Kolmivuotisiin UEF-tutkijan tehtäviin on valittu Polina Abushik, Anni Hartikainen, Soila Lemmetty, Iuliia Pilipenko, Isabell Rumrich, Atte Eskelinen ja Henri Hyvönen.
Uutista päivitetty 20.11.2025: UEF-tutkijoiksi alkujaan valitut Arjen Gebraad ja Maria Skalska-Tuomi saivat varasijalta akatemiatutkijan rahoituksen, joten heidän sijallaan UEF-tutkijoiksi valittiin Atte Eskelinen ja Henri Hyvönen.
Itä-Suomen yliopistossa aloittaa seitsemän uutta UEF-tutkijaa: Polina Abushik A.I. Virtanen -instituutista, Atte Eskelinen teknillisen fysiikan laitokselta, Anni Hartikainen ympäristö- ja biotieteiden laitokselta, Henri Hyvönen yhteiskuntatieteiden laitokselta, Soila Lemmetty kasvatustieteiden ja psykologian osastolta, Iuliia Pilipenko farmasian laitokselta ja Isabell Rumrich farmasian laitokselta.
Itä-Suomen yliopisto on hyödyntänyt vuodesta 2022 lähtien UEF-tutkijan rekrytointimallia, jossa hyvät arvioinnin saaneista (arvosana 5–6) mutta ilman Suomen Akatemian rahoitusta jääneistä akatemiatutkijahakijoista valitaan UEF-tutkijoita 3-vuotisiin tutkijatehtäviin. Edellytyksenä on, että akatemiatutkijahanketta on haettu Itä-Suomen yliopistoon.
UEF-tutkijan rekrytointimallilla yliopisto haluaa edistää lahjakkaiden tutkijoiden työuria. Ensimmäiset UEF-tutkijat valittiin tehtäviinsä kesäkuussa 2022. Nyt valitut UEF-tutkijat ovat aloittaneet kolmivuotisissa tehtävissään pääosin 1.9.2025 alkaen.
Itä-Suomen yliopisto valitsee UEF-tutkijoita hyvin menestyneistä akatemiatutkijahakijoista myös kesällä 2026.
– Olemme yliopistossa erityisen ylpeitä lupaavista tutkijoista, jotka edustavat laajasti eri tieteenaloja. UEF-tutkijamallilla pyrimme tukemaan heitä itsenäisen tutkijan uran alussa, muistuttaa tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Jussi Pihlajamäki.
Terveyden, ilmakehän, ympäristön ja oppimisen tutkimusta
Polina Abushikin tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin Alzheimerin taudin syntymekanismeja ja hoitoa. Tutkimuksessa käytetään idiopaattista normaalipaineista hydrocephalusta (iNPH) sairastavilta potilailta saatavia aivobiopsioita Alzheimerin taudin kudosmallina, ja niiden avulla tutkitaan, miten Alzheimerin taudin patologia muuttaa hermosolujen toimintaa.
Krooninen polven nivelrikkokipu on aina yksilöllistä ja monesta tekijästä koostuvaa. Atte Eskelisen tutkimus tuottaa uutta tietoa eri kiputekijöistä kuten tulehduksesta, yksilöllisestä kipuherkkyydestä ja unenlaadusta tekonivelleikkauspotilaissa, sekä kehittää ensimmäisen kipumekanismeja ja kivun laukaisevia tekijöitä arvioivan laskennallisen tietokonemallin. Tutkimuksen tuottamien tietokonemallien sekä perustavanlaatuisen kipumekanismitiedon avulla kehitetään mallipohjaisia, yksilöllistettyjä kivunlievitysohjelmia nivelrikkopotilaille.
Kehittyvät päästö- ja ilmanlaatusäädökset sekä uusien teknologioiden käyttöönotto vaikuttavat hengitetyn ilman koostumukseen. Anni Hartikaisen tutkimus selvittää, miten muutokset hiukkaspäästöjen lähteissä vaikuttavat ilmanlaatuun. Hän tutkii erityisesti palamisperäisten nokipäästöjen muodostumisprosesseja sekä niiden vaikutusta ilmansaasteiden käyttäytymiseen ja muodostumiseen ilmassa.
Henri Hyvönen tutkii, millaiseksi suomalaisten hoitajamiesten mieheys rakentuu tilanteessa, jossa hoivatyön infrastruktuurit ja käytännöt pyrkivät tuottamaan tehokkuutta ja määrällisiä aikaansaannoksia. Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, että kulttuurisesti feminiiniseksi koodattu hoivatyö edellyttää miehiltä tunnetaitojen omaksumista ja totuttua pehmeämmän mieheyden ilmaisua. Aikapaine ja pyrkimykset tehostaa työtä ovat kuitenkin muuttaneet hoivatyötä ihmiskeskeisestä työstä kohti tehtävä- ja suorituskeskeistä työtä.
Soila Lemmetty tutkii työssä tapahtuvan oppimisen ja työntekijälähtöisen innovaatiotoiminnan yhteyksiä, ilmenemismuotoja ja seurauksia suomalaisissa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa. Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten organisaatiot voivat tukea aikuisten jatkuvaa oppimista ja sen myötä edistää eettisesti kestävää innovaatiotoimintaa. Tulokset tarjoavat perustan uusille työpaikkapedagogisille ratkaisuille, jotka vastaavat työelämän kasvaviin oppimis- ja innovaatiovaatimuksiin.
Verkkokalvon sairauksia sairastaa yli 300 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti, ja suurin osa sairauksista jää hoitamatta tehokkaasti. Uusien diagnosoitujen tapausten määrä ylittää miljoonan joka vuosi. Iuliia Pilipenkon tutkimuksen tavoitteena on parantaa verkkokalvonhoidon tehokkuutta ja saatavuutta kehittämällä innovatiivisia, turvallisia ja pitkävaikutteisia lääkkeiden antomenetelmiä.
Ympäristön ja ihmisen terveyden välinen vuorovaikutus korostuu planetaarisessa terveydessä, ja tämän vuorovaikutuksen ymmärtäminen on keskeistä myös kansanterveyden edistämisessä. Isabell Rumrichin tutkimushanke täyttää tutkimuksellisia aukkoja tuomalla kompleksisen systeemiajattelun osaksi ympäristöterveyttä, mikä mahdollistaa vuorovaikutusten ja palautemekanismien tarkastelun. Hankkeessa analysoidaan lasten syntymäpainon vaikutuksia kansanterveyden edistämisen näkökulmasta. Tavoitteena on saavuttaa parempi ymmärrys erilaisista yhteisvaikutuksista ja haavoittuvista väestöryhmistä.
