöissä käsitellään ohjausvuorovaikutuksen perusilmiöitä: toimivaa ohjauskohtaamista, ohjausprosessin tukemista ja yhteistyösuhteen rakentamista sekä ohjauksen vallankäytön ulottuvuuksia. Tarkastelua syvennetään seuraavien teemojen kautta: ohjauksen tulokseen vaikuttavat tekijät, tyypilliset syyt vuorovaikutuksen ongelmiin, työskentelyongelman muotoileminen, reflektiivisyys ja itsereflektiivinen puhe vuorovaikutuksessa, työskentelysuhteen ylläpitäminen, murtumat ja korjaaminen sekä sosiaalinen tuki. Läpikäyvänä teemana harjaannutaan tarkastelemaan ohjausvuorovaikutuksen ilmiöitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. 

Suoritustavat

Verkkoluennot ja pienryhmätyöskentely, seminaariin osallistuminen, ohjausvuorovaikutusta koskeva analyysitehtävä. 

Toteutus

Verkkoluennot ja itsenäinen kirjallisuuteen perehtyminen (20 t), seminaari (13 t), vuorovaikutusaineistoa koskevan tehtävän toteuttaminen (102 t)

Arviointi

• Vuorovaikutusaineistosta toteutettu tehtävä: hyl-hyv

Kirjallisuus

• JOKO Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.
• TAI Leiman, M. alla olevat viisi lukua (s. 19—103) teoksessa: Koivuluhta, M. & Kauppila, P.A. (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology 12. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/15092

1. Dialogisen ohjauksen periaatteita ja työvälineitä
2. Dialogisen hahmotustavan käsitteelliset työvälineet
3. Ilmaisusta toimijuuden esteiden hahmottamiseen
4. Lähikehityksen vyöhyke ja itsehavainnoinnin laatu
5. Ohjaus vuorovaikutuksena.

Lisäksi ohjausvuorovaikutuksen tutkimusartikkeleita, mm.:

• Psykologia-lehden Ohjausvuorovaikutus-teemanumero 5/6 2018
• Vehviläinen, S. & Souto, A-M. 2021. How does career guidance at schools encounter migrant young people? - Interactional practices that hinder socially just guidance. International Journal for Educational and Vocational Guidance.
• Vehviläinen, S. 2014b. Työnohjaukselliset ryhmäinterventiot kohtaamispaikkana ja keskustelutilana: mahdollisuuksia ja riskejä. In Heroja, T. et al. (eds.) Parempaa työelämää tekemässä: tutkiva ote työnohjaukseen: United Press Global, 19-37.
• Tiitinen, S., Weiste, E., Vehviläinen, S., Ruusuvuori, J., Lusa, S. & Laitinen, J. 2018. Reflektoinnin välttämistä ja vertaistukea. Aikuiskasvatus 38 (3), 208–222.

Asiakastyön ohjausmenetelmät (5 op)

Opintojakso koostuu seuraavista suorituksista 

1. Kirjallisuutta hyödyntävä uraohjausmenetelmien analyysi ja  
2. Osallistuminen työpajatyöskentelyyn 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

• soveltaa erilaisia uraohjausmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti yksilöllisiin asiakasprosesseihin 
• suunnitella ja toteuttaa asiakastarvelähtöisiä uraohjausprosesseja 
• tunnistaa ohjaustyön eettiset vaatimukset 
• arvioida, kehittää ja soveltaa uraohjauksen menetelmiä, omia ammattikäytänteitään sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta 

Sisältö

Opintojaksolla jäsennetään ohjausprosesseissa käytettäviä menetelmiä ammatillisen reflektion ja yhdessä tutkimisen kautta. Analysoidaan ja arvioidaan uraohjauksen monikanavaisia ohjausmenetelmiä ja työvälineitä suhteessa yksilöllisten ja ryhmäohjausprosessien tavoitteisiin. Uraohjauksen menetelmällisiä valintoja pohditaan tietoisesti reflektoiden, eettisyyden ja osallisuuden kysymykset huomioiden. Jakavan ja vastavuoroisen vertaistyöskentelyn kautta perehdytään uraohjauksessa sovellettavien työvälineiden monimenetelmäisyyteen ja monikanavaisuuteen, kuten ohjaus digitaalisissa ympäristöissä sekä yksilöllisten uraprosessien tavoitteiden huomioimiseen menetelmällisissä valinnoissa. 

Suoritustavat

Kirjallisuutta hyödyntävä tehtävä: oman uraohjausmenetelmän tutkiminen ja osallistuminen työpajatyöskentelyyn 

Toteutus

Työpajatyöskentely ja valmistautuminen (37 t), uraohjausmenetelmätehtävä (98 t)

Arviointi

• Työpajatyöskentely: hyl-hyv
• Uraohjausmenetelmätehtävä: hyl-hyv

Kirjallisuus, valitaan 2-3 seuraavista:

• Ahvenainen, M., Heikkilä, K., Jokinen, L., Miettinen, S., Ollila, J., Pietikäinen, N. & Vuorisalo, K. (2017) Tulevaisuus – Paljon mahdollista! Tulevaisuusohjauksen työkirja. Turku: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 
• Alhanen, K. ym. 2016. Työnohjauksen käsikirja. Aretai Oy. 
• Alhanen, K. 2024. Dialogikirja. Into Kustannus Oy. Tallinna Raamatutrukikoda.  
• Anderson, M. & Goodman, J. & Schlossberg, N. 2011. Counseling Adults in Transition. Linking Schlossberg’s Theory With Practice in a Diverse World (ebrary) Cedefop 2011. Working and ageing. Emerging theories and empirical perspectives (pdf).  
• Amundson, N. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Psykologien Kustannus Oy. Juva: Bookwell Oy. 
• Amundson, N., Harris-Bowlsbey, J., Niles, S. 2008. Essential Elements of Career Counseling: Processes and Techniques.  
• Bion, R. 1975. Kokemuksia ryhmistä: ryhmädynamiikka ja psykoanalyysin näkökulma. Espoo: Weilin & Göös. 
• Dufva, M. & Rowley, C. 2022. Heikot signaalit 2022. Tarinoita tulevaisuuksista. Sitran julkaisuja.  
• Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran julkaisuja.  
• Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa 
• Hagaseth, Haug, Hooley, Kettunen & Thomsen 2020. Setting nordic career guidance in context.  
• Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Herranen, S., Manninen, M. & Eteläpelto, A. (toim.). 2014. Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylä University Printing House. Jyväskylä. www.jyu.fi/toimijuuskirja  
• Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Talentum.  
• Ivey, A.E., Ivey, M.B. & Zalaquett, C.P. 2013. Intentional Interviewing and Counseling: Facilitating Client Development in a Multicultural Society.  
• Jokinen, L., Ollila, J. & Vuorisalo, K. 2015. Oman tulevaisuuden hallinnan mahdollisuudet ja mahdottomuudet. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(4), 62-68.  
• Jokinen, L. (2019) Osaamisidentiteetti muodostuu ihmisten yhteisössä – sosiaalinen verkosto osaamisidentiteetin rakennusympäristönä. Verkkojulkaisu OSATA-hankkeessa. 
• Jääskeläinen, L. 2022. Ryhmä toimivaksi. Helppoja harjoituksia ryhmäyttämiseen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.  
• Kerosuo, H. 2014. Kollektiivinen muutostoimijuus – Esimerkkinä solmutyöskentely rakennusalan kehittämishankkeessa. Aikuiskasvatus 34 (3), 178– 191.  
• Kettunen, J. 2017 (väitöskirja) Career practitioners’ conceptions of social media and competency for social media in career services. Jyväskylän yliopistopaino. (pdf) 
• Kettunen, J., Vuorinen, R., Kasurinen, H., Kukkaneva, E., & Ruusuvirta-Uuksulainen, O. (2023). Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset: arviointilomakkeet. Koulutuksen tutkimuslaitos. Raportteja ja työpapereita / Koulutuksen tutkimuslaitos, 7. https://doi.org/10.17011/ktl-rt/7 Open Access (liittyy julkaisuun: Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset: ehdotus kansalliseksi osaamiskehykseksi) 
• Koivuluhta, M & Kauppila, P.A. (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus, https://erepo.uef.fi/handle/123456789/15092  
• Kokkonen, M. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. 2017. Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus 
• Korjonen-Kuusipuro, K., Rasi-Heikkinen, P., Vuojärvi, H., Pihlainen, K. & Kärnä, E. 2022. Ikääntyvät digiyhteiskunnassa. Elinikäisen oppimisen mahdollisuudet. Gaudeamus Oy. Tallinna: Printon Trukikoda. 
• Kupias, P. 2022. Työnohjaus ja coaching. Tukea työssä onnistumiseen. Tallinna: Printon Trukikoda.  
• Kupias, P. Peltola, R. Saloranta, P. 2013 (2. painos). Onnistu palautteessa. Helsinki: Sanoma Pro Oy.  
• Kuusela, S. 2015. Organisaatioelämää: Kulttuurin voima ja vaikutus. Helsinki: Talentum.  
• Laitinen, K. 2020. Vuorovaikutusteknologia työyhteisössä: Teknologiavälitteinen vuorovaikutus virtuaalitiimeissä ja työyhteisön sosiaalisessa mediassa. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.  
• Lampi, M. & Ikonen, P-E. 2019. Tekoälystä ja sen etiikasta opinto- ja uraohjauksessa. Journal of Finnish Universities of applied sciences 3/2019 
• Leiman, M. 2015. Dialoginen ohjaus. Teoksessa: Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku, 57-68.  
• Lähdesmäki, S. 2024. Eettinen perusta tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksessa. Kasvatus&Aika Vol 18, nro 1. 
• Matilainen, M. 2023. Neurokirjon oppilas. Opettajan ja ohjaajan työkalupakki. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. 
• McMahon, M. & Patton, W. 2021. Career Practitioner Training and Supervision: Career Development and Systems Theory. Teoksessa: Systems Thinking, Systems Mapping and Learning Systems, chapter 13, 419-445.  
• Neittaanmäki, P., Lehto, M. & Savonen, M. 2021. Yhteiskunnan digimuutos. Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta. Yliopistopaino, Jyväskylä. 
• Ollila, J., Miettinen, S. & Jokinen, L. (2022). Tulevaisuusohjaus: välineitä tulevaisuusajattelun ja -taitojen kehittämiseen. Teoksessa Aalto, H-K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M. & Pöllänen, M. (toim.)  Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 481 s. Saatavilla verkossa: https://tulevaisuus.fi/wp-content/uploads/2022/03/tva-1-2022-ollila-etal.pdf  
• Onnismaa, J. 2021. Organisaation aika, muisti ja etiikka. Basam Books.  
• Ojanen, S. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Palmenia-kustannus. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. 
• Peavy, V., R. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Psykologien Kustannus Oy. 
• Penttinen, L. Plihtari, E., Skaniakos, T. & Valkonen, L. Vertaisuus voimavarana ohjauksessa. Jyväskylän yliopistopaino. 
• Puutio, R.& Kykyri, V.-L. (toim.) 2015. Konsultointi keskusteluna – vuorovaikutuksen vivahteita ja tilanneherkkää tasapainoilua. Oulu: Metanoia Instituutti.  
• Puutio, R. & Heikkilä, J-P. 2018. Organisaatio prosessina muodonmuutoksen konsultointi. Metanoia instituutti. Norderstedt: Books on Demand GmbH 
• Punkanen, T. 2009. Työnohjaus muutoksen moottorina. Kustannusosakeyhtiö Tammi Oy. Hämeenlinna: Kariston kirjapaino Oy. 
• Rautiainen, A. M., Tapola-Tuohikumpu, S., Eskola, P. & Sauren, K. 2021. Opettaja verkko-opetuksen pedagogisena käsikirjoittajana: Ohjausta ja vuorovaikutusta avoimen yliopiston virtuaalisella kampuksella. Aikuiskasvatus 41(4). DOI: 10.33336/aik.112756. https://www.researchgate.net/publication/356979214_Opettaja_verkko-opetuksen_pedagogisena_kasikirjoittajana_Ohjausta_ja_vuorovaikutusta_avoimen_yliopiston_virtuaalisella_kampuksella    
• Savickas, M. 2011. Career Counseling. Washington, D. C.: American Psychological Association. 
• Salmimies, R. & Ruutu, S. 2013. Myönteisen muutoksen työkirja. Sanoma Pro Oy. 
• Ståhlberg, L. 2019.  Pienryhmäohjaajan opas. PS-kustannus. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. 
• Svinhufvud, K. 2024. Ohjauksen ydin. Ohjaajan, esihenkilön ja opettajan työkirja. Art House Oy. Liettua: Baltoprint.  
• Syvänen et al. 2012. Dialoginen johtaminen.  
• Thomsen, R. 2014. A Nordic perspective on career competences and guidance – Career choices and career learning. NVL & ELGPN concept note, Oslo: NVL 
• Thomsen, R. 2012. Career Guidance in Communities. Aarhus University Press. 
• Vanhalakka-Ruoho, M. 2014. Toimijuus elämäkulussa - ohjaustyön perusta? Aikuiskasvatus 3, 192-201 
• Vanhanen, S., Mäkihonko, M. & Vainikainen M-P. 2024. Digitaalinen teknologia oppilaiden sosiaalisen inkluusion vahvistajana. Teoksessa: Oinas, S. & Vainikainen, M-P. 2024. Digitalisaatio oppimisen ja oppimistulosten selittäjänä. FERA Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 86. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 403-426. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96937    
• Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus.  
• Vuorinen, R., Kasurinen, H., Kettunen, J., Kukkaneva, E. & Ruusuvirta-Uuksulainen, O. (2023). Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset: ehdotus kansalliseksi osaamiskehykseksi. Koulutuksen tutkimuslaitos, Raportteja ja työpapereita.4. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91826  
• Vähäsantanen, K., Nissinen, K., Paloniemi, S., Ikävalko, H., Hökkä, P. & Tarmo, A. 2024. Ammatillinen toimijuus ja tunteet työssä. Työelämäntutkimus. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/116925 
• Wheelan, S., A. 2005. Group Processes. A Developmental Perspective. Pearson Education. Allyn and Bacon 
• TAI muu omaan asiakastyöhön liittyvä kirjallisuus.  
   

URAOHJAUKSEN KEHITTÄVÄ TYÖOTE 10 op.

Kehittämistehtävä (5 op)

Opintojakso koostuu seuraavista suorituksista 

1. kehittämistehtävän tekeminen, sen esittäminen ja raportointi sekä loppukeskustelu 
2. Osallistuminen strukturoituun ryhmäohjaukseen (pienryhmäohjaus) 

Tavoitteet

Kehittämistehtävän tavoitteena on kehittämisosaaminen, jonka pohjalta opiskelija osaa tutkimusperustaisesti analysoida, arvioida ja kehittää uraohjauksen ammattikäytänteitään ja käyttöteoriaansa sekä ohjauspalvelujen toteutusta, laatua ja vaikuttavuutta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Opiskelija osaa muodostaa ja ylläpitää asiantuntijuuden sekä työnsä kannalta merkityksellisiä monialaisia yhteistyöverkostoja. Kehittämistehtävään ja Uraohjaajaksi kasvaminen -opintojaksoon liittyvässä loppukeskustelussa opiskelija arvioi oman uraohjausasiantuntijuuden kehittymistä koulutuksen alussa laadittuun henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) tavoitteisiin ja Ammatillisen kasvun polku -mallin oppimispäiväkirjaan peilaten. 

Sisältö

Kehittämistehtävä voi sisältää opiskelijan oman uraohjausasiantuntijuuden kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisen 1) työpaikalla toteutettavan kehittämistehtävän ja sen raportoinnin, 2) artikkelin vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa 3) tutkimus- tai kehittämishankkeen suunnitelman tai meneillään olevan hankkeen raportoinnin tai 4) kirjallisuuskatsauksen tieteellisistä teksteistä. 

Kehittämistehtävä yhdistää teorian ja kirjallisuuden kautta opittuja asioita autenttisiin oman työn ja työelämäympäristöjen ongelmiin, haasteisiin ja kehittämistoimiin sekä kohdentuu osallistujan oman asiantuntijuuden rakentumisen kannalta keskeiseen uraohjauksen teemaan/tulokulmaan. 

Omaan työhön ja työympäristöön kohdentuvassa kehittämistehtävässä luodaan uudenlaisia ja toimivia käytänteitä, materiaaleja ja välineitä sekä toimintamalleja uraohjaukseen. Kehittämistehtäväprosessissa työskennellään eri alojen asiantuntijoiden kanssa osana oman tai soveltuvan yhteisön toimintaa. Kehittämistehtävä on yhtäältä itsenäinen prosessi ja toisaalta kiinteä osa koulutusprosessia, jossa hyödynnetään sekä yliopiston akateemisen ohjaajan että strukturoitua ryhmäohjausta. Lisäksi kehittämistehtävällä kehitetään ja laajennetaan omia valmiuksia toimia omassa työyhteisössä ja yhteistyöverkostoissa uraohjauksen asiantuntijana. 

Suoritustavat

Kirjallinen kehittämisraportti, kehittämistehtävän esittäminen seminaarissa ja ohjaajan kanssa käytävä reflektiivinen loppukeskustelu. Kehittämistehtäväprosessi koostuu kolmesta vaiheesta. 

1. Uraohjauksen erityisasiantuntijuuden kehittämisen tavoitteet: 

• Opiskelija tekee suunnitelman oman asiantuntijuutensa profiloinnista HOPS-menettelyn myötä. Suunnitelma käydään läpi ja sitä seurataan yhdessä erikoistumiskoulutuksen akateemisen ohjaajan kanssa.  

2. Suunnittelu- ja työskentelyvaihe: 

• Suunnittelu- ja työskentelyvaihe sisältää vertaisoppimista ja -ohjaamista (benchmarking), jolla tuetaan koulutukseen osallistujien keskinäistä tiedonvaihtoa ja osallisuutta koulutuksen kuluessa. Kehittämistehtävän suunnitelma esitellään strukturoidun ryhmäohjauksen online-seminaarissa. Työskentelyvaiheessa perehdytään soveltuvaan kirjallisuuteen, kehitetään ja testataan/sovelletaan menetelmiä käytännössä sekä luodaan soveltuvia käytänteitä ja tehdään yhteistyötä oman työyhteisön ja yhteistyöverkostojen kanssa. Kehittämistehtävän käytännön toteutus voidaan dokumentoida tekstinä, kuvina ja/tai videona (kullekin tarkoituksenmukaisella tavalla) sekä kirjallisena raporttina. 

3. Kehittämistehtävän esittely ja reflektio: 

• Reflektiossa huomio kiinnittyy erillisen arviointimatriisin kautta kehittämistehtävän toteutukseen. Valmis kehittämistehtävä esitellään vertaisopiskelijoille omassa pienryhmässä ja lopuksi käydään ohjaajan kanssa reflektiivinen loppukeskustelu. 

Toteutus 

Omaan työhön liittyvä kehittämistehtävä (120 t) ja sen raportointi verkkoseminaarityöskentelyssä (strukturoitu pienryhmä) (15 t) ja loppukeskustelu (1 t) 

Arviointi 

• Kehittämistehtävä ja loppukeskustelu: hyv/hyl 

Uraohjaajaksi kasvaminen (5 op)

Opintojakso koostuu seuraavista suorituksista 

1. oppimispäiväkirjan kirjoittaminen (minä-, sinä-, me- ja he-vaiheista) 
2. oman käyttöteorian reflektio ja esittäminen vertaisryhmälle 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa 

• tunnistaa uraohjaajaksi kasvamiseen ja kehittymiseen liittyviä näkökulmia 
• jäsentää ja soveltaa eri näkökulmia oman uraohjaajaksi kasvamisen kirjoittamiseen oppimispäiväkirjoissa ja tuottaa aktiivisesti syntynyttä tietoutta myös yhteisissä suurryhmän kesken käytävissä keskusteluissa  
• rakentaa omaa uraohjauksen käyttöteoriaa suhteessa koulutuksen sisältöihin, omaan elämään ja tuleviin ammatti- ja työkuvioihin 

Sisältö

Uraohjaajaksi kasvamisen taustalla on Ammatillisen kasvun polku –malli, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa pysähtymään yksilölliseen uraohjaajaksi kasvamisen prosessiin itsenäisesti sekä pien- ja suurryhmässä. Uraohjaajaksi kasvaminen on koulutuksen aikainen prosessi, joka integroituu osaksi eri opintojaksojen onlinepäiviä. Itsenäisen reflektion ja vertaisilta saadun palautteen avulla rakentunut ymmärrys ja tietämys tulee opiskelijalle näkyväksi loppukeskustelussa. Loppukeskustelussa opiskelija reflektoi oman uraohjausasiantuntijuuden ja käyttöteorian rakentumista henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) tavoitteisiin ja oppimispäiväkirjaan peilaten. Opintojakson tavoitteena on asiantuntijuuden profiloituminen ja kumuloituminen sekä uraohjausosaamisen syveneminen.  

Suoritustavat 

Opintojen aikana osallistujat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa, jonka pohjalta he rakentavat koulutusprosessissa omaa ohjauksen käyttöteoriaa. Päiväkirjan kirjoittamista ohjataan neljän eri teeman (minä, sinä, me ja he) kautta, joten näkökulma muuttuu opintojen edetessä itsestä ulospäin. Uraohjaajaksi kasvaminen on koko koulutuksen aikainen prosessi, joka integroituu koulutuspäiviin.  

Toteutus 

Verkkoluennot (8 t) ja itsenäinen kirjallisuuteen perehtyminen (80 t), oppimispäiväkirjan ja käyttöteorian kirjoittaminen (47 t) 

Arviointi 

• Oppimispäiväkirjan ja käyttöteorian kirjoittaminen ja palauttaminen määräaikaan mennessä: hyl-hyv
• Osallistuminen verkkokeskusteluun: hyl-hyv 

Kirjallisuus  

• Aarto-Pesonen, L. 2013. ”Tää koulutus ei oo tehnyt musta pelkkää jumppamaikkaa” Substantiivinen teoria aikuisoppijan ammatillisen kasvun holistisesta prosessista liikunnanopettajakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 192.  
• Boud, D., Keogh, R. & Walker, D. 1985. Reflection: Turning Experience into Learning. New York: Kogan Page 
• Engeström, Y, 1987. Learning by Expanding. Helsinki: Orienta-Konsultit Oy. 
• Engeström, Y., Ranta, K., Rantavuori, J. & Brunila, M. 2017. Oppiminen tuottavissa yhteiskunnallisissa liikkeissä. Julkaisussa: Savolainen, H., Viikko, R. & Vähäkylä, L. (toim.) Oppimisen tulevaisuus. Helsinki: Gaudeamus. 106-122.  
• Leppänen, T. 2018.Yhteisövoimainen oppimisprosessi: substantiivinen teoria aikuisten ryhmässä oppimisen kokemuksista. Jyväskylän yliopisto. 
• Niiranen, S., & Nokelainen, P. 2020. Toimijuus ja ammatillinen kasvu. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(1), 4–7. 
• Nuutinen, U. 2018. Ammatillisen kasvun polku. Opettajuuden ontologinen rakentuminen yhteisöllisessä ryhmäprosessissa. JYU dissertations 8. 
• Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulun yliopisto. 
• Ojanen, S. 2001. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. 
• Tiuraniemi, J. 2002. Reflektiivisyys asiantuntijan työssä. Teoksessa: Niemi P. & Keskinen E. (2002) Taitavan toiminnan psykologia. Turun yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, Turku. 165-195. 
• Tuominen, M. & Wihersaari, J. 2006. Ammattikasvatusfilosofia. Tampere: Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö-OKKA-säätiö. 
• Vanhalakka-Ruoho, M. 2014. Toimijuus elämänkulussa - ohjaustyön perusta? Aikuiskasvatus. 3, 192-201. 
• Vähäsantanen, K., Nissinen, K., Paloniemi, S., Ikävalko, H., Hökkä, P. & Tarmo, A. 2024. Ammatillinen toimijuus ja tunteet työssä. Työelämäntutkimus. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/116925 
• Lisäksi muu omaan uraohjaajaksi kasvamiseen liittyvä kirjallisuus. 

Koulutuksen toteutusmuoto

• Koulutus on toteutettu aloitus- ja päättöseminaareja lukuunottamatta kokonaan verkkototeutuksena. Aloitus- ja päättöseminaareihin on voinut osallistua joko Zoom:ssa tai paikan päällä koulutuspaikkakunnalla.

Koulutus on tällä hetkellä tauolla! 

Kouluttajina ovat toimineet:

Itkonen Leena, VTM, opinto- ja uraohjaaja, väitöskirjatutkija, toimii yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Leena tekee tohtorintutkintoa, jonka tutkimusaiheena on opiskelijoiden työllistettävyys korkeakouluissa. Leenalla on pitkä tausta uraneuvonnasta Helsingin yliopistosta ja hän on ollut ohjaajana myös ensimmäisessä uraohjauksen erikoistumiskoulutuksessa, joka käynnistyi Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen toimesta syksyllä 2018. Leena on erityisesti kiinnostunut siitä, kuinka teoria antaa käytännön tietoa ja päinvastoin. Hänellä on kokonaisvaltainen näkemys urasta ja kiinnostusta siihen, miten arvot, toiveet ja identiteetit muokkaavat uraamme ja miten elämän eri näkökohdat huomioidaan tulevaisuutta suunniteltaessa. 

Nuutinen Ulla, KT, TtL, toimii Itä-Suomen yliopiston Ohjauksen koulutuksessa opinto- ja uraohjauksen yliopistonlehtorina. Ullalla on usean vuoden kokemus ohjausalan toimijana-, kouluttajana sekä kehittämistehtävistä. Hän on ollut mukana myös ohjaukseen liittyvissä valtakunnallisissa hankkeissa; Aikuisten ohjaus, URAA! ja AMK:sta Uralle. Ulla on rakentanut ammatillisen kasvun polku- mallin, jonka avulla uraohjaajat voivat tarkastella omaa kasvamistaan. Erityisenä kiinnostuksen kohteena onkin juuri ohjaajan ammatillisen kasvun näkökulmat, mihin uraohjauksen teemat vahvasti linkittyvät. Ulla on  työnohjaaja ja prosessikonsultti sekä Mindfulness-ohjaaja.

Penttinen Leena, dosentti, KT, toimii kehittämispäällikkönä Jyväskylän yliopiston koulutuksen kehittämisen tuessa. Hän on pitkän linjan ohjauskouluttaja sekä Itä-Suomen että Jyväskylän yliopistoissa. Leena oli käynnistämässä Uraohjauksen erikoistumiskoulutusta Suomeen ja on toiminut ensimmäisen, syksyllä 2018 käynnistyneen, yliopistollisen UraErkon suunnannäyttäjänä. Leenan tutkimusalue kohdentuu korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen ja työelämäorientaatioon. Hän on vetänyt useita valtakunnallisia korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja työllistymisen tukemisen kehittämishankkeita sekä kehittänyt mm. digitaalisia työvälineitä uraohjaukseen. Leenan työhön kuuluu myös kansallisen Digivisio2030 ohjauksen asiantuntijaresurssina työskentely. Hän on toiminut Uraohjaajat ja valmentajat ry:n puheenjohtajana ja ollut valmistelemassa uutta kansallista Elinikäisen ohjauksen strategiaa. Lisäksi hän on täydennyskouluttanut uraohjauksesta eri koulutusasteiden ohjaajia ja opettajia sekä toiminut useiden hankkeiden ohjausryhmissä edistämässä uraohjauksen kehittämistä.

Rosenius Päivi, KM, opinto- ja uraohjaaja, väitöskirjatutkija, toimii yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksessa. Hän on ollut kehittämässä uraohjauksen erikoistumiskoulutusta ja toiminut ohjaajana sekä kouluttajana ensimmäisestä koulutuksesta lähtien (2018) ja koulutuksen koordinaattorina vuodesta 2019 alkaen. Päivillä on monipuolinen näkemys ohjauksen eri toimintaympäristöstä mm. nuorten ja aikuisten elämänuran siirtymävaiheisiin kiinnittyvien koulutusten kautta. Päiviä kiinnostaa dialoginen ja osallisuutta tukeva monikanavainen ohjaus. Väitöskirjatutkimuksessa hän kiinnittyy ohjausasiantuntijuuden rakentumiseen yksilöllisinä ja yhteisöllisinä prosesseina. Lisäksi Päivi on työnohjaaja, Verme-mentori, dialoginen ohjaaja (DiaSek, Laudito Oy.) ja työyhteisösovittelija. Hän on toiminut myös Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n hallituksen sihteerinä ja kuuluu Suomen opinto-ohjaajat (Sopo) ry:n korkeakoulutoimikuntaan.

Vehviläinen Sanna, KT, aikuiskasvatuksen dosentti (HY, TAU) ja ohjausvuorovaikutuksen tutkimuksen dosentti (UEF). Sanna toimi opinto- ja uraohjauksen professorina Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2016–2018 ja palasi tehtävään vuoden 2021 alussa. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus ohjauskäytäntöjen kehittämisestä. Sanna on kouluttanut vuosien ajan ohjausalan ammattilaisia ja muita ohjaustaitoja hyödyntäviä asiantuntijoita sekä kehittänyt ohjausta ja pedagogiikkaa yliopistoissa ja tohtorikouluissa. Hän on julkaissut useita oppikirjoja, kuten laajalti kiitosta saaneen Ohjaustyön oppaan (Gaudeamus, 2014). Tutkijanurallaan Sanna on keskittynyt vuorovaikutuksen tutkimukseen ja julkaissut merkittäviä artikkeleita ohjaus- ja psykoterapiavuorovaikutuksen ilmiöistä. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät ohjauksen teoreettiseen mallintamiseen, ohjausvuorovaikutuksen tutkimukseen ja ohjauksen tuloksellisuuden kysymyksiin. Sanna on myös dialoginen ohjaaja, työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja ohjausalan yrittäjä Ohjausosaajat-toiminimellä.

Koulutuksen hinta on ollut 2100 €  (70 € per opintopiste) ja sen on voinut maksaa koulutuksen aikana kolmessa erässä.