Neurologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aiheina ovat ohimenevä iskeeminen kohtaus (transient ischemic attack, TIA) ja ohimenevä täydellinen muistinmenetys (transient global amnesia, TGA). TIA-potilailla on kohonnut aivohalvauksen riski, minkä vuoksi TIA olisi tärkeä havaita, diagnosoida ja hoitaa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. TGA sen sijaan on hyvänlaatuinen tila, joka usein kuitenkin tunnistetaan heikosti ja saatetaan sekoittaa TIA-kohtaukseen.
Neurologisten, nopeastikin ohittuneiden kohtauksellisten oireiden tunnistaminen voi olla haasteellista niin potilaille ja omaisille kuin ammattilaisillekin. Päivystystilanteessa eri oireistojen erottaminen toisistaan on oleellista, jotta potilaat voidaan tutkia ja hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää TIA:n ja TGA:n ilmaantuvuudet sekä 5-vuotisennusteet ja vertailla näitä toisiinsa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessani TIA:n ilmaantuvuus pohjoissavolaisessa väestössä osoittautui korkeaksi, 64 tapausta 100 000 asukasta kohden, suhteessa aiempiin eurooppalaisiin tuloksiin. Miehet olivat sairastuessaan merkittävästi naisia nuorempia. TIA:n ilmaantuvuutta ei ole ennen tätä tutkimusta selvitetty Suomessa lainkaan.
Myös TGA:n ilmaantuvuus todettiin aiempia eurooppalaisia tuloksia korkeammaksi, 14 tapausta 100 000 asukasta kohden. Yleisimmät TGA:lle altistavat tekijät olivat fyysinen rasitus, emotionaalinen stressi ja lämpötilan vaihtelu tai vesikontakti, kuten saunominen. TGA:n ilmaantuvuus on Suomessa edellisen kerran selvitetty yli 30 vuotta sitten.
Viiden vuoden kuluessa TIA-kohtauksesta potilailla oli 29 prosentin riski sekä uudelle TIA:lle että aivohalvaukselle. Nämäkin riskit olivat suuremmat kuin viimeaikaisissa eurooppalaisissa tutkimuksissa. Myös sydän- ja verisuoniperäinen kuolema oli TIA-potilailla aiempia tuloksia yleisempi, sillä sen koki kymmenen prosenttia potilaista. TGA-potilaiden ennuste oli yhtä suotuisa kuin aiemmissa tutkimuksissa on todettu.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimuksessani vertailtiin TIA:n ja TGA:n ilmaantuvuutta, ominaispiirteitä, kuten oireita, sekä ennustetta toisiinsa. TIA:han liittyi huomattava aivohalvauksen ja kuoleman riski, kun taas TGA on hyvänlaatuinen ja hyväennusteinen tila. Tutkimuksessa selvitetyt TIA:n ja TGA:n tyypilliset piirteet, oireet, riskitekijät ja mahdolliset altistavat tekijät voivat auttaa näiden tilojen erotusdiagnostiikassa. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää päivystyksellisessä oireiden selvittelyssä niin ensihoidossa kuin päivystyspoliklinikallakin.
Väitöstutkimuksen myötä esiin nousi myös jatkotutkimuskohteita. Erityisesti TIA-potilaiden osalta jatkossa olisi tärkeää selvittää esimerkiksi riskitekijöiden hoito sekä ennusteeseen vaikuttavien lääkitysten toteutuminen TIA:n jälkeen. Myös tutkimustulokset muualta Suomesta olisivat hyödyllisiä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni aineistoon kuuluvat kaikki TIA- ja TGA-potilaat, jotka tutkittiin Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian päivystyksessä vuonna 2017. Pohjoissavolaisia TIA-potilaita oli yhteensä 293, joista 211:lla oli ensimmäinen TIA. TGA-potilaita oli yhteensä 56, ja kymmenellä heistä TGA oli toinen tai kolmas.
TIA:n ja TGA:n ennusteiden selvittämisessä hyödynnettiin kansallisia rekistereitä (Findata). Päätetapahtumiksi valittiin TIA, aivohalvaus, kuolema, sydäninfarkti, sepelvaltimotauti, perifeerinen valtimotauti sekä rasitusrintakipu. Seuranta-aika oli viisi vuotta, 2017–2022.
Lääketieteen lisensiaatti Tiina Komulaisen väitöskirja Comparison of epidemiology and prognosis between transient ischemic attack and transient global amnesia (Ohimenevän iskeemisen kohtauksen ja ohimenevän täydellisen muistinmenetyksen epidemiologia ja ennuste) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jukka Peltola Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Jäkälä Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Tiina Komulainen, [email protected]
