Kippis loppuelämälle

– Alkoholi on työikäisillä yleinen kuolinsyy, sillä 13 prosenttia työikäisten suomalaisten kuolemista johtuu alkoholisairauksista ja alkoholimyrkytyksistä. Alkoholin vaikutus kuolleisuuteen on todellisuudessa vielä suurempi, kun mukaan luetaan esimerkiksi syöpäsairaudet, aivo- ja sydäntapahtumat sekä tapaturmat, joihin alkoholi myötävaikuttaa, toteaa Itä-Suomen yliopiston ja THL:n professori Tiina Laatikainen.

Alkoholisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden ainoa tai tärkein aiheuttaja on runsas alkoholinkäyttö, kuten alkoholimaksa- ja haimasairaudet sekä alkoholiperäinen sydänlihassairaus. Alkoholi on kuitenkin myös syöpää aiheuttava aine, jonka pitkäaikainen käyttö lisää osaltaan esimerkiksi ruoansulatuskanavan syöpien, paksusuolensyövän, maksasyövän ja rintasyövän riskiä. – Tutkimusnäyttöä on yhä enemmän siitä, että syöpäriskiä lisää jo kohtuullinenkin kulutus, ja riski kasvaa suorassa suhteessa kulutukseen. Syöpäriskin kannalta onkin vaikea asettaa turvallista rajaa alkoholin käytölle.

Riskirajat eivät takaa turvallisuutta

Laatikainen muistuttaa, että riskikäyttöä on kahdenlaista. – Pitkäaikainen riskikäyttö lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta, mutta humalatila on aina riskitila ja sen akuutit riskit koskevat myös satunnaisempaa alkoholin käyttäjää.

Alkoholin juominen nostaa verenpainetta ja sykettä ja altistaa määrien kasvaessa rytmihäiriöille. Tutkimus on osoittanut myös kertahumalan eli naisilla neljän ja miehillä kuuden tai useamman annoksen juomisen kerralla lisäävän sepelvaltimotautitapahtumien, aivoverenkiertohäiriöiden ja niistä johtuvan kuoleman vaaraa riippumatta siitä, paljonko alkoholia käyttää muulloin.  – Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset juovat harvemmin kuin vaikkapa italialaiset, mutta meillä juodaan edelleen humalahakuisesti. Suomalaisista neljännes juo itsensä humalaan vähintään kuukausittain.

Alkoholinkäytön riskirajat on määritelty vaihtelevasti eri maissa ja niitä myös päivitetään, kun riskeistä karttuu lisää tutkimustietoa. Suomalaisessa alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suosituksessa suuren riskin tasoksi, jolloin alkoholinkäyttöön viimeistään tulisi puuttua, määritellään naisilla 12–16 ja miehillä 23–24 alkoholiannosta viikossa. Näiden rajojen alittaminen ei suinkaan tarkoita, että käyttö on turvallista. Varmemmaksi vakuudeksi suositukseen lisättiin muutama vuosi sitten kohtuullisen riskin raja, joka on naisilla 7 ja miehillä 14 annosta viikossa. Jo tällä tasolla on havaittu muutoksia maksa-arvoissa. THL:n juomatapatutkimuksen mukaan viesti ei ole mennyt toivotusti perille, sillä korkean riskin käyttäjistä 58 prosenttia pitää itseään kohtuukäyttäjinä.

Yli 80 tutkimukseen perustuneessa meta-analyysissä todettiin hiljattain, että elinajanodote alkaa lyhentyä jo kahdeksan alkoholiannoksen viikkotahdilla. – Suunta onkin kohti tiukempia riski- ja kohtuukäytön rajoja. Esimerkiksi amerikkalaisten ravitsemussuositusten valmistelussa mukana oleva asiantuntijaryhmä suosittaa, että sekä miesten että naisten tulisi rajoittaa alkoholinkäyttö korkeintaan yhteen annokseen päivässä, Laatikainen kertoo.

Alkoholin sietokyky laskee jo nelikymppisellä

Alkoholin sietokyky laskee iän myötä ja yli 65-vuotiaille riskikäytön rajaksi onkin määritelty kaksi annosta kerralla ja seitsemän annosta viikossa. Kuitenkin jo 40-vuotiailla haittoja alkaa näkyä pienemmillä annoksilla kuin nuorempana. Miehillä alkoholinkulutus on tässä ikävaiheessa suurimmillaan.

Alkoholin käyttö kietoutuu monin tavoin myös keski-iässä yleistyviin elintapasairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, eikä pelkästään vaikeuttamalla painonhallintaa. – Diabeteslääkkeet ja alkoholi ovat huono yhdistelmä. Tavallisimman tyypin 2 diabetekseen käytetyn lääkkeen metformiinin kanssa alkoholi voi johtaa jopa hengenvaaralliseen laktaattiasidoosiin, Laatikainen huomauttaa.

Masennus ja unihäiriöt kuuluvat kansantauteihin, joita alkoholin riskikäyttö sekä pahentaa että aiheuttaa. – Runsas käyttö heikentää myös vastustuskykyä, ja alkoholismi onkin työikäisillä yleisin keuhkokuumeelle altistava tekijä.

EHYT ry:n Numerot puhuvat-raportin mukaan alkoholi aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla ainakin 500 miljoonan euron vuosikustannukset etenkin sairauspoissaoloina ja alentuneena työtehona. Toisaalta riskikäyttäjien poissaolot arviolta puolittuisivat jo käytön vähentämisellä 24 annoksesta 16 annokseen viikossa.

Alkoholiin liittyvä kuolleisuus on suurinta 45– 64-vuotiaiden joukossa. – Alkoholisyistä kuolleet ovat muuta väestöä todennäköisemmin työttömiä kuollessaan, mutta tutkimuksessa, jossa katsottiin alkoholisyistä kuolleiden työhistoriaa, havaittiin, että he olivat vielä 17 vuotta aikaisemmin työelämässä kuten muutkin. Siinä vaiheessa haittoja olisi ehtinyt ehkäistä. Edelleenkin riskikäyttö jää liian usein tunnistamatta ja apu saamatta, Laatikainen toteaa.

Ensin aivot lamaantuvat – pitemmän päälle ajattelu voi vinoutua

Mitä oikeastaan tapahtuu, kun alkoholi nousee päähän? – Alkoholilla on aivoihin lamauttava vaikutus, joka alkaa tunteita ja käyttäytymistä säätelevästä etuaivolohkosta. Näin syntyvät ne vaikutukset, joita usein haetaankin: estot vähenevät ja sosiaalinen kanssakäyminen helpottuu, kertoo yliopistotutkija Olli Kärkkäinen.

– Annosmäärän kasvaessa vapaudutaan monesti liikaakin ja lamaava vaikutus laajenee muille aivoalueille, mistä seuraa esimerkiksi tasapainon heikkeneminen, puheen kangertelu, muistin menetys illan tapahtumista ja äärimmillään jopa tajuttomuus ja hengityksen lamaantuminen.

Alkoholiin tottuneet voivat vaikuttaa selviltä paljonkin juotuaan, koska pitkäaikainen käyttö muuttaa aivojen toimintaa. – Ne pyrkivät toimimaan normaalisti alkoholista huolimatta. Siksi runsaasti juovat alkavat tarvita suurempia annoksia saman vaikutuksen saadakseen. Alkoholinkäytön äkilliseen lopettamiseen liittyvät deliriumoireet johtuvat osin juuri siitä, että lamaavan vaikutuksen poistuessa aivoihin tulee yliaktiivisuutta.

Pitkäaikainen runsas käyttö näyttää muuttavan aivojen rakennetta ja välittäjäaineiden toimintaa. – Muun muassa motivaatioon liittyvässä dopamiinijärjestelmässä ja tunteiden säätelyyn liittyvässä serotoniinijärjestelmässä tapahtuu muutoksia, joiden ajatellaan osaltaan vahvistavan riippuvuutta. Päätöksenteko vinoutuu niin, että alkoholista tulee aiempaa tärkeämpi motivoiva tekijä ja muut normaalisti palkitseviksi koetut asiat, kuten vaikka ruoka, seksi ja sosiaalinen elämä menettävät merkitystään, Kärkkäinen kuvailee.

Keski-ikäisillä kohtuukäyttäjilläkin on hiljattain havaittu aivojen tilavuuden pienenemistä. Kuopiolaistutkimuksessa puolestaan nuorten aikuisten runsailla, mutta vielä tavanomaisilla alkoholin käyttömäärillä havaittiin yhteys pienempään aivojen harmaan aineen ja miehillä myös aivoalueita yhdistävän valkoisen aineen määrään. – Epäselvää on kuitenkin, onko taustalla muitakin syitä ja yksilöllisiä eroja ja miten rakennemuutokset liittyvät esimerkiksi myöhempään dementiariskiin.

CAIDE-seurantatutkimuksessa dementiariskin havaittiin kasvavan alkoholinkäytön myötä erityisesti niillä, joilla oli APOE4-genotyyppi. Kyseinen genotyyppi on noin kolmasosalla suomalaisista.

Vaikka alkoholi ei olisi nuorempana ollut ongelma, osalla se muuttuu rengistä isännäksi pikkuhiljaa vuosien myötä. – Myöhempää riippuvuusriskiä näyttää lisäävän alkoholinkäyttö nuoruusiässä, jolloin itsesäätelyyn liittyvien aivoalueiden kehitys on vielä kesken. Myös lapsuuden traumat altistavat riippuvuudelle ja jos alkoholismia on lisäksi suvussa, alkoholia ei kannattaisi ehkä käyttää ollenkaan.

Kärkkäinen on itse tutkinut runsaan alkoholinkäytön seurauksia muun muassa kuolleiden aivonäytteistä henkilöiltä, joilla on ollut alkoholiriippuvuus. Viime vuosina hän on selvittänyt erityisesti metabolomiikan keinoin alkoholin vaikutuksia erilaisten pienten molekyylien pitoisuuksiin verinäytteissä. – Tavoitteena on löytää merkkiaineita, joiden avulla voitaisiin hyvissä ajoin tunnistaa alkoholiriippuvuuden tai elinvaurioiden kehittymisen riski. Uudet merkkiaineet voisivat myös auttaa sopivimman hoidon valinnassa alkoholiriippuvuuteen.

Lisää juttuja aiheesta lisää terveitä vuosia:

Vertaisoppiminen lisää ikääntyvien hyvinvointia

Muistisairaskin voi jatkaa työelämässä

Oppija iän kaiken