Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee aorttastenoosia eli aorttaläpän ahtaumaa, joka on yleisin läppäsairaus kehittyneissä maissa ja koskettaa erityisesti ikääntyvää väestöä. Sairaus kehittyy tavallisesti aorttaläpän kalkkeumasta ja etenee pitkään oireettomana, minkä vuoksi se jää usein tunnistamatta varhaisessa vaiheessa. Oireiden ilmaantuessa ennuste heikkenee nopeasti, eikä sairauden etenemistä hidastavaa lääkehoitoa ole toistaiseksi käytettävissä.
Aihepiiriä on tärkeää tutkia, koska väestön ikääntyessä aorttaläpän ahtauman esiintyvyys kasvaa merkittävästi ja sairaus aiheuttaa huomattavaa sairastavuutta sekä terveydenhuollon kuormitusta. Nykyinen hoito perustuu tekoläpän asennukseen, eikä keinoja taudin ehkäisyyn tai varhaiseen hoitoon ole. Tarvitaan parempaa ymmärrystä aorttaläpän ahtauman biologisista mekanismeista sekä uusia menetelmiä sairauden varhaiseen tunnistamiseen, jotta hoitoa voitaisiin kohdentaa ajoissa ja kehittää tulevaisuudessa myös lääkkeellisiä hoitovaihtoehtoja.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
HDL-kolesteroli eli nk. hyvä kolesteroli (high density lipoprotein) voidaan jakaa hiukkaskoon perusteella vielä alaluokkiin. Väitöstutkimukseni keskeinen tulos on, että aorttaläpän ahtaumaa sairastavilla potilailla veren pienen HDL-kolesterolin eli pienikokoisten HDL-hiukkasten pitoisuus on selvästi matalampi kuin potilailla, joilla on ainoastaan aorttaläpän kalkkeuma, sekä terveillä verrokeilla. Löydös tarjoaa uuden mahdollisen selityksen sille, miksi perinteiset kolesterolia alentavat lääkkeet eivät estä aorttaläpän ahtauman etenemistä, ja avaa uusia näkökulmia kohdennetun lääkehoidon kehittämiselle.
Lisäksi osoitettiin, että NT-proBNP-verikoetta voidaan käyttää aorttaläpän ahtauman poissulkemiseen potilailla, joilla sairautta epäillään sydämen sivuäänen perusteella. Tällä on käytännön merkitystä terveydenhuollossa, sillä se voi vähentää tarpeettomia erikoissairaanhoidon lähetteitä ja tehostaa resurssien käyttöä.
Kolmannessa osatyössä metabolomiikkaa analysoimalla kartoitettiin aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka saattavat ennustaa aorttaläpän ahtauman kehittymistä jo vuosikymmeniä ennen kliinisen sairauden ilmenemistä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Havainto pienen HDL-kolesterolin madaltuneesta pitoisuudesta aorttaläpän ahtaumaa sairastavilla voi ohjata tutkimusta löytämään elämäntapahoidon ja lääkehoidon kohteita tälle vakavalle sairaudelle.
Lisäksi jo nyt yleisessä käytössä olevaa NT-proBNP-verikoetta voidaan käyttää poissulkemaan aorttaläpän ahtauma iäkkäiltä potilailta, joilta kuuluu tyypillinen sivuääni sydämestä yleislääkärin vastaanotolla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatyötä varten kerättiin 264 potilaan aineisto vuosina 2015–2021. Potilailta kerättiin tiedot muista sairauksista ja lääkityksistä, heille tehtiin sydämen ultraäänitutkimus ja heiltä otettiin kertaalleen laskimoverinäyte. Lisäksi väitöskirjan yhdessä osatyössä analysoitiin aiemmin, 1980-luvulla Itä-Suomessa kerättyä 2682 potilaan Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor Study (KIHD)-aineistoa.
Lääketieteen lisensiaatti Elisa Koljosen väitöskirja Calcific aortic valve disease: From NT-proBNP to metabolic signatures (Aorttaläpän ahtauma: NT-proBNP:stä aineenvaihdunnallisiin muutoksiin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jarkko Magga Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Jaana Rysä Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöskirja (linkki tulossa)
Lisätietoja:
LL Elisa Koljonen, [email protected]
