Hyppää pääsisältöön

Sähkökatkoihin varautuminen yliopistossa

Sairaalan käytävä

TtM Sirpa Tölli, väitös 16.12.2022: Pakkokeinojen kohteena olleet toivovat, ettei haastavasti käyttäytyvää sote-asiakasta jätettäisi yksin

Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin sitä, millaista osaamista sote-alan hoitohenkilöstö tarvitsee kohdatessaan ja hallitessaan asiakkaiden haasteellista käyttäytymistä työssään. Haasteellista käyttäytymistä esiintyy tyypillisesti sellaisella henkilöillä, joilla on puutteita kognitiivisissa toiminnoissa ja käyttäytymisen säätelyssä tilanteissa, joihin liittyy psyykkistä kiihtymistä ja voimakkaita tunnekuohuja. He ovat usein haavoittuvassa asemassa, sillä heidän itsemääräämistään joudutaan rajoittamaan heidän käyttäytymisensä vuoksi. Käyttäytymisen hallinnassa käytettävät pakkokeinot voivat vaarantaa asiakkaiden turvallisuutta aiheuttaen esimerkiksi traumatisoitumista ja jopa kuolemantapauksia. Pakkokeinojen käyttö vaikuttavaa merkittävästi niiden kohteena olevien elämänlaatuun ja voi pahimmillaan loukata heidän ihmisoikeuksiaan. Rajoittavia hoitokäytäntöjä ja pakkokeinoja hyödynnetään erityisesti tahdonvastaisessa psykiatrisessa hoidossa, muistisairaiden ja kehitysvammaisten hoitotyössä sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten lastensuojeluyksiköissä.

Haasteellisen käyttäytymisen tai sen hallinnan vaarantaessa henkilöstön terveyttä tai turvallisuutta kyseessä on työntekijöiden näkökulmasta työväkivalta. Haasteellisesta käyttäytymisestä ja työväkivallasta on muodostunut hiljainen kansainvälinen epidemia, sillä tutkimusten mukaan työväkivalta on viime vuosina lisääntynyt 10– 20 prosenttia. Se on yleinen ilmiö erityisesti päivystyksessä ja ensiavussa. Joka kolmas terveydenhuoltoalan työntekijä on työssään kohdannut joko väkivallan uhkaa tai sanallista tai fyysistä väkivaltaa. Työväkivallan kohtaaminen aiheuttaa sairauspoissaoloja ja varhaista eläköitymistä sekä lisää hoitohenkilöstön alanvaihtoaikeita.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkimuksen alussa toteutetun systemaattisen katsauksen mukaan haasteellisen käyttäytymisen hallintaan on kohdennettu lukuisia koulutusinterventioita. Niiden vaikuttavuutta on tutkittu monilla osaamisen eri ulottuvuuksiin keskittyvillä mittareilla, joten koulutusinterventioiden vaikuttavuudesta ei ole vertailukelpoista tietoa.

Tutkimuksessa haastatelluille, rajoittamista itse kokeneille kokemusasiantuntijoille konkretisoitiin haasteellisen käyttäytymisen hallintaa uudella tavalla eli esittämällä heille tutkimusta varten kuvattu video. Tutkimus tuotti uutta tietoa kokemusasiantuntijoiden näkemyksistä haasteellisen käyttäytymisen syistä ja siitä, miten näissä tilanteissa asiakkaita voisi auttaa. Heidän mukaansa leposidehoito oli sietämätön ja kuolemaan verrattava kokemus, ja eristäminen puolestaan lisäsi heidän ahdistustaan. Istuma-asennossa turvallisesti toteutettu fyysinen kiinnipito koettiin hyväksi siitä syystä, ettei asiakasta jätetty tilanteessa yksin, ja tätä toivottiin toteutettavan enemmänkin. Kokemusasiantuntijoiden näkemys oli, että hoitohenkilöstön tulisi osata tunnistaa asiakkaiden tunteita ja tarpeita ja hoidon pitäisi perustua asiakkaiden tarpeisiin.

Haasteellisen käyttäytymisen hallintaa kouluttavien ammattilaisten näkemysten perusteella tutkimuksessa tuotettiin määritelmät inhimillisestä haasteellisen käyttäytymisen hallinnasta ja hallinnassa tarvittavasta itsevarmuudesta. Vastaavia määritelmiä ei ole aiemmissa tutkimuksissa tehty. Tutkimuksessa kehitettiin haasteellisen käyttäytymisen hallintaa kokonaisvaltaisesti arvioiva mittari, joka huomioi yksilöllisen osaamisen lisäksi organisaation käytännöt ja johtamisen.

Tässä tutkimuksessa työntekijöiden kohtaaman työväkivallan määrä oli samaa tasoa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa, sillä puolet vastaajista raportoi kohtaavansa haasteellista käyttäytymistä päivittäin tai viikoittain. Vastaajista 32,2 prosenttia työskenteli somaattisessa hoitotyössä, 16,3 prosenttia ikääntyneiden hoitotyössä ja 15,1 prosenttia mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Haasteellisen käyttäytymisen yleisyydestä huolimatta vain kolmannes vastaajista ilmoitti haasteellisen käyttäytymisen hallinnan sisältyneen ammatilliseen peruskoulutukseen. Vastaajat arvioivat yksilöllisen osaamisensa paremmaksi verrattuna johtajuuteen ja toimintakulttuuriin. Kriittisimpiä he olivat arvioidessaan asiakaskeskeisyyttä, jälkipurkua, osaamisen ja turvallisuuden johtamista sekä rajoitusten vähentämistä omissa työyksiköissään.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimuksen tulosten ja kehitetyn mittarin avulla voidaan haasteellisen käyttäytymisen hallintaa kehittää inhimillisempään ja eettisesti kestävään suuntaan, joka parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta sekä vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia huomioiden myös työturvallisuusnäkökulmia. Mittarin avulla voidaan selvittää henkilöstön osaamisen ja organisaatioiden käytäntöjen välistä yhteyttä.

Suomessa ei ole virallisia linjauksia tai suosituksia siitä, millaisia menetelmiä tulisi käyttää toteutettaessa fyysistä rajoittamista. Haasteellisen käyttäytymisen hallinnan osaamista tulee vahvistaa läpileikkaavasti kaikilla alueilla ammatillisesta koulutuksesta hoitoa ja palveluita tuottavien organisaatioiden johtoon. Myös Suomessa tulee hyödyntää kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten he toivovat haasteellisissa tilanteissa toimittavan. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien ihmisoikeuksien vahvistaminen palveluissa on välttämätöntä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkimuksen aluksi toteutettiin systemaattinen katsaus haasteellisen käyttäytymisen hallintaan kohdennettujen koulutusinterventioiden vaikuttavuudesta. Tämän lisäksi toteutettiin kaksi laadullista tutkimusta, joissa haastateltiin kokemusasiantuntijoita ja haasteellisen käyttäytymisen hallintaa kouluttavia ammattilaisia. Osallistujilta kysyttiin heidän näkemyksiään hallinnan turvallisuudesta ja miten henkilöstön osaamista pitäisi kehittää. Näitä tutkimuksia hyödyntämällä kehitettiin haasteellisen käyttäytymisen hallintaa kokonaisvaltaisesti arvioiva mittari. Mittari testattiin ylemmässä ammattikorkeakoulussa opiskelevien sote-ammattilaisten keskuudessa.

Terveystieteiden maisteri Sirpa Töllin väitöskirja Ihmisarvoa kunnioittava haasteellisen käyttäytymisen hallinta. Mittarin kehittäminen ja testaaminen hoitotyössä tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii kehittämisylihoitaja, dosentti Marita Koivunen Satakunnan sairaanhoitopiiristä ja kustoksena professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva

Väitöskirja

Lisätietoja:

TtM, Sirpa Tölli, sirpa.tolli(a)oamk.fi, 0401415709

Twitter: @sirpa_tolli