Toiminnallinen magneettikuvaus mahdollistaa ainoana kuvantamismenetelmänä koko aivojen toiminnan kuvantamisen hyvällä ajallisella ja paikallisella erotuskyvyllä. Sitä käytetään aivoverkostojen toiminnan kartoittamisessa sekä neurologisten sairauksien mekanismien tutkimuksessa ja todennäköisesti tulevaisuudessa myös diagnostiikassa.
Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa toimiva Biolääketieteellisen kuvantamisen yksikkö on ollut keskeisessä roolissa tutkimuksessa, jossa luotiin uusia suositeltavia käytäntöjä toiminnallisen magneettikuvausdatan keräykseen prekliinisessä tutkimusympäristössä. Tutkimuksessa kerättiin ensin dataa 46 tutkimusryhmältä ja arvioitiin toiminnallisen magneettikuvauksen eri menetelmillä tuotetun datan laatua. Toisessa vaiheessa luotiin uusi protokolla, jolla 20 ryhmää keräsi uuden aineiston. Uusi protokolla tuotti huomattavasti paremman ja toistettavamman toiminnallisen kuvantamisaineiston, ja sitä voidaan käyttää lähtökohtana jatkossa esimerkiksi monikeskustutkimuksissa.
– Olemme ylpeitä, että olemme päässeet vaikuttamaan siihen, miten prekliinistä toiminnallista kuvantamista jatkossa maailmalla tehdään. Olimme osallisena paitsi datan keräyksessä, myös siinä ydinryhmässä, joka osallistui uuden protokollan suunnitteluun. Trendi myös prekliinisessä kuvantamisessa on kohti suurempia mittausaineistoja, joita kerätään eri puolilla maailmaa ja analysoidaan keskitetysti, joten tämän tyyppinen työ on erittäin tärkeää, kertoo professori Olli Gröhn, jonka tutkimusryhmä osallistui tutkimukseen.
Tutkimus julkaistiin Nature Neuroscience lehdessä.
Lisätietoja:
Professori Olli Gröhn https://uefconnect.uef.fi/henkilo/olli.grohn/
Projektitutkija Jaakko Paasonen https://uefconnect.uef.fi/henkilo/jaakko.paasonen/
Tutkimusartikkeli:
Grandjean, J., Desrosiers-Gregoire, G., Anckaerts, C. et al. A consensus protocol for functional connectivity analysis in the rat brain. Nat Neurosci (2023). https://doi.org/10.1038/s41593-023-01286-8
