Tekotomu-sarjakuva-albumi yhdistää taiteellista työskentelyä ja tutkimusta kokonaisvaltaisesti.
Kimurantti ja uskomaton, elämää pursuava raja venyy ja paukkuu, kun sarjakuva ja tutkimus kohtaavat yliopistotutkija, dosentti Kari Korolaisen uudessa Tekotomu-albumissa. Korolaisen kirjoittama ja piirtämä tieteissatiirisarjakuva on tulevaisuuteen sijoittuva rikosjännäri, jossa selvitellään suureen teollisuuslaitokseen liittyvää kaappaustapausta. Siinä käsitellään fiktiivisen rikostarinan kautta perinneaineistojen välittämiä rajoihin ja niiden ylittämiseen liittyviä käsityksiä.
Korolainen on tutkinut 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevaa rajoihin kytkeytyvää uskomusperinnettä ja muistelukerrontaa Rajojen moniulotteisuus ja perinne: Rajojen ulottuvuudet perinneaineistoissa monitieteisesti ja taiteellisesti tarkasteltuina -hankkeessa, jota Koneen säätiö on rahoittanut. Kertomuksissa korostuvat lähteminen ja tuleminen, ainainen liike ja elämän kuhina sekä kohtaamiset ja välissä olemiset.
– Rajat ovat yhtäältä väkevä ja vakava vallankäytön väline, mutta samalla myös kertomuksin ylitetty, alitettu, toisaalle siirretty tai näkymättömiin loihdittu asia. Rajoihin liittyvä perinne kertoo monin tavoin ihmisten arjesta, toiveista, peloista ja tietysti loputtomasta kertomisen tarpeesta, tarinoimisen tärkeydestä, Korolainen sanoo.
Korolainen on tutkinut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinneaineistoja, joissa käsitellään rajoja ja ylirajaisuutta. Aineistosta löytyvissä uskomustarinoissa kerrotaan esimerkiksi rajoilla huutavista rajahaltijoista.
– Etenkin maanmittareiden lahjonta on ollut suosittu aihe tällaisissa toisinaan kauhistuttavankin oloisissa tarinoissa. Niiden mukaan rajan väärentäjä päätyi kuolemansa jälkeen usein kummittelemaan rajalle siihen saakka, kunnes raja korjattiin oikeaan paikkaan.
Tullin toimintaan liittyvissä kertomuksissa raja puolestaan hahmottuu arkisena kauttakulkupaikkana, mutta samalla myös erikoisten sattumusten lähteenä.
– Tarinat kertovat esimerkiksi siitä, miten salakuljettajat pukivat sukat hevosten kavioihin, jottei kopina paljasta hevossalakuljetusta rajaviranomaisille tai kuinka hienoa sokeria salakuljetettiin ”sokeriliiveissä” rajan yli.
Amerikkaan tai Kanadaan 1900-luvun alussa lähteneiden suomalaisten siirtolaisten tarinoissa korostuvat kotimaassa ja kohdemaassa koettu köyhyys ja ankarat työolot. Lisäksi kielitaidon puute koettiin ongelmallisena kaivoksilla, metsätöissä tai mistä ikinä siirtolaiset sitten elantoaan yrittivät ansaita.
– Erityisesti kertomukset suomalaissiirtolaisten pitkistä merimatkoista jäivät mieleen. Tällaisella matkalla kaikki oli outoa ja keskellä meren aavaa joku saattoi kokea olevansa niin yksin, ettei muita maailmassa ollutkaan. Mielikuvituksen lentoa rajat eivät siis ole pysäyttäneet tutkimani perinneaineiston valossa, päinvastoin.
Edellä kuvatut tarinat ovat lähtökohtana Tekotomu-tieteissatiirisarjakuvalle, joka käsittelee perinteen välittämiä rajoihin ja niiden ylittämiseen liittyviä käsityksiä fiktiivisen, totalitaristiseen tulevaisuuteen sijoittuvan rikostarinan lävitse. Rikosjännärissä selvitellään suureen teollisuuslaitokseen liittyvää kaappaustapausta.
– Tekotomu viittaa tyranniteknologiaan, ilmakehään levitettyyn aineeseen, jolla ihmisiä vahditaan, hallitaan ja alistetaan vastarinnasta huolimatta. Sarjakuvan tarinan keskiössä on kamppailu yhtäläisistä oikeuksista ja vapaudesta olla omanlaisensa. Siinä irvaillaan myös itsevaltiutta, korruptiota ja ahdasmielisyyttä kohtaan.
Sarjakuvalähtöisessä tutkimuksessaan Korolainen yhdistää taiteellista työskentelyä ja tutkimusta kokonaisvaltaisesti. Kyse ei siis ole vain tutkimusprosessin kuvittamisesta tai tulosten havainnollistamisesta tutkimuksen loppuvaiheessa. Tekotomu on kolmas Korolaisen kirjoittama ja piirtämä tutkimukseen kytkeytyvä sarjakuva-albumi. Se liittyy Koneen säätiön rahoittamaan hankkeeseen, jossa nostetaan esiin muun muassa sitä, kuinka rajat ovat yhtä aikaa normatiivisen neuvottelun ja sosiaalisen kokeilun paikkoja, siinä missä myös kulttuuristen käsitysten, identiteettien ja järjestysten purkamisen, vastarinnankin välitiloja.
