Kolmivuotisiin tehtäviin valittiin Maryam Ghasemitarei, Atri Halder, Robert Leigh, Jenni Mölkänen ja Hanna Ristolainen.
Itä-Suomen yliopistossa aloittaa viisi uutta UEF-tutkijaa syksyllä 2026: Maryam Ghasemitarei teknillisen fysiikan laitokselta, Atri Halder fysiikan ja matematiikan laitoksella, Robert Leigh A.I. Virtanen -instituutista, Jenni Mölkänen teologian osastosta ja Hanna Ristolainen yhteiskuntatieteiden laitokselta.
Itä-Suomen yliopisto on hyödyntänyt vuodesta 2022 lähtien UEF-tutkijan rekrytointimallia, jossa hyvät arvioinnin saaneista (arvosana 5–6) mutta ilman Suomen Akatemian rahoitusta jääneistä akatemiatutkijahakijoista valitaan UEF-tutkijoita 3-vuotisiin tutkijatehtäviin. Edellytyksenä on, että akatemiatutkijahanketta on haettu Itä-Suomen yliopistoon.
UEF-tutkijan rekrytointimallilla yliopisto haluaa edistää lahjakkaiden tutkijoiden työuria. Ensimmäiset UEF-tutkijat valittiin tehtäviinsä kesäkuussa 2022. Nyt valitut UEF-tutkijat aloittavat kolmivuotisissa tehtävissään pääosin 1.9.2026 alkaen.
Itä-Suomen yliopisto valitsee UEF-tutkijoita hyvin menestyneistä akatemiatutkijahakijoista myös kesällä 2027. Seuraava Suomen Akatemian akatemiatutkijahaku tulee olemaan avoinna 14.10.–11.11.2026.
– Itä-Suomen yliopistolle on tärkeää tukea nuoria lupaavia tutkijoita itsenäisen tutkijan uran alussa. Mahdollistamme tällä tuella entistä useamman nuoren tutkijan etenemisen eri tieteenaloilla, korostaa tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Jussi Pihlajamäki.
Optisten verkkojen, sydänlihassolujen, uskonnolliset kehitystoimijoiden ja ikääntyneiden palveluohjauksen tutkimusta
Atri Halderin tutkimuksen tavoitteena on tutkia korrelaatioiden virtausta korkean ulottuvuuden unitaarisessa lineaarisessa optisessa verkossa. Lineaariset optiset verkot muodostavat perustan laajalle kirjolle nousevia teknologioita, optisista hermoverkoista ja analogisesta fotonisesta laskennasta aina kvanttitiedonkäsittelyyn ja nopeaan tietoliikenteeseen. Vaikka ne ovatkin yleisiä, nykyiset teoriat perustuvat oletukseen täysin koherentista valosta eivätkä kykene kuvaamaan todellisten optisten kenttien stokastista luonnetta. Tämän projektin tavoitteena on luoda yhtenäinen teoreettinen ja kokeellinen viitekehys, joka kuvaa kuinka osittainen korrelaatio – kaikkien todellisten valokenttien luontainen ominaisuus – etenee optisissa verkoissa ja miten se voi vaikuttaa lopputulokseen.
Nykyään on mahdollista tuottaa ihmisen sydänlihassoluja pluripotenteista kantasoluista, mutta niiden laajamittaista käyttöä rajoittaa niiden rakenteellinen ja funktionaalinen kypsymättömyys. Robert Leighin tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa säätelyprosesseja, joiden avulla kypsymättömiä ihmisen sydänlihassoluja voidaan muuttaa vastaamaan aikuisen kaltaisia soluja, ja siten parantaa niiden käyttöä sairauksien mallintamisessa, kudosteknologiassa, lääkekehityksessä ja uudistavassa lääketieteessä.
Jenni Mölkänen tutkii, mitä uskonnolliset kehitystoimijat tekevät tilanteessa, jossa valtioiden virallista kehitysapua on vähennetty tai se on lopetettu kokonaan. Tutkimus keskittyy Madagaskarille, joka sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Intian valtameren länsiosassa. Uskonnolliset toimijat, erityisesti perinteiset kristilliset ryhmät, ovat keskeisiä yhteiskunnallisia toimijoita Madagaskarilla. Näiden toimijoiden lisäksi Madagaskarilla toimii uusia uskonnollisia ryhmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka nämä uskonnolliset kehitystoimijat toimivat ilmastokriisin, muuttuvan moninapaisen maailmanjärjestyksen ja geopoliittisten muutosten keskellä.
Hanna Ristolaisen tutkimus on ikääntyneiden palveluohjauksen moninäkökulmainen arviointitutkimus, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä palveluohjauksen prosesseista sekä kyvystä tukea ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona asumista. Tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia aineistoja, kuten haastattelu- ja kyselyaineistoja sekä rekisteritietoja palveluohjauksen asiakkaiden toimintakyvystä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä.
