Yhdysvaltain terveysvirasto NIH on myöntänyt rahoitusta uuden toiminnallisen magneettikuvausmenetelmän (fMRI) kehittämiseen Itä-Suomen yliopistossa. Menetelmällä voidaan mitata yhtä aikaa sekä aivojen että selkäytimen toimintaa. Siinä sovelletaan uutta nolla-kaikuajan fMRI:tä, jota professori Olli Gröhnin tutkimusryhmä on kehittänyt niin ikään NIH:n tuella.
– Perinteisillä toiminnallisen magneettikuvauksen menetelmillä ei pystytä mittamaan samanaikaisesti aivojen ja selkäytimen toimintaa. Nolla-kaikuajan fMRI on perinteisiä menetelmiä huomattavasti häiriöttömämpi, mikä mahdollistaa myös tällaisten etäällä toisistaan sijaitsevien kohteiden kuvantamisen, Gröhn kertoo.
Menetelmä voi avata uusia mahdollisuuksia esimerkiksi selkäydinvaurioiden, hermoston rappeumasairauksien ja kiputilojen tutkimukseen.
Uutta menetelmää on kehitetty Gröhnin johtamassa biolääketieteellisen kuvantamisen yksikössä Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa yhteistyössä Minnesotan yliopiston Center for Magnetic Resonance Research (CMRR) -keskuksen professorien Silvia Mangian ja Shalom Michaelin tutkimusryhmien kanssa. – Alan ehdotonta kansainvälistä huippua edustava CMRR on ollut meille tärkeä yhteistyökumppani jo yli 20 vuoden ajan. Hankkeen sähköfysiologisiin mittauksin osallistuu myös professori Heikki Tanilan tutkimusryhmä A. I. Virtanen -instituutista.
NIH on yksi kansainvälisesti arvostetuimmista ja kilpaillummista biolääketieteellisen tutkimuksen rahoittajista ja saatu rahoitus on jo kolmas uuteen fMRI-menetelmään liittyvä huomattava rahoitus Kuopioon. NIH myönsi nelivuotiselle hankkeelle kaikkiaan 1,94 miljoonaa USA:n dollaria, josta Itä-Suomen yliopiston osuus on 664 000 dollaria.
Tutkimusryhmä kuuluu Itä-Suomen yliopiston monialaiseen Neurotieteiden tutkimusyhteisöön (NEURO RC). NEURO RC tuottaa uutta tietoa hermoston rappeumasairauksien ja epilepsian taustalla olevista tautikohtaisista ja yhteisistä molekyylimekanismeista. Yhteisössä tutkitaan uusia biomarkkereita ja kehitetään terapeuttisia lähestymistapoja sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen. Tutkimusyhteisö yhdistää biologiset neurotieteet datatieteisiin, neuroinnovaatioihin ja neuroetiikkaan. Mukana on kaikkiaan 17 tutkimusryhmää. Lue lisää ja keskustele tutkijoidemme kanssa:
Tutkimusyhteisön sivut
Twitter
