Oikeusvaltion tila Suomessa on hyvä, mutta hälyttävät merkit sen murentamiseksi pitää ottaa vakavasti, valtiosääntöoikeuden professori Maija Dahlberg sanoo.
Tuomioistuinten riippumattomuutta on tärkeä vahvistaa
Viime vuosina julkisuudessa on keskusteltu perustuslakivaliokunnan toiminnan politisoitumisesta. Marraskuussa Itä-Suomen yliopiston professorina aloittaneen Maija Dahlbergin mukaan oikeuden ja politiikan välinen jännite ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa mikään uusi ilmiö.
– Vaikka perustuslakivaliokunnan politisoituminen on nyt noussut isosti julkiseen keskusteluun, esimerkiksi 1930-luvulla jo testattiin, miten meidän järjestelmämme kestää poliittisen paineen.
Kiinnostavaa Dahlbergin mukaan on, onko nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä tapahtunut jotain sellaista, mikä horjuttaa perustuslainmukaisuuden valvontaa tekevän valiokunnan arvovaltaa.
– Tähän voidaan harvoin vastata pelkästään oikeudellisesta näkökulmasta. Politiikan ja yhteiskunnan muutos ja monet muut tekijät vaikuttavat todella paljon siihen, miten yhteiskunnallista valtaa käytetään. Perustuslain tehtävä on säännellä, miten yhteiskunnallista valtaa voidaan rajoittaa ja millaisia pidäkkeitä sille voidaan antaa. Perustuslaki ei kuitenkaan voi säännellä esimerkiksi poliittista kulttuuria ja sitä, kuinka vakavasti perustuslakiin sitoudutaan.
Tuomioistuimet oikeusvaltion puolustajina
Dahlberg tutkii Suomen Akatemian rahoittamassa CoROL-hankkeessa tuomioistuinten roolia oikeusvaltion puolustajina. Hankkeessa etsitään vastauksia siihen, millainen rooli tuomioistuimilla voisi olla oikeusvaltion puolustajina tilanteessa, jossa perustuslakivaliokunta ei enää pystykään täyttämään sille määrättyä tehtävää perustuslainmukaisuuden valvonnassa.
– Suomessa perustuslain 106 pykälän mukaan tuomioistuimille kuuluu lakien perustuslainmukaisuuden valvonta yksittäistapauksissa ja kun lain säännöksen ristiriita perustuslain kanssa on ilmeinen. Suomalaisessa valtiosääntöoikeudellisessa kulttuurissa istuu kuitenkin vahvana ajatus, ettei valvonta kuulu ensisijaisesti tuomioistuimille. Tilanne, jossa esimerkiksi ylimmät tuomioistuimet ottaisivat merkittävästi vahvemman aseman perustuslainmukaisuuden valvonnassa, vaatii laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
Luottamusta tuomioistuimiin on yritetty horjuttaa
Euroopassa ja muualla maailmassa tuomioistuimet ovat tällä vuosituhannella joutuneet sellaisten tahojen hyökkäysten kohteiksi, jotka haluavat murentaa oikeusvaltiota.
– Tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta on haluttu esimerkiksi häivyttää ja nimittää niihin hallitukselle lojaaleja tuomareita.
Suomessakin on Dahlbergin mukaan ollut viime vuosina huolestuttuvia merkkejä siitä, että poliitikot yrittävät horjuttaa luottamusta tuomioistuimiin.
– Ulostuloissa on selkeästi pyritty kyseenalaistamaan, etteivät tuomarit olisi riippumattomia, ja he ajaisivat jotakin omaa agendaansa. Tällainen puhe on hyvin vahingollista erityisesti silloin, kun se tulee keskeistä lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttäviltä henkilöiltä.
Toistaiseksi suomalaisten luottamus tuomioistuimiin ja oikeusvaltioon on kansalaisten keskuudessa tutkimusten mukaan vahva. Dahlbergin mukaan vallankäyttäjät tietävät toimivaltuutensa, eivätkä ylitä niitä. Perustuslainmukaisuuden valvontakin on toiminut varsin hyvin.
– Hälyttäviä merkkejä on kuitenkin noussut esiin ja ne pitää ottaa vakavasti, eikä kuitata niitä vain yksittäisinä ulostuloina. Tutkimuksissa on osoitettu, että luottamuksen mureneminen tapahtuu varsin nopeasti siinä vaiheessa, kun tuomioistuinten tai tuomareiden riippumattomuutta ja ammattitaitoa aletaan kyseenalaistamaan.
Riippumattomuus ja luottamus kulkevat käsikkäin ja sitä luottamusta tuomioistuimet voivat itse vahvistaa ja sitä kautta omaa riippumattomuuttaan.
Maija Dahlberg
Professori
Luottamusta tuomioistuimiin voi vahvistaa monin tavoin
Oikeusministeriön työryhmä selvittää parhaillaan, millä keinoilla tuomioistuinten riippumattomuutta voidaan Suomessa vahvistaa.
– Se tulee ymmärtääkseni ehdottamaan, että ylimpien tuomioistuinten jäsenten nimittämismenettely ja ylimpien tuomioistuinten jäsenten lukumäärä kirjattaisiin yksityiskohtaisemmin perustuslakiin. Lisäksi tarkennetaan ylimpien tuomioistuinten jäseniin liittyvää sääntelyä esimerkiksi eläkeiästä.
Näin Suomi seuraa pohjoismaista mallia tuomioistuinten riippumattomuuden vahvistamiseksi. Tämä ei Dahlbergin mukaan kuitenkaan yksistään riitä, vaan perustuslain muutosten lisäksi on myös turvattava tuomioistuinten taloudelliset toimintaedellytykset, jotta ne pystyvät tekemään niille määrättyä tehtävää.
Dahlberg näkee, että myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen voisi lisätä kansalaisten luottamusta tuomioistuimiin.
– Ylimmät tuomioistuimet voisivat olla avoimempia prosesseistaan ja tiedottamisessaan. Suomessakin ylimmissä tuomioistuimissa voisi olla esimerkiksi enemmän avoimien ovien päiviä tai suullisia kuulemisia. Muissa maissa on lisätty ylimpien tuomioistuinten avoimuutta esimerkiksi lähettämällä suullisista kuulemisista suoraa lähetystä verkossa. Riippumattomuus ja luottamus kulkevat käsikkäin ja sitä luottamusta tuomioistuimet voivat itse vahvistaa ja sitä kautta omaa riippumattomuuttaan.
Oikeusvaltionäkökulmaa on vahvistettava juristikoulutuksessa
Myös tulevien juristien ja yhteiskuntatieteilijöiden koulutuksessa oikeusvaltionäkökulmaa tulisi tuoda esiin, jota he tunnistavat oikeusvaltioon liittyvät ydinkysymykset.
– On tärkeä ymmärtää, ettei kyse ole vain juristijargonista ja pykälien jumppaamisesta, vaan oikeustieteilijöillä on iso vaikutus siihen, miten yhteiskunta toimii ja ihmiset pääsevät oikeuksiinsa.
Kansalaistenkin on hyvä tunnistaa, miten oikeus toimii osana yhteiskuntaa ja miten se kietoutuu kysymykseen siitä, kuka yhteiskunnassa käyttää valtaa.
– Tämä on iso yhteiskunnallinen kysymys, eikä voida ajatella, että juristit keskustelevat niistä keskenään. Näistä asioista pitää osata keskustella ja argumentoida laajemmin.
Maija Dahlberg
Valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto 1.11.2026–
- OTT, Itä-Suomen yliopisto, 2015
Tärkeimmät tehtävät:
- Apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto, 2022–2026
- Valtiosääntöoikeuden asiantuntija, eduskunnan perustuslakivaliokunta, 2017–
- Tukijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, 2020–2022
- Yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, 2015–
- Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, 2015–2018