Miten yhteislaulu, itkuvirret, joiut ja kaiut liikuttavat meitä? Millaisia kulttuurisia merkityksiä ja emootioita ne sisältävät ja siirtävät eteenpäin? Tämän vuoden kansainvälinen Music, Sound and Wellbeing -symposium järjestetään 9.–10. syyskuuta etäyhteyksin. Kuten edeltäjänsäkin, painottuu tämä symposium tutkitun laulun ja ihmisäänen voimaan, vaikutuksiin ja rooleihin niin harrastuksissa kuin hoiva- ja terapiatyössä. Vuoden 2021 symposiumin teema painottaa lähestymistapaa, joka on ollut jo 15 vuoden ajan yksi Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen erikoisosaamisalueista: ihmisen suhdetta laajempaan ääniympäristöön ja sen kuunteluun.
– Symposiumin perusajatus on yhdistää eri alojen tutkijoita, taiteilijoita sekä sote- ja kulttuurihyvinvointialan toimijoita samalle areenalle pohtimaan käytäntöjä, yhteistyötarpeita sekä tutkimuksen roolia kentällä, kertoo yliopistonlehtori Noora Vikman.
Hänen mukaansa jo symposiumin suunnittelutyö on tuonut esiin sellaisia katvealueita, joita on tarpeen tuoda niin päättäjien kuin kaikkien niiden tietoisuuteen, joita alalla toimiminen kiinnostaa.
Hyviä käytänteitä kansainvälisiltä areenoilta
Torstain kulttuurihyvinvointipaneelissa monenkirjavasti ymmärretyn hyvinvoinnin käsitteen puitteissa kuullaan otteita hyvinvointipalvelujen konkreettisesta tuottamisesta ja toteutuksista. Keskustelemassa ja vastaamassa kysymyksiin kuullaan Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hankkeiden edustajia sekä asiantuntijakuulumisia kansainvälisiltä areenoilta poimituista hyvistä käytännöistä.
Torstaiaamupäivän keynote-esitelmässä taiteilija-tutkija Budhadithya Chattopadhyay avaa ympäristön mono- ja monitulkintaisuuden mahdollisuuksia. Perjantai-iltapäivän paneelikeskustelu ammentaa immersiivisyyden erilaisia niin käsitteellisiä kuin konkreettisiakin käyttötapoja. Siinä alalla toimivat äänisuunnittelijat, säveltäjät ja kouluttajat valottavat kysymystä hyvinvoinnin mahdollisuuksista kuulokulmasta. Rakentavien esimerkkien kautta kuullaan, mikä teknologian kehittelyn rooli voisi olla muodikkaan immersiivisyyden tuottamisessa ja sen jälkeisellä ajalla. Miten vastuullisuus ja pyrkimykset pahoinvoinnin ennakointiin ja ennalta ehkäisemiseen hahmottuvat ja miten tämä voidaan ottaa huomioon yhteisesti jaetun ääniympäristön suunnittelussa?
Torstai-iltapäivän keynote-esitelmässä portugalilainen tutkija Fernando Coimbra esittelee akustoarkeologisten tutkimustensa tuloksia ja herättelee kysymyksiä ihmisen kehollisesta suhteesta luonnon- ja kulttuuriperintöön. Hän on kutsunut mukaan alan asiantuntijoita ympäri maailmaa keskustelemaan alan ajankohtaisuuksista.
Lisäksi symposiumin kahdessa työpajassa osallistujat pääsevät tutustumaan hyvinvoinnin kehollisuuteen hengitysfilosofi Petri Berndtsonin, Movingness-terapeutin Peter Appelin ja osallistujien oman hengityksen ja vagushermojensa opastamana.
Symposium on saanut taloudellista tukea Joensuun yliopiston tukisäätiöltä.
Ilmoittautuminen
