Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimus tunnistaa ja kuvaa hoitotyöntekijöiden haitallista päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä prosesseja hyödyntäen tarkoitukseen ensimmäistä kertaa kansallisen valvontaviranomaisen dokumentteja. Tutkimus hoitotyöntekijöiden päihteiden käyttöön liittyvistä valvonta- ja käsittelyprosesseista on hajanaista ja aikaisempi tutkimus aiheesta Euroopassa on olematonta. Päihteiden käytön aiheuttamista ongelmista hoitotyössä ei ole saatavilla laajempaa kuvaa. Päihderiippuvuus voi hoitamattomana vaarantaa potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja hoitotyön ammatillisen toiminnan. Se voi vaikuttaa merkittävästi hoitotyöntekijän koko elämään ja ammatilliseen uraan. Tarvitaan tietoa, jotta voidaan kehittää ja vahvistaa yksilökeskeisiä vaikuttavia menetelmiä terveydenhuollon työpaikoilla päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä, varhaisessa puuttumisessa, hoitoonohjauksessa sekä turvallisessa työhön paluussa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus osoitti, että hoitotyöntekijöiden haitallisen päihteiden käytön ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista ei ole juurikaan tutkittu kansallisesti eikä kansainvälisesti. Tutkimukset painottuvat päihteiden käytön kuvaamiseen, valvontaan sekä toipumis- ja seurantaohjelmiin hoitotyöntekijöille.
Valvontaviranomaisen valvontapäätösten dokumenttianalyysi kertoi, että päihtyneenä työskentely ja lääkevarkaus olivat pääsyyt ilmoitukseen. Sairaanhoitajien keski-ikä oli ilmoitushetkellä 43 vuotta. Puolella päihteinä olivat lääkkeet, neljäsosalla alkoholi ja viidenneksellä molemmat. Päihteiden käyttö havaittiin työpaikalla kirjaamisepäselvyyksien, testien tai havaintojen perusteella. Lähes puolessa tapauksista tilanteeseen puuttunut henkilö oli hoitotyön esihenkilö ja kolmasosassa kollega. Yli puolessa tilanteista mukana olivat päihdepalvelut, puolessa työterveyshuolto ja kolmanneksessa mielenterveyspalvelut. Työpaikan prosessi päättyi kolmella neljästä työsuhteen päättymiseen.
Päihdeohjelma on väline työpaikan terveyden edistämiseen ja päihdehaittojen ehkäisyyn. Tämän tutkimuksen mukaan ohjelmat kaipaavat terveydenhuollossa ohjaavien arvojen sekä konkreettisten tavoitteiden, ennaltaehkäisyn toimien ja arvioinnin kuvauksia. Merkit työntekijän päihtymyksen tunnistamiseen kuvattiin valtaosassa ohjelmia, mutta toimintamalli potilaille tarkoitettujen lääkkeiden väärinkäyttötilanteeseen mainittiin vain yhdessä. Ohjelmissa ei esitelty tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon työpaikoilla osana työpaikan kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen toimia. Tulosten avulla voidaan kehittää esihenkilöiden, työntekijöiden ja opiskelijoiden koulutusta päihteiden haitallisen käytön varhaisen tunnistamisen vahvistamiseksi sekä toimintamalleja sen käsittelyyn. Päihdeohjelman ennaltaehkäisevää otetta tulee tuntuvasti vahvistaa huomioiden yksilötason lisäksi työyhteisön ja organisaatiotason toimet sekä työympäristön kulttuuriset piirteet. Tutkimustulokset kannustavat organisaatioiden johdon sitouttamiseen, päihdeohjelmien läpinäkyvään rakentamiseen, konkreettisten ennaltaehkäisevien toimien jalkauttamiseen sekä ohjelman säännölliseen arviointiin ja päivittämiseen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, joka koostui kolmesta osatutkimuksesta ja kolmesta eri aineistosta. Ensimmäinen osatutkimus, integroiva katsaus, koostui 12 kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista vuosilta 2006–2020. Artikkelit kuvasivat hoitotyöntekijöiden toipumis- ja seurantaohjelmia sekä näissä ohjelmissa toimivien esihenkilöiden koulutuksia. Toinen osatutkimus, retrospektiivinen asiakirja-analyysi, analysoi määrällisesti ja laadullisesti kansallisen valvontaviranomaisen sairaanhoitajille (N=171) kymmenen vuoden aikana tekemiä valvontapäätöksiä, joihin liittyi päihteiden käyttö. Kolmas osatutkimus analysoi kotimaisia ja ulkomaisia terveydenhuollon organisaatioiden päihdeohjelmia (N=25). Sitä varten laadittiin kolmesta eri päihdeohjelman sisältösuosituksesta AODPE (Alcohol and Other Drug Policy Evaluation) -arviointiväline. Ohjelmat arvioitiin myös kansainvälisesti validoidulla AGREE-HS-välineellä, joka on tarkastuslista ohjelman laadusta sekä jalkauttamisesta.
Terveystieteiden maisteri Katrimaija Luurilan väitöskirja Supervision for nurses with substance use disorder – from prevention todisciplinary actions (Hoitotyöntekijöiden haitallisen päihteiden käytön valvonta – ennaltaehkäisystä viranomaistoimiin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Meriläinen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta.
