Erilaisia oppimisympäristöjä luomassa

Tätä kokeillaan nyt joensuulaisessa Nepenmäen yhtenäiskoulussa. Kokeilun takana on Joustavien oppimisympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa maakunnan osaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä tarjoamalla maakunnan yrityksille tietoa ja yhteistyötä koulutusorganisaatioiden oppimisympäristöjen kehittämiseen.

– Nepenmäen koululla suunnitellaan nyt uudenlaisia äänimaisemia ruokalaan, ja mukana meidän tutkijoiden lisäksi on paikallinen SF Sound Studio, joka tarjoaa meille osaamista tarvittavien ohjelmien, sovellusten ja laitteiden käyttöön, summaa yliopistotutkija Katariina Waltzer.  

Raha ei hankkeessa tässä vaiheessa liiku, vaan tarkoituksena on yhdistää paikallisia yrityksiä ja koulutusorganisaatioita – mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvaa laajempaa yhteistyötä ja yritysten tuotekehittelyä varten.  

– Tavoitteena on edistää erityisesti opettajankoulutuksen tarjoamaa oppimisympäristöosaamista ja kehittää sitä eteenpäin kumppanuuksien avulla. Samalla lisäämme yrittäjien ja koulujen välistä yhteistyötä sekä työelämätietoisuutta, kertoo Waltzer.

Luokanopettajaksi opiskeleva Venla Koivisto on tekemässä Nepenmäen koululla hankkeeseen liittyvää pro gradu -tutkielmaa. Hän teki hankehenkilöstön kanssa tutkimukseensa liittyvän hyvinvointikyselyn koulun yli 200 oppilaalle ennen äänimaisemaprojektia – ja kysely toteutetaan uudelleen projektin jälkeen.

– Tarkoituksena on kartoittaa ja mitata, millaisena yhteiset tilat koettiin ennen äänimaiseman muutosta ja sen jälkeen.  

Projektin tavoitteena on saada yhteisöllisyyden tuntua ruokailuhetkeen, joka yleensä on melko meluinen ja levoton.  

Äänimaiseman on rakentanut 7. luokan oppilaiden valinnaiskurssille osallistunut ryhmä.

– On hyvä, että tämä on valinnainen kurssi, jolloin mukaan saatiin todella motivoituneita ja innostuneita oppilaita, Koivisto iloitsee.  

Oppilaat Oskari Kuivalainen ja Maisa Ahonen myöntävät olevansa kurssista innoissaan.  

– Tykkään erityisesti siitä, että saan työskennellä tässä koko ajan koneella, Kuivalainen kertoo.  

Ahonen sanoo puuhailevansa vastaavien asioiden kanssa vapaa-aikanakin, joten hänelle oli itsestään selvää osallistua tällaiselle kurssille koulussakin.  

– Valitsimme yhdessä ensimmäisen viikon äänimaisemaksi veden, kun sen ääni on niin rauhoittava. Haimme verkosta erilaisia veden ääniä ja liitimme niitä yhteen.  

Kurssia vetävä äidinkielen opettaja Mirja Vänskä kehuu oppilaiden olevan hyvin itseohjautuvia ja innostuneita kokeilijoita.  

– Lisäksi oppilaille on selvästi eduksi se, että he oppivat näissä projekteissa toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Hienoa myös on, että he opettelevat itse rajaamaan sen, mihin taidot riittävät ja mikä vaikuttaa kiinnostavalta.  

Vänskä toivoo tulevaisuudessakin enemmän yhteistyötä paikallisten yritysten ja yliopiston kanssa. 

Hankkeen tavoitteena on Katariina Waltzerin mukaan myös vahvistaa opettajien pedagogisia valmiuksia ja käyttää oppimisympäristöjä vaihtelevasti. Vastaavia kokeiluja on tätä ennen tehty muun muassa paikallisissa päiväkodeissa, joissa on lasten kanssa suunniteltu talvipuutarhaa sekä tehty videoita tiedekasvatukseen perehtyneiden ammattilaisten johdolla.  

– Hankkeen tulosten avulla tuetaan tutkimustoimintaa ja vahvistetaan oppimisen sekä opetuksen tutkimuksen roolia maakunnassa, Waltzer kuvailee.  

Kokeilujen yhteydessä kerätään aineistoa lasten ja yrittäjien kokemuksista sekä tietoa lasten hyvinvointikokemuksista koulun oppimisympäristöissä.

– Näin pääsemme kehittämään paikallista koulutuksen laatua niin korkea-asteella kuin perusopetuksessa.

Julkaistu Saima-lehdessä 2/2019