Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Aamiainen.

TtM Tarja Kaipainen, väitös 28.11.2026: Lähes 86 prosentilla kotihoidon ikääntyneistä asiakkaista vajaaravitsemus tai sen riski – yksilöllinen ravitsemusohjaus paransi ravinnonsaantia

Kliinisen ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimuksessani tarkastelin ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saantia sekä gerastenian eli hauraus-raihnausoireyhtymän yleisyyttä. Lisäksi tutkin yksilöllisesti suunnitellun ravitsemusohjauksen vaikutuksia ravinnonsaantiin ja gerasteniaan.

Väestön ikääntyessä yhä useampi tarvitsee kotiin annettavia palveluja. Kotihoidon asiakkailla on usein useita sairauksia, toimintakyvyn rajoitteita ja muita tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa riittävää ravinnonsaantia. Vajaaravitsemus ja gerastenia voivat puolestaan heikentää toimintakykyä, lisätä avuntarvetta ja vaikeuttaa kotona selviytymistä.

Riittävä ravinnonsaanti ja hyvä ravitsemustila ovat keskeisiä ikääntyneiden toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemisessa. Siksi tarvitaan tutkimustietoa kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen liittyvistä ongelmista ja keinoista, joilla niihin voidaan vaikuttaa.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Väitöstutkimukseni osoitti, että vajaaravitsemus ja sen riski ovat erittäin yleisiä ikääntyneillä kotihoidon asiakkailla. Tutkittavista lähes 86 prosentilla todettiin vajaaravitsemus tai sen riski. Niihin olivat yhteydessä muun muassa merkittävä lääkkeiden käyttö, heikentynyt kognitiivinen toimintakyky ja masennusoireet.

Kuuden kuukauden yksilöllinen ravitsemusohjaus lisäsi proteiinin, kuidun sekä useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia vertailuryhmään nähden. Energian saannissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä.

Erityisen kiinnostava havainto oli, että gerastenian yleisyys väheni ravitsemusohjausta saaneessa ryhmässä, kun taas vertailuryhmässä se lisääntyi. Ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä.

Gerasteniaan liittyy lisääntynyt toimintakyvyn heikkenemisen ja laitoshoitoon siirtymisen riski, joten havainto on merkityksellinen ikääntyneiden kotona selviytymisen kannalta. Tulokset viittaavat siihen, että yksilöllinen ravitsemusohjaus voi olla hyödyllinen osa gerastenian kokonaisvaltaista hoitoa.

Tutkimuksen erityispiirteenä on, että ravitsemusohjauksen vaikutuksia tarkasteltiin ikääntyneillä kotihoidon asiakkailla, joilla oli monia sairauksia ja toimintakyvyn rajoitteita. Tutkimukseen osallistumista ei rajattu pois esimerkiksi muistisairauden tai muiden sairauksien perusteella. Tulokset osoittavat, että ravinnonsaantia voidaan parantaa yksilöllisellä, tavanomaiseen ruokaan perustuvalla ravitsemusohjauksella myös tässä asiakasryhmässä.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon ravitsemushoidon ja palvelujen kehittämisessä. Vajaaravitsemuksen ja sen riskin sekä gerastenian järjestelmällinen seulonta tulisi sisällyttää kotihoidon käytäntöihin. Pelkkä ongelmien tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan arvioinnin perusteella on käynnistettävä asiakkaan tarpeisiin soveltuva ravitsemushoito ja seurattava sen toteutumista.

Yksilöllistä ravitsemushoitoa voidaan toteuttaa tavanomaista ruokaa hyödyntäen huomioimalla asiakkaan ravitsemukselliset tarpeet, ruokailutottumukset, mieltymykset, toimintakyky ja voimavarat. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että myös asiakkaat, joiden kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt, voivat hyötyä yksilöllisestä ravitsemusohjauksesta.

Ravitsemushoito tulisi nähdä paitsi vajaaravitsemuksen ehkäisyn ja hoidon, myös gerastenian kokonaisvaltaisen hoidon osana. Tämä edellyttää kotihoidossa selkeitä toimintakäytäntöjä, henkilöstön ravitsemusosaamisen vahvistamista, ravitsemusterapeuttien asiantuntemuksen hyödyntämistä ja moniammatillista yhteistyötä.


Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöstutkimukseni toteutettiin osana NutOrMed-tutkimushanketta, jossa selvitettiin ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa, suun terveyttä ja lääkitystä. Tutkimukseen osallistui vähintään 75-vuotiaita kotihoidon asiakkaita kolmesta suomalaisesta kaupungista. Ensimmäinen osatutkimus oli poikkileikkaustutkimus ja kaksi muuta kuuden kuukauden kontrolloituja, ei-satunnaistettuja interventiotutkimuksia. 

Ravitsemustilaa arvioitiin MNA-menetelmällä ja ravinnonsaantia 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelulla. Gerastenian yleisyyttä  arvioitiin lyhennetyn geriatrisen kokonaisarvioinnin (aCGA) avulla. Interventioryhmässä vajaaravitsemuksessa tai sen riskissä olevat saivat ravitsemusterapeutin toteuttamaa yksilöllistä ravitsemusohjausta, jossa huomioitiin osallistujien ravitsemukselliset tarpeet, ruokailutottumukset, mieltymykset ja syömiseen liittyvät ongelmat. Tavanomaiseen ruokaan perustuvassa ohjauksessa keskityttiin erityisesti energian ja proteiinin saannin lisäämiseen.

Terveystieteiden maisteri Tarja Kaipaisen väitöskirja Malnutrition, Dietary Intake and Frailty of Older Home Care Clients – Effects of Individually Tailored Nutritional Counselling (Kotihoidon ikääntyneiden asiakkaiden vajaaravitsemus, ravinnonsaanti ja gerastenia – yksilöllisen ravitsemusohjauksen vaikutukset) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jenni Kulmala Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva

Väitöskirja 

Lisätietoja:

TtM Tarja Kaipainen, [email protected]