Useiden alojen asiantuntijat pohtivat totuuden luonnetta ja totuuteen pyrkimistä Karjalan teologisen seuran järjestämässä verkkosymposiumissa. Jo perinteeksi muodostuneen suursymposiumin teemana oli tänä vuonna "totuus".
– Tärkeintä on kertoa totuudenmukaisesti mitä on tapahtunut, ja mitä sen jälkeen on yritetty tehdä asioiden hyvittämiseksi, tiivisti kansainvälisestikin arvostettu oikeushammaslääkäri Helena Ranta totuuden etsimistä omasta näkökulmastaan symposiumin päättäneessä esitelmässä.
Hänen osuutensa oli nivottu yhteen väitöskirjatutkija Helga Westin puheenvuoron kanssa. Molemmat puhujat lähestyivät totuus-teemaa sovinnon kautta – miten jälkipolvet voivat sovittaa erilaisiin ihmisryhmiin kohdistuneita ihmisoikeusrikkomuksia.
West tutkii väitöskirjassaan syksyllä aloittaneen valtioneuvoston asettaman Saamelaisten totuus- ja sovintokomission merkitystä työssä, jossa raivataan tilaa saamelaisten kanssa tehtävälle sovinnolle. Komissioon kuuluu Suomen valtion lisäksi muitakin viranomaisia.
– Niin Norjan kuin Ruotsin kirkko aloittivat oman saamelaissovintotyönsä jo 1990-luvulla. Myös Suomessa niin evankelisluterilainen kuin ortodoksinenkin kirkko ovat tehneet sovintotyötä saamelaisten kanssa eli toisin sanoen kristillisillä kirkoilla Pohjoismaissa on jo aika paljon sovinto-osaamista. Kiinnostavaa on myös se, että jollain tavalla kirkolliset asiat kytkeytyvät myös nyt perustettuun Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon.
Rannan mukaan eri puolilla maailmaa asetetut vastaavat komissiot edistävät parhaimmillaan kansallista eheytymistä, mutta ne pitäisi pystyä perustamaan mahdollisimman pian tehtyjen rikosten jälkeen.
– Vastaavanlaista sovintokomissiota on esimerkiksi mietitty perustettavaksi Suomessa vuoden 1918 tapahtumien takia. Mielestäni sen toiminta ei olisi kuitenkaan tässä vaiheessa enää realistista, koska tapahtumista on kulunut liikaa aikaa, eikä osittain vain muistin varassa siirtyneeseen tietoon voi täysin luottaa esimerkiksi juridisesti.
Rannan mukaan on kuitenkin tärkeää, että kriisit, väkivaltaisuudet ja ihmisoikeusrikkomukset tulevat aina jollain tapaa puhutuksi, tunnustetuksi ja läpikäydyksi.
– Muuten törmäämme taakkasiirtymään, mikä tarkoittaa sitä, että selvittämättömien asioiden taakka siirtyy aina seuraaville sukupolville. Vaikka näyttäisi, että aika parantaa haavat kollektiivisesti, ovat arvet yhä yksittäisissä henkilöissä jäljellä.
Ranta tiivistääkin oman työnsä perustan juuri tähän ajatukseen.
– Tutkimalla kuolleita autamme eläviä.
Helena Ranta. Kuvaaja: Heikki Tuuli
Helga West.
Tiede, taide ja yhteiskunnalliset aiheet nivoutuivat yhteen
Totuus-symposiumin lähtökohtana oli käsitys siitä, että totuuden etsiminen ja totuuteen pyrkiminen on keskeinen ihmisyksilöitä ja -yhteisöjä eteenpäin ajava voima. Se vaikuttaa kulttuurin ja yhteiskunnan eri alueilla ja saa aikaan niin turvallista pysyvyyttä kuin luovaa muutosta. Käsitykset totuuden luonteesta vaihtelevat, samoin metodiset polut sen tavoittamiseen.
Symposiumissa totuutta lähestyttiin viidestä näkökulmasta, jotka olivat totuus teologiassa, totuus taiteessa, totuus yhteiskunnassa, totuus tieteessä sekä totuus ja sovinto.
– Mielestäni onnistuimmekin erityisen hyvin siinä, miten eri puheenvuorot – jopa eri päivinä olleet – keskustelivat toistensa kanssa. Tieteen, taiteen ja yhteiskunnan teemat nivoutuvat esityksissä hienosti yhteen, iloitsee Karjalan teologisen seuran puheenjohtaja, tutkijatohtori Laura Kallatsa.
Kiitosta järjestäjät saivat myös tasokkaasta ohjelmasta.
– Puhujien joukossa oli monia huippunimiä. Helena Rannan lisäksi symposiumissa puhuivat esimerkiksi Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Antje Jackelén, tutkimusprofessori Antti Pentikäinen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman.
Juhlavuosi tulossa
Symposiumi antoi tässä ajassa erinomaisen mahdollisuuden kokoontua keskustelemaan eri tieteen, taiteen ja yhteiskunnan alojen osaajien kanssa.
– Etätoteutus vaikutti yllättävän vähän esimerkiksi keskusteluinnokkuuteen. Mielestäni keskustelu oli yhtä runsasta kuin se on ollut aiemmin Joensuussa paikan päällä järjestetyissä symposiumeissa. Perustimme taukojen ajaksi myös virtuaalisen kahvihuoneen, jossa halukkaat pystyivät jatkamaan keskustelua epävirallisemminkin.
Monitahoisilla keskusteluaiheilla järjestäjät halusivat korostaa tutkitun tiedon merkitystä ja pehmeitten tieteitten tutkimuskohteitten oikeutusta.
Joka toinen vuosi järjestettävä symposiumi lukeutuu yhdeksi suurimmista Itä-Suomen yliopistossa järjestettävistä tieteellisistä tapahtumista. Vuonna 2024 symposiumilla on juhlavuosi, kun tapahtuma järjestetään 10. kerran.
– Silloin puhujakaarti on takuulla vähintäänkin yhtä tasokas kuin tänäkin vuonna. Juhlasymposiumin suunnittelu käynnistyy ensi syksynä, mutta jo eilen Totuus-symposiumin päätyttyä ideat tulevan symposiumin tiimoilta lähtivät sinkoilemaan, Kallatsa kertoo innostuneena.
Karjalan teologinen seura on Joensuussa vuonna 2003 perustettu tieteellinen seura. Se on järjestänyt vuodesta 2005 lähtien yhteensä yhdeksän symposiumia. Seuran yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Itä-Suomen yliopiston lisäksi Kuopion ja Mikkelin luterilaiset hiippakunnat sekä Kuopion ja Karjalan ortodoksinen hiippakunta.
