Itä-Suomen yliopiston Kliininen tutkimuskeskus (KTK) ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kliinisen tutkimuksen keskus työstävät uutta Clinical Hub -yhteistoimintamallia kliinisen tutkimuksen edellytysten parantamiseksi ja tason nostamiseksi. Yhteisenä tavoitteena on olla vuonna 2030 Suomen johtava kliinisen ja translationaalisen tutkimuksen sekä lääke- ja laitetutkimuksen keskus.
Clinical Hub -mallin valmistelu toteutetaan yliopiston strategisella rahoituksella. Clinical Hub on tärkeä painopiste terveystieteiden tiedekunnan toiminnassa ja keskeinen osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategista Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKKI) -ohjelmaa.
Kliinisellä tutkimuksella tarkoitetaan ihmisillä tehtävää lääketieteellistä tutkimusta. Translationaalinen tutkimus puolestaan edistää perustutkimuksen tulosten soveltamista potilaiden hoitoon.
Merkittäviä rekrytointeja tutkimusyhteistyön edistämiseen
Hyvinvointialueen uudelle Kliinisen tutkimuksen keskukselle rekrytoidaan johtaja vuoden loppuun mennessä. Kyseessä on yliopiston ja hyvinvointialueen yhteinen professori-ylilääkärin virka. – Tehtävään etsitään kansainvälisen tason huippuosaajaa perustamaan ja johtamaan uutta tutkimuskeskusta, kertoo terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki.
– Tämän lisäksi kolmen tutkimukseen painottuvan yhteisprofessuurin valintaprosessi on loppusuoralla. Aiemmin tänä vuonna perustettiin kolme osa-aikaista kliinisen tutkijan tehtävää sekä käynnistettiin terveysdatan saatavuuteen ja hyödyntämiseen liittyvä kehittämiskokonaisuus.
Jussi Pihlajamäki.
– Yliopiston ja hyvinvointialueen strategisen yhteistyön johtoryhmä työstää tiiviissä yhteistyössä suuntaviivoja ja ratkaisuja kliinisen tutkimuksen edelleen kehittämiseksi alueellamme, kuvaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen vs. strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Lampi. Strategisen yhteistyön johtoryhmän puheenjohtajana toimii hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen.
Tulevaisuuden tilaratkaisut tukevat tutkimusyhteistyötä
Tulevaisuuden tutkimuksen mahdollisuuksia pohditaan myös osana käynnissä olevaa yliopiston kampuskehittämisen kokonaisuutta sekä KYS-kampusalueen tulevaisuuden tilaratkaisuja. – Tavoitteena on tunnistaa tiloihin liittyviä synergioita ja edistää monitieteistä tutkimusyhteistyötä toimintojen uudella sijoittamisella. Kampukselle hahmotellaan kansainvälisestikin ainutlaatuista kliinistä tutkimuskokonaisuutta, Clinical Hubia, ja terveystieteet laajasti kattavaa tutkimuslaboratoriokokonaisuutta, Pihlajamäki kuvailee.
– Yhteisessä visiossamme tutkimus, opetus ja hoito voisi tulevaisuudessa näyttäytyä jopa eräänlaisena yliopistollisena sote-keskuksena. Tämä mahdollistaisi henkilöstön ja tilojen joustavan yhteiskäytön tutkimukseen, opetukseen ja palvelutuotantoon. Valmistelun lähtökohtana on tuoda tutkimus entistä tiiviimmäksi osaksi koulutusta ja edistää potilaiden rekrytoimista tutkimuksiin, jatkaa professori Ville Leinonen.
Ville Leinonen.
Clinical Hubin valmistelu etenee
Kaikkiaan 70:n kliinisen tutkimuksen avainhenkilön näkemyksiä ja tulevaisuuden visioita kartoitettiin Clinical Hub -kuulemiskierroksen haastatteluissa syys-lokakuun aikana. – Seuraavaksi teemme laajemman kyselyn tutkimusten toteutukseen osallistuvalle henkilöstölle, kertoo Clinical Hubin koordinaattori Anna Karjalainen.
Kyselyn avulla kartoitetaan tarpeita ja odotuksia muun muassa tutkimuksen, opetuksen, hoidon, infrastruktuurien ja yritysyhteistyön näkökulmista. Kysely toteutetaan yhteistyössä EAKR-rahoitteisten UEF Aivotutkimusyksikkö 2.0 -hankkeen sekä Terveys- ja hyvinvointiteknologia Kuopion ekosysteemisopimuksessa -hankkeen kanssa.
– Toimintaympäristö on murroksessa ja erityisesti sairaalaympäristössä tutkimuksen tekeminen on haastavaa. Tutkijat ovat jo nostaneet erilaisia tarpeita kehittämistyön pohjaksi ja mikä tärkeintä, tahtoa on etsiä ratkaisuja yhdessä, kuvailee Ville Leinonen.
Lisätietoja:
Anna Karjalainen, Clinical Hub -koordinaattori, anna.karjalainen(a)uef.fi
Ville Leinonen, professori, ville.leinonen(a)uef.fi, ville.leinonen(a)pshyvinvointialue.fi
