Kauppatieteiden tohtoriohjelma (DPBUSINESS) tuottaa perinteiset kauppatieteelliset oppiainerajat ylittävää ja kansainväliset vaatimukset täyttävää liiketaloudellista tutkimusosaamista.
Jatko-opintojen tavoitteena on yleinen perehtyneisyys kauppatieteiden tutkimukselliseen perustaan, teoriasuuntauksiin ja tutkimusmenetelmiin siten, että opinnot antavat valmiudet lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan tekemiseen. Lisäksi opiskelija syventää osaamistaan valitsemansa suuntautumisvaihtoehdon tutkimusalalla. Tohtoriohjelmassa kannustetaan opiskelijoita kansainvälistymiseen: kansainvälisiin opintosuorituksiin ja tutkijavaihtoon, kansainvälisissä konferensseissa esiintymiseen ja julkaisemiseen kansainvälisillä foorumeilla sekä kansainvälisissä tutkijaverkostoissa toimimiseen.
Kauppatieteiden tohtoriohjelma toimii Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Tohtoriohjelmassa jatko-opiskelijat tekevät kummallakin kampuksella määritellyn tutkimusprofiilin suuntaista tutkimusta tavoitteenaan joko kauppatieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkinto tai filosofian tohtorin tutkinto.
Kauppatieteiden tohtoriohjelman johtaja on professori Mika Gabrielsson, ja ohjelman koordinaattorina toimii amanuenssi Meri Jäppinen (yhteystiedot sivun alalaidassa).
Tohtoriohjelman tutkimusalat
Kauppatieteiden laitoksella toimii monipuolinen, kehittyvä ja eri aloja yhdistelevä tutkimusyhteisö, joka keskittyy pääasiassa pk-yritysten liiketoiminnan tutkimukseen.
Uudella tutkimustiedolla pyritään tukemaan paikallisten ja kansainvälistyvien yritysten menestystä, ja tietoa hyödynnetään myös opetuksessa. Suuri osa tutkimuksesta perustuu paikalliseen aineistoon tai kytkeytyy paikallisiin yrityksiin. Tavoitteena ovat kansainväliset julkaisut ja rajat ylittävä kauppatieteellinen tutkimusyhteistyö.
Jatkotutkinnon voi suorittaa kuudella suuntautumisalueella:
- Innovation Management (Kuopion kampus)
- Palvelujohtaminen (Joensuun kampus)
- Laskentatoimi ja rahoitus (Kuopion kampus)
- Yritysoikeus ja -talous (Joensuun kampus)
- International Business and Sales Management (Kuopion kampus)
- Tourism Marketing and Management (Joensuun kampus)
Kauppatieteiden tutkimusryhmät
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Kauppatieteiden tohtoriohjelmassa voi suorittaa joko kauppatieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon tai filosofian tohtorin tutkinnon.
Jatko-opiskelijana sinun kannattaa asettaa tavoitteeksesi tohtorin tutkinnon suorittaminen. Tohtorin tutkintoon voit edetä suoraan tai tekemällä ensin lisensiaatin tutkinnon. Päätoimisesti opiskellen valmistut tohtoriksi keskimäärin neljässä vuodessa. Usein aiheen täsmentyminen ja kirjoitusprosessi vievät kuitenkin kauemmin.
Yleinen neuvonta: dpbusiness@uef.fi
Tohtoriohjelman tutkimusalueet, suuntautumisen vastuuhenkilö (ensimmäisenä listalla pääaineittain) ja pääohjaajat:
International Business and Sales Management:
Mika Gabrielsson (Tohtoriohjelman johtaja)
Palvelujohtaminen:
Yritysoikeus ja -talous:
Tourism Marketing and Management:
Innovation Management:
Laskentatoimi ja rahoitus:
Valintaperusteet
Nämä päivitetyt valintaperusteet ovat voimassa syksyn 2021 hausta lähtien.
Tieteellisen jatkokoulutuksen edellytys on kauppatieteiden maisterin tutkinto, muu ylempi korkeakoulututkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto, joka on suoritettu kyseisen maan viralliseen korkeakoulujärjestelmään kuuluvassa oppilaitoksessa ja siihen on sisältynyt opinnäytetyö. Pääsääntöisesti pro gradu -tutkielmasi tai vastaavan syventävien opintojen opinnäytetyösi arvosana tulee olla vähintään cum laude approbatur tai arvosanaa ”hyvä” (3/5) vastaava ja pääaineopinnot on suoritettu vähintään hyvin tiedoin (3/5). Lisäksi tutkimusaiheesi tulee liittyä hakemasi pääaineen tutkimusalueisiin ja muut valinnan kriteerit tulee täyttyä. Nämä valinnan perusteet on kuvattu seuraavissa osioissa.
Jatko-opiskelijavalinnan perusteet
Taustakoulutukseen liittyviä edellytyksiä on kuvattu seuraavissa hakijaryhmissä 1-4. Hakijan taustakoulutuksen tulee täyttää jonkin hakijaryhmän edellytykset voidakseen olla hakukelpoinen jatko-opiskelijavalinnassa. Mikäli hakija ei ole hakukelpoinen, häntä ei voida valita jatko-opiskelijaksi.
Mikäli pääaineessa katsotaan tarpeelliseksi, hakukelpoisen hakijan täytyy täydentää opintojaan esimerkiksi, jos hän on suorittanut perustutkintonsa toisessa kuin haetussa pääaineessa tai perustutkinto ei ole kauppatieteellinen tai jos hänellä ei ole riittävät valmiudet tohtorin tutkinnon suorittamiseen valitussa pääaineessa. Mahdolliset täydentävät opinnot määrää pääaineen professori ja täydentävät opinnot tulee olla suoritettuna ennen tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamista. Täydentäviä opintoja määrätään maksimissaan 60 opintopistettä. Täydentävät opinnot tulee olla suoritettuna keskimäärin arvosanalla ’hyvä’.
Hakijaryhmät:
1) Ylemmän suomalaisen kauppatieteellisen tai muun alan yliopistotutkinnon suorittaneet, joiden pro gradu -tutkielma tai vastaava syventävien opintojen opinnäytetyö on arvosteltu pääsääntöisesti vähintään hyvin tiedoin (useampiportaisessa asteikossa vähintään cum laude approbatur, 3/5) ja pääaineopinnot on suoritettu pääsääntöisesti vähintään hyvin tiedoin. Mikäli edellä mainittu opintojen tai tutkielman taso on suoritetussa tutkinnossa tätä alhaisempi, hakija voi kuitenkin tulla valituksi muiden meriittien kautta (erinomainen tutkimussuunnitelma ja/tai aikaisempi vertaisarvioitu julkaisutoiminta).
2) Ylemmän suomalaisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden tutkinto sisältää opinnäytetyön. Tutkintoon sisältyvien pääainekokonaisuuden opintojen sekä tutkielman on oltava suoritettu pääsääntöisesti vähintään hyvin tiedoin (vähintään 3/5 tai vastaava) ennen tohtoriohjelmaan hakemista. Mikäli edellä mainittu opintojen taso on suoritetussa tutkinnossa tätä alhaisempi, hakija voi kuitenkin tulla valituksi muiden meriittien kautta (erinomainen tutkimussuunnitelma ja/tai aikaisempi vertaisarvoitu julkaisutoiminta).
3) Kauppatieteellisen tai muun alan suomalaisen lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet.
4) Soveltuvan ulkomaisen koulutuksen suorittaneet, joiden koulutus antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden tohtoritutkintoon tähtääviin korkeakouluopintoihin. Ulkomaisen tohtoritutkinto-kelpoisuuden antavan koulutuksen suorittaneiden tulee osoittaa tutkimusvalmiutensa pääainekokonaisuudella, joka on suoritettu pääsääntöisesti hyvin tiedoin (kaikkien opintojen GPA keskiarvo on oltava vähintään 3 (skaala 0-4) ja lisäksi muussa kuin EU-maassa suoritetulla tutkinnolla GMAT on oltava vähintään 600 pistettä). Edellytyksenä myös on, että kyseiseen koulutukseen on kuulunut pro gradu -tutkielma tai vastaava opinnäytetyö, joka on suoritettu vähintään arvosanalla ’hyvä’. Jos opinnäytetyö on muun kuin suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen, edellytetään siitä hakemuksen liitteeksi englanninkielinen yhteenveto. Ulkomaisen soveltuvan koulutuksen suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakulomakkeelle alkuperäinen opinnäytetyö pdf-muodossa. Pääaineet myös tarkistavat työn plagiaatintunnistusjärjestelmässä.
Muut jatko-opiskelijavalinnan perusteet
1) Esitetyn tutkimusaiheen tulee olla tieteellisesti ja käytännöllisesti relevantti sekä kytkeytyä haetun pääaineen tutkimusstrategiaan ja tutkimusalueisiin (tutkimusryhmien linkit löytyvät verkkosivuiltamme). Hakijan tulee valita pääaine hakuvaiheessa ja hakijalla tulee olla valitun pääaineen edellyttämät valmiudet. Pääaine arvioi hakijan valmiudet hakuvaiheessa.
Pääaineiden edellyttämät valmiudet:
- International Business and Sales Management: tutkimussuunnitelman korkea tieteellinen taso ja teoreettinen kontribuutio kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen alueella, sekä julkaisusuunnitelman korkea tavoitteellisuus kansainvälisten vertaisarvioitujen journal-julkaisujen osalta.
- Laskentatoimi ja rahoitus: edellytetään, että hakija on käynyt riittävästi laskentatoimen ja/tai rahoituksen opintojaksoja. Hakijan tulee myös pystyä osoittamaan aikaisemman opinnäytteen tai vastaavan työn kautta omaavansa tietoa tutkimusmetodologiosta, jotka ovat relevantteja suunnitellulle väitöskirjalle.
- Palvelujohtaminen; Innovation Management; Yritysoikeus ja -talous; Tourism Marketing and Management: suunnitelmassa näkyvä perehtyneisyys aiempaan tutkimukseen ja sen kautta perustellun tutkimusaukon osoittaminen, hyvin perusteltu tutkimusongelman asettelu ja rajaus, tutkimusongelmaan soveltuvan menetelmän hyvä hallinta.
2) Ehdotetulle työlle tulee olla osoitettavissa ohjausresurssi. Hakijan tulee valita hakuvaiheessa pääaine ja valittu pääaine päättää tarjolla olevista ohjausresursseista.
3) Jatko-opinto-oikeutta opiskelijavalinnan kautta haettaessa edellytetään tutkimussuunnitelmaksi maksimissaan 5 sivun suunnitelma. Suunnitelman tulee olla laadukas huomioiden mm. seuraavat näkökohdat: suunnitellun tutkimusaiheen tieteellinen kontribuutio, tutkimussuunnitelman realistisuus, sen selkeys ja toteutustapa, tutkimuseettisten kysymysten huomioiminen.
Suunnitelman sisältö:
- tutkimuksen tausta, teoreettinen perustelu ja aikaisempi tutkimus
- tutkimuksen tavoitteet, tutkimustehtävät ja tutkimuskysymykset
- tutkimusmenetelmät ja -aineistot sekä aineistojen käsittely
- Työsuunnitelma ja osatehtävien suunnitelmat. Erityisesti artikkeliväitöskirjoissa on tärkeää kuvata, millaisissa osissa tutkimus tehdään, ja missä julkaistaan. (Palkallisiin tehtäviin haettaessa vaaditaan tarkempaa esitystä, mutta mikäli haetaan jatko-opinto-oikeutta ei vaadita kokonaisvaltaista suunnitelmaa kaikista artikkeleista)
- aikataulu ja rahoitussuunnitelma
- julkaisusuunnitelma
- arvio tutkimustulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä
4) Englannin kielen taito
If the applicant fulfils at least one of the following requirements, a separate language test is not required but the applicant is to prove their English proficiency with the applicable degree certificate and the transcript of their academic record:
- English as foreign language included in at least a Bachelor-level degree conducted in Nordic country (Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden) or in an EU/EEA country.
- Bachelor's or Master's degree conducted in English language in a Nordic country (Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden) or in an EU/EEA country.
- Bachelor's or Master's degree conducted in English language in Australia, Canada, Ireland, New Zealand, the United Kingdom or the United States.
The applicants are to prove their language skills in English as follows if they do not fill the aforementioned requirements:
English language test:
TOEFL paper-based: Total score 600 and Writing 4.0
TOEFL Internet-based: Total Score 100 and Writing 22
IELTS (Academic): Overall Score 6.5 and Writing 5.5
PTE (Pearson Test of English), min. 59 points
C1 Advanced (CAE), pass levels A, B or C / C2 Proficiency (CPE), pass levels A, B, C or level C1 Certificate
Jatko-opinto-oikeus ei sisällä rahoitusta tai palkallista tehtävänimikettä. Tohtoriopiskelija useimmiten rahoittaa jatko-opintonsa ulkoisten apurahojen kautta tai muun työn teon avuin. Itä-Suomen yliopistossa on myös välillä tarjolla haettavaksi palkallisia tohtorikoulutuspaikkoja.
Lue lisää tohtorikoulutuksen rahoitusmahdollisuuksista opiskelijoiden Kamu-verkkopalvelusta.
Hakuaika tohtoriohjelmaan
Kauppatieteiden tohtoriohjelmaan voi hakea kaksi kertaa vuodessa: huhtikuun ja lokakuun loppuun mennessä.
Mikä on Opintopolku?
Suomalaiset yliopistot ylläpitävät omien koulutustensa tietoja Opintopolku.fi-portaalissa. Opintopolussa voit hakea koulutuksiin, selailla eri aloja ja tutkintoja sekä tutustua tarkemmin valintaperusteisiin.
Hae tohtoriohjelmaan
Haku tapahtuu sähköisellä lomakkeella Opintopolku.fi-palvelussa.
Opinnäyte ja opinnot
Väitöskirjan tulee osoittaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi sen tulee osoittaa tekijänsä taitoa soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalalla sekä taitoa tuottaa itsenäisesti uutta tietoa.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä:
- Yksittäinen tutkimus (monografia). Monografia on jatko-opiskelijan omasta tutkimuksestaan laatima teos. Se on julkaisuna yhtenäinen ja itsenäinen ja siinä tulee kuvata tutkimuksessa käytetyt aineistot, menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan.
- Artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirja koostuu vähintään kolmesta samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä, referoidusta artikkelista, joista yhden tulee olla julkaistu ja kahden julkaistavaksi hyväksytty. Referoinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön suorittamaa vertaisarviointia, jossa artikkeli tai kokoomateoksen osa on käynyt läpi riippumattoman asiantuntijan suorittaman ennakkoarvioinnin. Kyseisen arvioinnin tulee olla todennettavissa. Muut artikkelit voivat olla julkaistavaksi tarkoitettuja käsikirjoituksia. Silloin kun referoidut artikkelit ovat yhteisjulkaisuja, väitöskirjatyön tekijän täytyy olla vastuullisena kirjoittajana vähintään kahdessa artikkelissa. Julkaistuksi artikkeliksi katsotaan sarjan ennakkoon sähköisesti julkaisema artikkeli.
Kauppatieteissä väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös esseeväitöskirja. Esseeväitöskirja muodostuu vähintään kolmesta julkaistusta tai julkaisemattomasta, itsenäisestä kokonaisuudesta, jotka käsittelevät samaa tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Osa itsenäisistä kokonaisuuksista voi olla tieteellisiä artikkeleita tai muita julkaisuja ja osa julkaisemattomia esseitä.
Artikkeliväitöskirjaan ja esseeväitöskirjaan tulee lisäksi sisällyttää johdanto-osa sekä artikkeleista tai esseistä laadittu kokoava osa. Osat voivat olla väitöskirjan alussa tai erikseen kirjoitettuja. Jos artikkelit tai esseet on kirjoitettu yhteistyönä, tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisussa hakiessaan väittelylupaa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahteen eri väitöskirjaan.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä:
- Yksittäinen tutkimus (monografia). Monografia on jatko-opiskelijan omasta tutkimuksestaan laatima teos. Se on julkaisuna yhtenäinen ja itsenäinen, ja siinä tulee kuvata tutkimuksessa käytetyt aineistot, menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan.
- Artikkelimuotoinen lisensiaatintutkimus. Artikkelimuotoinen lisensiaatintutkimus koostuu vähintään kahdesta samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä, referoidusta artikkelista, joista toisen tulee olla julkaistu ja toisen julkaistavaksi hyväksytty. Muut artikkelit voivat olla julkaistavaksi tarkoitettuja käsikirjoituksia. Silloin kun referoidut artikkelit ovat yhteisjulkaisuja, tutkimuksen tekijän täytyy olla vastuullisena kirjoittajana vähintään kahdessa artikkelissa. Julkaistuksi artikkeliksi katsotaan sarjan ennakkoon sähköisesti julkaisema artikkeli.
Kauppatieteissä lisensiaatintutkimus voi olla myös esseemuotoinen. Tässä tapauksessa lisensiaatintutkimus muodostuu vähintään kahdesta julkaistusta tai julkaisemattomasta itsenäisestä kokonaisuudesta, jotka käsittelevät samaa tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Osa itsenäisistä kokonaisuuksista voi olla tieteellisiä artikkeleita tai muita julkaisuja ja osa julkaisemattomia esseitä.
Artikkeli- ja esseemuotoiseen lisensiaatintutkimukseen tulee lisäksi sisällyttää johdanto-osa sekä artikkeleista ja esseistä laadittu kokoava osa. Osat voivat olla lisensiaatintutkimuksen alussa tai erikseen kirjoitettuja. Jos artikkelit tai esseet on kirjoitettu yhteistyönä, tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisussa jättäessään lisensiaatintutkimuksensa tarkastettavaksi. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahteen eri lisensiaatintutkimukseen.
Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon johtavat tohtoriohjelman opinnot rakentuvat lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan lisäksi vaadittavista yleisistä valmiustaito-opinnoista (10 op) sekä tieteen ja tutkimusalan opinnoista (30 op), yhteensä opintojen laajuus on 40 op.
Tutkimusseminaari (3 ECTS) ja 5210911 Introduction to Business Research and Theory (3 ECTS) ovat kaikille pakollisia opintojaksoja. Seminaari ja muut kurssit pidetään englanniksi, mikäli mukana on jatko-opiskelijoita, jotka eivät osaa suomea.
Olemme koonneet väitöskirjatutkijan tietopankin Kamu-verkkopalveluun, josta löydät kattavasti tietoa tohtorikoulutuksen eri vaiheisiin:
- Tohtorikoulutuksen aloittaminen
- Tohtorikoulutukseen liittyvät opinnot
- Kansainvälistyminen tohtorikoulutuksessa
- Ohjaus ja tuki tohtorikoulutuksessa
- Väitöstutkimuksen tueksi
- Tohtorikoulutuksen rahoitus
- Väitöskirjatutkijan hyvinvointi ja vapaa-aika
- Väittelylupa ja väitöskirjan tarkastaminen
- Väitöskirjan julkaiseminen
- Väitöstilaisuus ja karonkka
- Tohtoritutkinnon valmistuminen
- Lisensiaatintutkinto
- Tohtorin ura ja alumnitoiminta