Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Hammaslääkärin välineitä

Epäsäännöllinen ja oireenmukainen suunterveyden palvelujen käyttö ei johda hyvään koettuun suunterveyteen

  • Terveys ja hyvinvointi

Suomalaiset naiset kokevat suunterveytensä paremmaksi kuin miehet. Suun terveydenhuollon palveluja käyttävät säännöllisesti ne, joilla on vähemmän elämänlaatuun vaikuttavia suun terveyden vaivoja. Säännöllinen palvelujen käyttö myös johtaa hyvään koettuun suunterveyteen, osoitti Eeva Torppa-Saarisen väitöstutkimus. Hoidon tarvetta koki tutkimuksessa yli puolet suomalaisesta aikuisväestöstä ja tyydyttymätön hoidon tarve oli huolestuttavan yleistä. Torppa-Saarisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa onkin syytä ottaa tulokset huomioon ja pyrkiä edistämään säännöllistä suun terveydenhuollon palvelujen käyttötapaa.

Väitöskirja perustuu suomalaista aikuisväestöä kansallisesti edustaviin Terveys 2000 ja Terveys 2011 -tutkimuksen kysely- ja haastatteluaineistoihin, joissa selvitettiin suunterveyteen liittyvää elämänlaatua, suunterveyden palvelujen käyttöä, koettua hoidon tarvetta, koettua suunterveyttä sekä näiden muutoksia ja yhteyksiä vuosien 2000 ja 2011 välisenä aikana.

Tyydyttymätöntä hoidon tarvetta on paljon

Tutkimusaikana vuonna 2002 koko aikuisväestö pääsi tuetun suun terveydenhuollon piiriin, joka käsittää julkisesti tuetut suunterveyden palvelut terveyskeskuksessa tai sairausvakuutuksella tuettujen yksityispalvelujen käytön. Väestötasolla palvelujen käyttö muuttui tutkimusaikana. Säännöllinen palvelujen käyttö lisääntyi naisilla kaikissa ikäryhmissä sekä vuosina 1946–1955 ja vuonna 1971 tai sen jälkeen syntyneillä miehillä. Näistä juuri vanhempi ikäryhmä oli päässyt julkisesti tuettujen palvelujen piiriin tutkimusvuosien välisenä aikana. Väestötasolla koettu suunterveys parani naisilla kaikissa ikäryhmissä sekä vuonna 1956 tai sitä ennen syntyneillä miehillä.

Koettu hoidon tarve oli väestötasolla yleistä, sillä yli puolet aikuisväestöstä raportoi koettua hoidontarvetta. Tutkimusaineistoista tehdyissä polkuanalyyseissä havaittiin, että aikuiset, joilla ei ollut suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun vaikuttavia vaivoja, käyttivät suunterveyden palveluja säännöllisesti. Säännöllinen palvelujen käyttö johti hyvään koettuun suunterveyteen.

Tyydyttymätön hoidon tarve määriteltiin niin, että henkilöt kokivat hoidon tarvetta, mutta eivät olleet käyttäneet suun terveydenhuollon palveluja edellisten 12 kuukauden aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että tyydyttymätöntä hoidon tarvetta on huomattavan paljon, sillä sitä koki 25 prosenttia väestöstä vuonna 2000 ja 20 prosenttia vuonna 2011. Molempina tutkimusajankohtana tyydyttymätöntä hoidon tarvetta raportoineista miehistä puolet ja naisista kolmasosa myös arvioi suunterveytensä heikoksi. Tyydyttymätöntä hoidon tarvetta raportoivat myös henkilöt, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa heikoksi.

Pelkillä päivystyskäynneillä ei saavuteta hyvää koettua suunterveyttä

Torppa-Saarisen mukaan tutkimus osoittaa, että palvelujärjestelmän ensisijainen tarkoitus toteutuu hyvin eli väestö kokee suunterveytensä ja siihen liittyvän elämänlaatunsa pääosin hyväksi.

– Koettua hoidon tarvetta on kuitenkin runsaasti ja tyydyttymätöntä hoidon tarvetta erityisesti niillä, joilla on huono koettu suunterveys. Epäsäännöllinen palvelujen käyttö, käytännössä useimmiten ainoastaan kiire- tai päivystysluonteisessa tilanteissa palvelujen piiriin hakeutuminen, ei johda hyvään koettuun suunterveyteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduissa palveluissa tulee tunnistaa ne henkilöt, jotka hyötyvät palvelujen käytöstä ja mahdollistaa säännöllinen palvelun käyttö myös heikossa taloudellisessa tilanteessa. Suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän tulee ottaa huomioon suusairauksien krooninen luonne ja mahdollistaa säännöllinen palvelun käyttö siitä eniten hyötyville myös julkisesti rahoitetussa suun terveydenhuollossa.

EHL, MBA Eeva Torppa-Saarisen väitöskirja Interplay between treatment need, service use and perceived oral health. A longitudinal, population-based study tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella 23.10. klo 12 alkaen ja sitä voi seurata myös verkossa. Vastaväittäjänä on Dosentti Eeva Ketola Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37876?encoding=UTF-8