Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Hoitaja ja vanhus

Kiirettä, työn imua ja ammattitaitoa kotihoitotyössä

Kuopion kaupungin kotihoidon työntekijät kokevat työssään yhteisöllisyyttä ja työn imua ja pitävät ammatillista osaamistaan hyvänä. Työ koetaan kuitenkin henkisesti ja ruumiillisesti kuormittavaksi, ja unen laatu on heikompaa työvuorojen välisinä öinä. Stressiä aiheuttavat useimmin kiire työssä, epäselvät ja ristiriitaiset toimintaohjeet sekä työn vastuullisuus. Työsuojelurahaston rahoittama ja Itä-Suomen yliopiston toteuttama monitieteinen tutkimushanke tuotti uutta tietoa kotihoidon työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työstä palautumisesta.

Työhyvinvointia ja terveyttä tukevat työaikaratkaisut kotihoitotyössä -hankkeen loppuseminaarissa 5. toukokuuta esiteltiin tuloksia Kuopion kaupungin kotihoidon toimijoille.

Hankkeen tavoitteena oli tutkia työhyvinvointia ja työstä palautumista kotihoidon työntekijöillä. Lähtökohtana oli Kuopion kaupungin kotihoidon tarve kehittää työaikaratkaisuja palvelemaan paremmin kotihoitotyötä ja siinä esiintyviä ruuhkahuippuja.

Hankkeessa tehtiin syksyllä 2019 ja 2020 työhyvinvointikyselyt kaksivuorotyötä tekeville kotihoidon työntekijöille. Lisäksi osa heistä osallistui työaikakokeiluun, jossa työvuoroa pidennettiin aamuvuoroissa 8 tunnista noin 9,5 tuntiin. Kokeiluun osallistuneille ja heidän verrokeilleen tehtiin fysiologisia mittauksia, joilla tarkasteltiin muun muassa palautumista ja unen kestoa.

Arviot omasta ja työyhteisön työhyvinvoinnista heikkenivät seurannassa, jonka aikana työhön vaikutti osaltaan koronapandemia. Oman työhyvinvointinsa erittäin tai melko hyväksi kokevien osuus laski 61 prosentista 56 prosenttiin. Oman työyhteisön työhyvinvoinnin koki vuonna 2019 erittäin tai melko hyväksi 44 prosenttia vastaajista ja vuonna 2020 enää 32 prosenttia.

Koetussa työkyvyssä ei tapahtunut muutosta seurannan aikana. Kolme neljästä koki työkykynsä erittäin tai melko hyväksi sekä työn henkisten että ruumiillisten vaatimusten kannalta. Yhtä moni uskoi terveytensä puolesta pystyvänsä jatkamaan työssään kahden vuoden kuluttua.

Ammatillisen osaamisensa lähes kaikki kokivat hyväksi. Neljä viidestä tunsi vähintään kerran viikossa työn imua: tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista.

Kolmasosalla vastaajista psyykkistä hyvinvointia heikensi työhön liittyvä stressi, jota aiheuttivat yleisemmin kiire, epäselvät ja ristiriitaiset toimintaohjeet sekä työn vastuullisuus. Kolmasosa koki myös usein laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Työ koettiin ruumiillisesti ja henkisesti kuormittavaksi sekä aamu- että iltavuorossa.

Fysiologisten mittausten perusteella työvuorojen välisinä öinä yönaikainen palautuminen oli heikoimmillaan ja unen kesto lyhempi kuin muulloin.

Kokemukset työaikakokeilusta olivat vaihtelevia, eikä sillä pystytty toivotusti tasoittamaan ruuhkahuippuja. Työaikakokeilun tuloksista julkaistaan myöhemmin lisää tietoa.

Alkukyselyyn vastasi 167 henkilöä eli 45 prosenttia ja seurantakyselyyn 130 henkilöä eli 35 prosenttia kaikista kotihoidon työntekijöistä. Työaikakokeiluun osallistui 32 henkilöä. Hankkeen tuloksia on jo hyödynnetty toiminnan kehittämisessä.

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittämistoimien kotihoidossa tulisi kohdentua työn kuormittavuuden ja stressin vähentämiseen, työntekijöiden riittävään työstä palautumiseen ja johtamisen kehittämiseen. Pidennettyjä työaikaratkaisuja suunniteltaessa pitäisi huomioida työssä esiintyvät ruuhkahuiput, jotta pidennetyt työajat kohtaisivat kotihoidon tarpeita.

Hankkeen loppuraportti:

Perkiö-Mäkelä Merja, Vauhkonen Anneli, Kupari Saana, Saaranen Terhi, Honkalampi Kirsi, Järvelin-Pasanen Susanna, Tarvainen Mika, Räsänen Kimmo, Oksanen Tuula. Kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi. Loppuraportti. Kuopio. 2021. https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/tyohyvinvointia-ja-terveytta-tukevat-tyoaikaratkaisut-kotihoitotyossa/

Lisätietoja työhyvinvointikyselystä

Profiilikuva: Terhi Saaranen

Terhi Saaranen

Professori

Lisätietoja fysiologisista mittauksista

Profiilikuva: Mika Tarvainen

Mika Tarvainen

Yliopistotutkija