Tämä on Lainahaalareissa -podcastin tekstivastine. Linkki podcastin ääniversioon löytyy tekstivastineen alta.
Anni: Moikka ja tervetuloa Lainahaalareissa-podcastin pariin. Tänään meillä toimii studiona Snellmanian luokkahuone ja tänään studiossa on Anni –
Ville: Ville.
Nina: Nina.
Anni: Tänään meillä ois tarkoituksena puhua opiskelijan hyvinvoinnista. Mitkä teille on henkilökohtasesti tai mikä on paras tapa rentoutua opintojen ohella tai välissä?
Nina: No mä ainakin tykkään rentoutua tai siis mulle semmonen voimaannuttava tekijä on liikunta. Mä tykkään käydä lenkeillä. Täällä ihan huiput lenkkeilymestat täällä Kuopiossa. Ja sit mä tykkään käydä myös salilla.
Meil on itse asiassa täällä yliopistolla sellanen Sykettä-liikuntapalvelut. Se toimii yhteistyössä just yliopiston ja ammattikorkean kanssa. Siellä on erilaisia, siis ihan kaikkea mahollista oikeestaan. Tosi montaa eri lajia, just vaikka tai joogaa ja kaikkea mahdollista. Siellä on varmaan jotain tanssiakin ja tämmöstä. En ite oo niitä käyttäny, mutta oon kuullu siis tosi hyvää palautetta niistä ainakin.
Mutta ite siis tykkään rentoutua liikunnalla, et se on mulle semmonen voimavaraistava lähde.
Anni: Mites Ville?
Ville: No kyllähän tuo ehkä rasitus on tullu siitä, että on ajateltu asioita usein vähän liikaa. Niin kyl se rentoutuminen lähtee siitä, et tehään jotain asiaa, missä ei tarvii käyttää aivoja hetken oikeastaan mihinkään. Esimerkiks yksi tosi kiva on lähteä keskenään vaikka kävelemään. Siinä on sitten sitten omien ajatustensa kanssa ihan kahdestaan jonkin aikaa, niin saa sisäisen rauhan sillä tavalla, että ei tarvii uutta tietoa lappaa sisään ja voi prosessoija sen vanhan pois sieltä.
Anni: Joo, itellä kyllä ihan samoilla ajatuksilla, varsinkin just liikunta ja musiikki ja ehkä varsinkin niitten yhistelmä on vielä semmonen, mikä tuntuu itelle siltä, et saa just ajatukset pois ja rentoutuu. Nimenomaan ehkä Joensuussa ja Kuopiossa on se hyvä, että tosi nopeesti pääsee veden äärelle ja metsään. Ja varsinkin semmonen metsän hiljaisuus, missä oikeasti on sitten vaan itsensä kanssa, niin se kyl rentouttaa. Mitä tulee mieleen, jos puhutaan opiskelijan hyvinvoinnista?
Nina: Mulle tulee mieleen ainakin ensimmäisenä toi YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palvelut. Eli meillä on siis käytössä just kaikki nää terveydenhuollon palvelut. Sieltä saa oikeasti tosi hyvin, jos tulee joku ongelma. Mullakin oli semmonen punatäplähilseily tässä syksyllä ja mä olin ihan paniikissa, kun mun koko kroppa oli täynnä semmosii pienii täplii. Sit mä vaan soitin YTHS:lle, et apua, auttakaa ja ne oli silleen, et ei mitään hätää. Mä sain itse asiassa aika nopeastikin sit lääkärille ajan koronatilanteesta huolimatta. Se piti kattoo, et mikä se oli, ja sit se olikin ihan harmiton juttu.
Et tosi helposti mun mielestä justiinsa YTHS:ltä, no hammaslääkäreille saattaa olla vähän pidempi aika, mut just kaikki perusterveydenhuolto ja hammaslääkäripalvelut on kyl käytössä. Mulla itelläni itse asiassa viel tohon hammaslääkäriin liittyen, et saa semmosia aika spessu-palveluitakin tarvittaessa. Et multa on jouduttu yksi hammas repii pois tiettyjen asioiden takia ja sit mulla on itse asiasta proteesin konsultaatioaikaa, et saan YTHS:ltä sitten mahdollisesti ihan proteesinkin opiskelijahintaan. Et ei tarvii ihan montaa tuhatta euroa maksaa sen takia.
Anni: Toi on kyl toi YTHS kätevä ja just se, että se on opiskelijaystävällinen hinnoiltaan. Ja se, että jotenkin sinne pystyy aika matalalla kynnyksellä olemaan yhteydessä, et se on tosi hyvä puoli. Mites Ville?
Ville: No siis totta kai YTHS tärkeä osa opiskelijan hyvinvointia silloin, kun asiat ei ole ehkä kunnossa. Mutta toki opiskelijoiden hyvinvointiin kuuluu myös tämmöset ennalta ehkäisevät asiat, kuten liikunta ja vaikka terveellinen ruoka.
Eli meil justiinsa opiskelijahintaan saa terveellisen ja hyvän aterian aina opiskelupäivän aikana. Eikä oo hinnallakaan pilattu. Siellä yleensä ravintoloissa on 3 - 4 eri vaihtoehtoa. Ei oo semmosta riskiä, että tänään on semmoinen ruoka, mistä en tykkää, että aina on sitte semmosta ruokaa, mikä maistuu hyvältä.
Sitten liikunnasta, niin meillä on toi Sykettä-liikuntapalvelu. Puhutaan myöhemmin pikkasen lisää varmaan siitä, mutta pääsee halvalla harrastamaan sitten liikuntaa. Terveellinen ruoka ja sitten liikunta, niin ennalta ehkäisee sitten sitä, että joudutaan sinne YTHS:lle menemään. Ainakin joissain tapauksissa.
Anni: Jep, toi kyllä on toi yliopiston ravintolat, mistä saa opiskelijahintaista ruokaa, niin nyt korona-aikaan ei oo itellä tullu hirveesti käytyä yliopistolla, muuta kun meillä on Joensuussa ainakin, et saa take awaynakin sitten haettua sitä opiskelijaruokaa, niin se on kyllä kätevä. Että vaikka nyt opiskeleekin kotoa käsin, niin käytäs sit hakemassa ruokaa ja pysyy keho ja mieli virkeänä, kun muistaa liikkua ja syödä.
Nina: Oliks muuten sulla Anni jotain, kun sä oot siis opettajaopiskelija, ni haluuks sä kertoo jotain tosta Hymy- ja valitusviikosta? Sä varmaan tiiät siitä vähän enemmän. Mä en oo ite perehtynyt siihen kauheesti, mut meilläkin on se. Mut voin sanoo, et oon ehkä valitettavasti itse ollu vähän sen suhteen epäaktiivinen. Mut haluisiksä kertoo, et miten se toteutuu?
Anni: No siis meillä ainakin Joensuun kampuksella on tämmönen Hymy- ja valitusviikko, ellen oo ihan väärässä tästä nimestä. Ainakin jotain tännepäin. Mut siis tulee jokaiselle rakennukselle semmonen iso valkee taulu, missä sitten on kans kyniä. Ja siihen pystyy kirjoittaa sitten joko hyvistä asioista rakentavaa palautetta tai sitten tämmösistä asioista, mitä ehkä tarviis vielä jotenkin sitten muokata parempaan suuntaan.
Yliopistokin kuuntelee tosi hyvin opiskelijoita, että mitkä asiat on kohdallaan ja mitkä sitten ehkä tarviis semmosta fiksausta vielä. Musta on ollu ihan mukava käydä just lukemassa sieltä Hymy- ja valitusviikolta, siellä on yleensä aina jotain rapeat kalapalat, sydän. [naurua] Taitaa olla joka opiskelijan lemppariruoka.
Mutta et siis saa antaa rakentavaa palautetta yliopistolle ja mun mielestä se myös yleensä hyvin huomioidaan. Että on tärkeetä, että kuunnellaan opiskelijoita ja mun mielestä Itä-Suomen yliopisto varmasti, ei oo Kuopiosta kokemusta, mut luulen, et ihan yhtä hyvin täälläkin kuuntelee opiskelijoita kuin Joensuussa.
Mut mites, Ville mainitti äsken tost Sykkeestä. Ootteko ite käyttäny Sykkeen palveluita?
Ville: Kyllä on tullut käytyä. Eli siis Sykkeeltähän siis saapi kahdenlaista eri niin sanottua palvelupakettia. Eli semmoinen palloilupaketti, missä pääsee perus- tämmöstä palloiluun liittyvää, vaikka sählyä, sulkapalloa ja tämmösiä pelaamaan. Mulla itselläni on se, että siitä oon tykänny ja sulkapalloo on tullu jonkin verran pelattua. Mutta sitten siihen on myös ryhmäliikuntapaketti, niin siihen sisältyy myös aika paljon erilaisia lajikokeiluja. Ite en oo niitä liikaa kokeillu, mutta on siellä kaikenlaista. Varmaan joku muu osaa sanoa, että mitä siellä sitten kaikkea on.
Nina: No siis mä tossa alussa sanoinkin, et mäkään en oo niin paljon niitä käyttäny. Mut esimerkiks meidän ainejärjestöllä on oma palloiluvuoro ain joka viikko, että sinne saa mennä palloilee. Ja oliskohan se ollu, se oli muistaakseni korisvuoro, niin sinne saa sit mennä pelaa korista. Et se on ihan semmonen matalan kynnyksen homma. Mut siis tosi paljon eri lajei, just oli sitä joogaa ja sit oli kaikkea spinningia, muita tällasii. Olisko ollu jotain body pump -tyyppisii siis ryhmäliikuntoja. Ja oikeastaan siis tosi paljon kaiken näköstä. Et niin paljon, etten itekään muista kaikkea ulkoa. Mutta niitä kannattaa hyödyntää. Siis sehän oli tosi halpa se Sykettä-jäsenyys per vuosi. Paljon se ois ollu, se ois ollu jotain –
Ville: Muistaakseni noin 30 €/vuosi on se palloilu ja 60 sitten se ryhmäliikunta.
Nina: Joo, mäkin muistelin, et se oli jotain tollasta.
Anni: Joo ja siis meilläkin on meidän ainejärjestöllä toi vuoro ja Sykkeen palveluita jonkun verran tullut käytettyä. Ja just siellä ryhmäliikunnassa on myös kaikkea, mitä ei ehkä tulisi normaalistikaan käytettyä. Sekä meillä on nää liikuntailtapäivät. Rehtorihan vapauttaa kokonaan iltapäivän opetuksesta ja meillä on sitten liikuntailtapäivä, missä kans pääsee kokeilemaan kaikkea erilaista. Erilaista järjestetään, esimerkiks Joensuussa meillä on ollu Kolille bussimatkoja ja oon käyny kokeilee tankotanssimista ja siis tosi laidasta laitaan.
Ja Sykkeellä on myös, mä en tiiä onko Kuopion kampuksella, mut ainakin Joensuun kampuksella toimii tämmöset Pylly ylös -lähettiläät, ja joo, siis esimerkiks luennoitsija voi Sykkeeltä pyytää, et pääsiskö tämmönen Pylly ylös -lähettiläs vetämään jumpan kesken luennon. Ja sit tiättekö taukoliikuntaa. Mut ainakin jossain vaiheessa toimi silleen, et se oli tietyillä välitunneilla, voiko sanoo et yliopistossa on välitunteja, mut tauolla sitten monessakin rakennuksessa eri aikaan oli jossain luokassa sitten. Et pysty mennä vaikka luentojen välissä sitten mukaan pieneen taukoliikuntaan. Se oli kans kyl ihan mukava vähän saada liikkua, varsinkin jos on pitkiä luentoja putkeen.
Ville: Niin, siis tosta liikuntailtapäivästä, niin Kuopiossa viimeks meinattiin mennä tosiaan tonne laser-sotaa vetämään, mutta sittenhän koronan takia se taijettiin perua. Mutta käytiin sitten ilman yliopiston siunausta sitten siellä ampumassa toisiamme lasereilla.
Anni: Meil on kans lisäksi tietysti tämmösii yksittäisiä, just jotain tankotanssia ja laser-sotaa ja tämmöstä, mut tänään kuten siellä asustaa tämmöstä mut sitten kans meille on tullut esim. meidän kurssikavereitten kanssa tämmönen tapa jo, että me osallistutaan joka syksyn liikuntailtapäivässä jalkapalloturnaukseen, missä on rentosarja ja sitten on kilpasarja. Me ollaan siellä rentosarjan puolella käyty höntsäfutista pelaamassa. Sekin on kyl tosi kiva, että pääsee vähän tälleen kilpailuhengessä pelaamaan ja tutustumaan uusiin tyyppeihin urheiluhengessä.
Ville: Joo siis jalkapalloon liittyen, niin esimerkiks ite kun tietojenkäsittelyä opiskelen, niin meillähän järjestään yleensä joka vuosi semmoinen liikuntatapahtuma nimeltään IT-Futis. Meidän ainejärjestö kokoaa pari joukkuetta ja päästään sitten alan yrityksiä vastaan sitten ottamaan jalkapallo-ottelua.
Anni: Kuulostaa kyl tosi mielenkiintoiselta. Mites opiskelijahyvinvointi, niin tulee mieleen myös ihan asuminen yleensäkin. Onks teillä minkälaisia kokemuksia itellä?
Ville: Molemmilta kampuskaupungilta löytyypi firmat, mitkä tarjoaa opiskelija-asumista suht edullisesti. Kuopiosta löytyy toi Kuopas ja Joensuusta Elli. Viime aikoina tosiaan ovat vähän noita solukämppiä sitten lähteny murskaamaan ja rakentamaan sitten vähän enemmän näitä yksilöitä. Ne tuppaa olemaan nykyään vähän enemmän opiskelijoiden suosiossa. Toki itse Kuopaksen tyytyväisenä asukkaana olen matalilla vuokrilla siellä solussa. Mutta eipä sitä tarvii yksiöön ihmisen lähtee, jos tulee kämppiksen kanssa hyvin toimeen. Sanotaan, että en ole valmis maksamaan 200 € siitä riemusta, että pääsen eroon kämppiksestäni.
Anni: Tosiaan Joensuussa mäkin oon hetken asunu Ellillä, niin ne on kyllä kivoja. Ja siinä on kivaa se, että sit se on ehkä semmonen opiskelijayhteisö toisaalta, et ku on periaatteessa koko talo on opiskelijoita, tai onkin yleensä, koska se on opiskelija-asuntoja. Ja varsinkin nyt Joensuun Elli rakenti paljon, kun loppu Savonlinnasta se yliopisto ja siirty niin paljon Joensuuhun kerralla.
Nyt mun tietojen mukaan nykysiin opiskelija-asuntoihin on rakennettu myös semmosia yhteisiä tiloja, sit missä opiskelijat pääsee esimerkiksi tekee ryhmätöitä tai muut niinku ylimmässä kerroksessa ja tällee. Mut itellä nykyisin asun myös yksityisellä. Että mun mielestä molemmissa, Joensuussa sekä Kuopiossa on hyvät mahdollisuudet, saat hyvin asunnon, ei kannata sitä stressata. Yksityisiltä löytyy myös hyviä asuntoja ja myös Kuopakselta ja Elliltä.
Ville: Joo siis noista yhteistiloista Kuopaskin on Puijolaakson uusiin yksiötaloihin rakentanu ihan hyviä yhteisötiloja. Muistaakseni niitä oli 5 - 6 eri kerrostaloo, niin kaikissa on pikkasen erilaiset ne yhteisötilat. Jossain on kuntosali ja parissa on leffateatteri, että on tullu valkokankaalta sitten katottua leffaa siellä.
Anni: Kyllä. No mites sit yliopiston puolesta esimerkiksi ISYY?
Nina: Eli siis tosiaan ISYY on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Esimerkiks edunvalvontaa siellä on tosi paljon ja ainejärjestöistä tai siis muutenki ei tarvii olla ainejärjestön hallituksessa, niin sinne sit lähtee edunvalvojia. Oliks se, muistattekste, et millon oli vaalit? Oliks se joka kolmas vuosi vai joka toinen vuosi, kun on sellaset vaalit, että valitaan edustajisto sinne?
Ville: Joka toinen vuosi on syksyisin toi edustajiston vaali. Olen itsekin kerran sinne hakenut, mutta en jaksanut äänestää edes itseäni.
Nina: Elikkä siinä edustetaan kaksi kautta ja vaikutetaan just siihen, että mihin vaikka niitä yliopiston tai ylioppilaskunnan rahoja käytetään ja minkälaisiin juttuihin. Et opiskelijan hyvinvointia ajaa ja just esimerkiks kiusaaminen on ehkä semmonen juttu, mitä jotkut saattaa ehkä pelätä. Mut ainaki omien kokemusten mukaan yliopistossa oikeasti on tosi hyvät semmoset, et jos jotakuta kiusataan. Siis ei sillä, että minua ois täällä kiusattu, mutta että just jos tulee semmonen tilanne, niin sit voi oikeasti tosi matalalla kynnyksellä sitte mennä sinne juttelee.
Tosta ainejärjestöstäkin on justiinsa edunvalvojia. Ja meillä on ainakin siis semmonen koulutuspoliittinen vastaava meidän ainejärjestös, joka myöskin valvoo meidän etuja. Et jos on vaikka jotain tenttihäikkää tai jotain ollu, niin sitten tämän koulutuspoliittisen vastaavan kautta voidaan laittaa sit sinne kurssien vetäjille infoa. Jos on tullu jotain hämminkiä esim. tenttipäivä on sovittu jollekin päivälle ja sitten vahingossa käykin joku viestintäkämmi ja se tenttipäivä siirretäänkin tyyliin aikasemmalle päivälle ja siitä infottu liian myöhään, niin tommosia juttui. Mutta harvoin onneks tarvii semmosten kanssa painia.
Anni: Joo ihan totta. Ja tost tuli mieleen kanssa ehkä opiskelijahyvinvointiin, että ite ehkä just sitten, kun ties, että pääsi yliopistoon, tuli semmonen, että apua, et jääkö ihan yksin, saaks sieltä kavereita ja näin poispäin. Mut sitten kaikki kuitenkin on siin samassa tilanteessa, et ku tulee uuden asian eteen tai tälleen, et mun mielestä se on kans hyvinvointiin liittyvää, et sit myös monet ainejärjestöt tekee yhteistyötä toistensa kanssa ja saa kavereita myös muualta, kuin omalta alalta. Et se on kyl tosi hyvä juttu.
Ja tohon ainejärjestöihin liittyen, niin kans sitten joka kurssilla tietysti tai vähän ei siihen liittyen, mutta tuli siitä mieleen, että joka kurssillahan kurssin lopussa on myös kurssipalaute, jota sitten opiskelijat saa antaa opettajalle palautetta, että minkälainen kurssi on ollu ja mikä on ollu hyvää ja mitä ehkä tarvis vielä sitten kehittää. Et se on kans hyvä sitten ajatellen seuraavia, jotka tulee suorittamaan sitä kurssia.
Esimerkiks, jos opettaja huomaa, että opiskelijat on kokeneet kurssin tosi kuormittavana, niin sitten opettaja ehkä osaa ruveta kattoon sitä, että onko ne työmäärän tunnit, vastaaks ne sitä noppamäärää, minkä siitä saa, vai onks ne ihan yli menevät. Mut tuleeks vielä jotain mieleen?
Ville: Joo, pikkasen voidaan puhua talousjutuista näin kauppatieteilijän näkökulmasta. Eli toki sitten, kun ihmiset lähtee opiskelemaan, niin kannattaa toki muistaa, että opintotukea saa, mutta ihan rehellisyyden nimissä 250 euroa kuussa ei välttämättä kyllä riitä ihan elämiseen. Mutta meidän kaikkien onneksemme voimme nostaa opintolainaa. Eli noissa opintolainoissa nyt oli silleesti, että jos valmistut viiteen tai kuuteen vuoteen keskimääräiseltä alalta, niin sitten sä saat opintolainahyvityksiä aika runsaasti, että joku 5 000 - 6 000 euroa ilmaista rahaa.
Toki, jos meinaa opintojen aikana paljon tehä töitä, ni ei välttämättä valmistu ihan viiteen - kuuteen vuoteen, että on tossa opintolainassa omat riskinsäkin. Ja toki sitten, jos tuntuu siltä, että jos tulee hirveästi rahaa tilille, niin ne pitää sitten käyttää johonkin, niin ei se opintolaina lopulta välttämättä kaikille sovi, jos sitä ei oikeasti tarvii sitten. Että toki kannattaa käyttää omaa harkintaa.
Nina: Haluisiksä Ville samaan syssyyn kertoa, että oliks meillä joku asumistuki? Näin kun kauppatieteilijä olet, niin tiedät näistä meidän raha-asioista aika hyvin.
Ville: Joo, toi meinas unohtua. Eli kyllä siis opiskelijat on nykyään oikeutettuja yleiseen asumistukeen. Tää pari, oisko joku neljä vuotta sitten muuttu, että ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin ihmiset, niin nykyään ollaan asumistukeen oikeutettuja, mikäli tulot ei oo liian korkeita. Mikäköhän se, olikohan se Kuopiossa, että maksimissaan 400 euroon korvataan.
Nina: Asumistukea, vai? 300, jotain 300:n, reilu 300 on se maksimi täällä Kuopiossa. Sen muistan kyllä.
Anni: Jotain samaa luokkaa se taitaa olla Joensuussakin.
Nina: Mutta kannattaa just ottaa huomioon, että jos miettii, että ei vitsi, että miks pk-seudulla saa vaikka sen 400 euroa reilu, niin se johtuu siitä, että täällä on siis halvempi asuu ja sit pk-seudulla on kalliimpaa asuu. Sen takia ne vähän vaihtelee kans paikkakunnittain. Se kyllä helpottaa elämistä huomattavasti.
Tuli tosta tienaamisestakin mieleen, et se on kyllä loppupeleissä aika korkea se summa, mitä saa muistaakseni tienata. Että ihan hyvin, jos siltä tuntuu, niin pystyy kyllä opintojen aikanakin käymään aina silloin tällöin töissä, jos tuntuu siltä, et haluu vähän enemmän taskurahaa.
Anni: Jep, ja nääkin on just tämmösii. Näistä on oikeastaan sinällään hankala puhua, koska tosi yksilöllisiä se, että jaksatsä käydä töissä, haluatsä käydä töissä tai yleensäkin kaikki tämmöset. Mutta ehkä tärkeintä on just se, että jos mieltä painaa joku tai muuta, niin ei kannata jäädä yksin, koska yliopistolla on tahoja, joihin ottaa yhteyttä. Niihin pystyy ottaa yhteyttä tosi matalalla kynnyksellä. Sit ehkä se, että ois ehkä tärkeätä löytää oma tapa, millä rentoutua opintojen välissä. Et siihenkään ei oo yhtä oikeata semmonen, et kaikkia rentouttaa, kun nyt lukee kirjaa. Vaan et sit pitää löytää se jotenkin se oma tapa, mikä on hyvä. Mut mahollisuuksia on kyllä molemmilla kampuksilla tosi laajasti ja molemmissa kaupungeissa todella laajasti.
Nyt loppuun voitas ottaa, sanoin tossa kyllä just äsken, että rentoutumiseen jokaiselle oma tapa. Eli ei oo mitään yhtä, mikä toimis kaikille. Mut otetaan tähän loppuun meidän vinkit rentoutumiseen top 3. Ville, haluisitsä alottaa?
Ville: Kyl mä näkisin, että tää ykköskohta on ehdottomasti muut ihmiset. Heistä saa sitten energiaa lisää päivään ja heidän kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja pitää hauskaa.
Sitten ajatustenvaihdosta päästään toiseen pointtiin, elikkä ajoittaiseen ajattelun sammuttamiseen. Eli niin sanotusti kannattaa silloin tällön, voi olla ihan järkevä tehä jotain semmosta puuhaa, missä ei tarvii aivoja liikaa.
Kolmas on ehkä esimerkiksi tämmönen kävelylenkki ihan yksin. Jos sä koko päivän teet jotain asioita ja sulla ei oo aikaa pysähtyä miettimään asioita, niin pahimmillaan sulle käy silleesti, et sä jäät miettimään niitä asioita silloin ku sä oot menossa nukkumaan ja sulla on ihan järjettömästi ajatuksia. Niin jos päivän aikana sitten käyt vaikka kävelemässä, niin sitten voi olla omien ajatustensa kanssa silloin, eikä sitten kun menee nukkumaan.
Anni: Tosi hyviä vinkkejä. Mites Ninalla?
Nina: No siis mulla ehdottomasti ihan ykkösjuttu, mitä mä tykkään tehdä rentoutuakseni, on lenkkeily tai salilla käynti. Jotenkin se fiilis urheilun jälkeen on niin sellanen, tulee sellai kunnon zen-mode ja sit voi vaan lötkötellä sohvalla ja olla vaan tälleen. Se on kyllä mulle semmonen top ykkönen. Mä oon niin innoissani, ku mä kävin äsken ostaa uudet nastajuoksulenkkarit. Täällä on ainakin tällä hetkellä ihana talvi, että pääsen sit eteenkin päin.
No sitten mä tykkään katsoa sarjoja, se on sellai ultimaattinen rentoutuminen, et mä en tee mitään. Mä vaan makaan ja tuijotan jotain ruutua, mistä tulee jotain asiaa ja mun ei tarvii ajatella yhtään mitään.
Ja siis ehdottomasti yks lemppari tapa rentoutua on syömällä jätskiä. Siis jäätelönsyönti on ihan parasta. Ja tietty suklaan, mut siis jätski on ihan parasta. Et nää oli mun tällaset top kolme. Oliks sulla Anni vielä?
Anni: No aika samoja, mut mä kans laitoin ykköseks liikunnan. Olipa se sitten salilla rehkimistä tai metsässä kävelyä tai muuta. Mutta jotenkin semmonen, emmä tiä, kun saa kehon liikkeelle. Varsinkin jos on koko päivän istunu ja oikeestaan vaan aivot on työskennelly, niin se, että saa jotenkin sitten myös kehon liikkeelle, ni se auttaa kyllä itellä esimerkiks siihen, että pystyy myös nukahtamaan. Että ei jää ne ajatukset pyörimään illalla enää mielessä.
Toiseks mä nostin ystävät, kaverit. Usein pieni hetki, se voi olla ihan pieni hetki, käydään vaikka jossain kahvilla, pääsee vähän höpöttämään asioista. Tai sitten tehdään ruokaa jonkun luona yhdessä. Yhdessä vietetty hetki, niin se kyllä on.
Kolmantena mulla on koiraterapia. Mulla itelläni on koira ja se kyllä on paras kuuntelukaveri, et se toimii. Monesti sitten opiskelukaverit on silleen, varsinkin silloin ku se oli ihan pentu, niin sitten ne sanoo, et ne tulee aina mun luokse poistamaan opiskelustressiä ja tulee koiraterapiaan. Et se kyllä on nelijalkainen terapeutti, mikä toimii. Ja monesti sitten opiskelupiiristä löytyy joltain joku lemmikki ja yleensä se sitten saattaa olla mukana jossain opiskelijatapahtumassakin tai muussa vilahtamassa.
Mut joo tässä ehkä meidän vinkkejä hyvinvointiin ja stressin poistamiseen. Seuraavassa jaksossa ollaan sitten uuden aiheen parissa. Kiitos Villelle ja Ninalle.
Ville: Kiitos.
Nina: Kiitos kiitos.
Anni, Ville, Nina: Moi moi!