Normaalikoulun lukion uusissa tiloissa päästään uppoutumaan oppimiseen kokonaisvaltaisesti, ja opiskelun aikana on lupa kietoutua vilttiin linnunlaulua kuunnellen.
Joensuussa Tulliportin normaalikoulun lukiossa on tilojen uudistamisessa päästy vaiheeseen, jossa esimerkiksi välituntia voi viettää halutessaan joko talvisissa maisemissa tai vaikkapa kesäisesti ”laiturilla”. Tunnilla taas opiskellaan viihtyisästi ja mukavasti nojatuolissa istuen virtuaaliluonnon ympäröimänä. Uudet tilat viehättävät opiskelijoita siinä määrin, että välitunneilta kiirehditään uusiin luokkatiloihin jo hyvissä ajoin ennen tunnin alkua.
– Tiloja on päästy uudistamaan Future Classroom Lab -hankkeen myötä. Sen lähtökohtana on ollut lukiolaisten hyvinvointi, palautuminen ja opiskelumotivaation tukeminen. Kaiken takana on luonnollisesti myös lukion uusi opetussuunnitelma, jonka ohjaamana tuemme näin myös laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, kertoo hankkeen johtaja Sampo Forsström.
Ja toki taustalla on myös yleinen viihtyvyys.
– Opiskelijat ottivat tilat saman tien omakseen. Olemme saaneet paljon suoraa palautetta siitä, miten uusissa tiloissa on rauhallisempaa ja motivoivampaa opiskella.
Miellyttävää, kotoista ja toimivaa
Lukiossa on nyt kolmenlaisia uusia tiloja. Yleisilmeen on suunnitellut yhdessä opettajaryhmän kanssa sisustussuunnittelija Hanna Puolakka Muodoste Oy:stä.
Virtuaaliluontoympäristö mahdollistaa rauhallisen keskittymisen opiskeluun kullekin ominaisella tavalla. Luokasta löytyy paljon pehmeitä istuimia, vilttejä sekä jopa pehmoeläimiä luontoaihetta mukaillen. Myös viherseinä tekee ympäristöstä rauhoittavan.
– Lisäksi luonto tuodaan luokkaan äänimaisemana sekä suurella virtuaalinäytöllä. Pöytinä meillä taas on paikallisen puuartistin, Miikka Kotilaisen, valmistamat ja liikuteltavat työskentelypöydät. Puu tuo materiaalina tutkitusti hyvinvointia ympäristöönsä, kertoo lehtori Minna Ursin.
Normaalikoulun lukio sijaitsee Joensuussa kampusalueella. Rakentaminen on kampuksella viime vuosina kiihtynyt, jolloin luonnon osuus koulun ympärillä on vähentynyt.
– Punaisena lankana tässä onkin nyt ollut luontoelementtien tuominen norssin ympäristöön takaisin. Virtuaalisen luonnon avulla saamme luonnon etuja myös opiskelun lomaan, kertoo Forsström.
Aula- ja käytävätiloista taas löytyvät vuodenaikoja mukailevat pienryhmätyöskentelyyn ja ohjaukseen tarkoitetut tilat.
– Nämä vuorovaikutusta tukevat nurkkaukset suunniteltiin yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa niin, että ne ilmentävät lempipaikkojamme luonnossa kunkin vuodenajan aikana, Ursin kuvailee.
Myös opetusharjoittelijat saivat kuvailla projektin alkuvaiheessa itselleen mielekästä ohjaustilaa. Esiin nousivat toiveet rauhallisuudesta, miellyttävyydestä, kotoisuudesta sekä hyvästä valaistuksesta. Nämä kaikki otettiin huomioon ryhmätiloissa.
Opetus- ja koulutustila PedaLab taas on lähes kalusteeton tila, jonka tarkoituksena on mahdollistaa toiminnallinen ja kehollinen oppiminen.
– Tilassa on useampi näyttö, mahdollisuus hyödyntää virtuaalilaseja sekä kalusteet, jotka mahdollistavat monenlaisia ryhmittelyjä. Lisäksi seinustalla on muunneltava pienryhmätyöskentelyn alue, Ursin kertoo.
Tilassa pääsee siis uppoutumaan oppimiseen moniaistillisesti. Sillä tavoin hyödynnetään aivojen oppimismekanismeja monipuolisesti.
– Samalla haemme kokemuksia siitä, miten, milloin ja millaisissa yhteyksissä immersiivisyys eli kokemuksellisuus voi edistää oppimista, ajattelua, ymmärrystä ja motivaatiota.
Tilat tukevat yhteisöllistä oppimista
Nyt norssilla on siis muutettu fyysistä ympäristöä. Se ei kuitenkaan riitä, vaan tarkoituksena on myös saada aikaan toimintakulttuurin muutos – sekä opettajien että opiskelijoiden osalta. Ursinin mukaan tilat pakottavat opettajat miettimään opettamistaan uudelleen.
– Opettaminen ei ole enää yksilötyötä. Lukion uusi opetussuunnitelma korostaa tiimityöskentelyä ja -opetusta, jota nämä uudet tilat nyt myötäilevät. Pulpetti ei suinkaan siis ole se ainoa paikka, missä opitaan ja työskennellään, vaan lukio-opetukseen kuuluu esimerkiksi sosiaalinen vuorovaikutus, tiedonjakaminen, ryhmätyöskentely ja toiminnallisuus. Uudet tilat tukevat kaikkea tätä, joten toivottavasti niitä käytetään myös hyödyksi.
Myös opiskelijoille tilat antavat enemmän valinnanvaraa. Forsström muistuttaa, että opiskelijat valmistuvat tulevaisuudessa työelämään, jossa monipaikkaisuus on arkea.
– Jo nyt tiedostetaan, että työpisteellä pitää olla jokin lisäarvo, joka saa työntekijän siirtymään kotoa työpaikalle. Valmennammekin opiskelijoitamme jo opintojen aikana pohtimaan, miten tila vaikuttaa omaan työhön ja oppimiseen – ja millaisin keinoin siihen pystyy itse vaikuttamaan.
Hankkeella on useita tutkimus- ja yritysyhteistyökumppaneita, ja uusiin oppimisympäristöihin liittyvää tutkimusta ollaan nyt virittelemässä yhdessä Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston kanssa. Seuraavaksi on tarkoitus kehittää pedagogiikkaa sekä yksilöllisiä oppimispolkuja.
– Lisäksi olemme kehitelleet yliopiston tietotekniikkapalveluiden kanssa tilojen sensorointia, ja käytössä on sykemittareita, joilla voimme mitata tunnin aikana opiskelijoiden tuntemuksia.
Tarkoituksena on ylipäätään tehdä laaja-alaista yhteistyötä eri osapuolien kanssa myös tilojen kehittämiseen sekä opetusteknologiaan liittyen.
Hyvinvoinnin tukena
Lukiolaisten uupumuksesta on viime aikoina puhuttu paljon. Uudet tilat auttavat siis osaltaan opiskelijoiden palautumisessa ja hyvinvoinnissa.
– Ajatuksena on myös laajentaa tutkimusta yläkoulupedagogiikan puolelle, sillä tilamme ovat osin käytössä myös yläkoululaisilla, Forsström kertoo.
Moderneihin oppimisympäristöihin yhdistetään muunneltavuus ja joustavuus. Opetus muuttuu yhä monipuolisemmaksi, ja tiloja tarvitaan moneen.
– Ja toiveissa on, että näitä tiloja innostuttaisiin hyödyntämään tulevaisuudessa myös koulupäivien jälkeen.
