Sydänkirurgian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Sydänleikkauskuolleisuus vaihtelee 1–11 prosentin välillä. Korkeariskisten potilaiden tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan tehdä optimaalisia hoitopäätöksiä leikkausajankohdan, -tekniikan sekä perioperatiivisen hoidon suhteen. Punasolusiirrot ovat yleisiä sydänkirurgiassa, ja niihin liittyy suurentunut sairastuvuus ja kuolleisuus. Sukupuolieroja on havaittu sekä kuolleisuudessa että punasolusiirroissa niin, että naisten riski on suurempi. Joissakin tutkimuksissa lihavuus on ollut paradoksaalisesti yhteydessä parempaan ennusteeseen. Koska sydänleikkaus tehdään lähes aina sydänkeuhkokonetta käyttäen, on siihen liittyvän tekniikan kehittäminen yksi keino parantaa sydänkirurgian turvallisuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa sydänleikkauskuolleisuuteen ja punasolusiirtoihin liittyviä tekijöitä. Pääasialliset tutkimuskohteet olivat leikkausta edeltävä hemoglobiini, eteisvärinä ja lihavuus, sukupuolierot ja mini-invasiivinen kehonulkoinen verenkierto mitraaliläppäkirurgiassa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Naisten joukossa kuolleisuus 30 päivän kuluessa leikkauksesta oli noin kaksinkertainen miehiin verrattuna. Lisäksi naiset tarvitsivat useammin punasolusiirtoja, mikä saattaa osaltaan selittää naisten korkeampaa kuolleisuutta. Alentunut leikkausta edeltävä hemoglobiinitaso oli itsenäinen 30 päivän kuolleisuuden riskitekijä ja se liittyi myös suurempaan punasolusiirtojen tarpeeseen sekä naisilla että miehillä. Ylipaino ja lihavuus eivät olleet yhteydessä 30 päivän kuolleisuuteen, mutta ne liittyivät pienempään punasolusiirtojen tarpeeseen erityisesti naisilla. Leikkausta edeltänyt eteisvärinä oli itsenäinen kuoleman riskitekijä, ja esiintyessään yhdessä alentuneen hemoglobiinitason kanssa se aiheutti 12-kertaisen kuoleman riskin. Mini-invasiivinen kehonulkoinen verenkierto vähensi annettujen punasoluyksiköiden määrää alle 65-vuotiailla verrattuna perinteiseen perfuusiomenetelmään mitraaliläppäkirurgiassa, mutta ei vähentänyt leikkauksen jälkeisen eteisvärinän riskiä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä sydänkirurgisten potilaiden riskinarvion sekä perioperatiivisen hoidon kehittämisessä. Tutkimustulokset voivat auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, joilla leikkaukseen liittyvä kuolemanriski on suurempi ja punasolusiirtojen tarve todennäköisempi, mikä tukee yksilöllisempää perioperatiivisen hoidon suunnittelua. Mini-invasiivisella kehonulkoisella verenkierrolla voidaan mahdollisesti vaikuttaa punasolusiirtojen tarpeeseen, mutta lisätutkimusta tarvitaan siitä hyötyvistä potilasryhmistä. Väitöstutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että tarvitaan lisätietoa syistä sukupuolten välisten erojen taustalla niin sydänkirurgiaan liittyvän kuolleisuuden kuin punasolusiirtojen osalta, jotta sukupuolten välisiä eroja voidaan jatkossa kaventaa. Riskipistejärjestelmiä kehittäessä tulisi arvioida myös eri riskitekijöiden yhteisvaikutuksia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirja pohjautuu retrospektiivisiin rekisteritutkimuksiin ja koostuu neljästä alkuperäisjulkaisusta. Tutkimusaineisto käsitti elektiiviset ja kiireelliset sydänleikkauspotilaat, joille tehtiin sepelvaltimoiden ohitus-, aortta- tai mitraaliläppä- tai aortan tyven leikkaus tai jokin näiden leikkausten yhdistelmistä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2013–2016.
Lääketieteen lisensiaatti Jenni Räsäsen väitöskirja The impact of pre- and perioperative factors on the risk of red blood cell transfusions, postoperative atrial fibrillation and short-term mortality in cardiac surgery (Pre- ja perioperatiivisten tekijöiden vaikutus punasolusiirtojen, leikkauksen jälkeisen eteisvärinän sekä 30 päivän kuolleisuuden riskiin sydänkirurgiassa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Antti Vento Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jari Halonen Itä-Suomen yliopistosta.
