Tieteelliset julkaisut ovat nykyisin pääosin digitaalisessa muodossa ja voisivat siten olla helposti kaikkien saatavilla. Tieteen tulosten saatavuutta haittaa kuitenkin tieteellisten lehtien maksullisuus, tilausmaksujen korkeus ja hintojen jatkuva nousu. Avoimen tieteen toimintatapojen yleistyminen on johtanut avointen tiedelehtien (esim. PLoS One) ja julkaisu- ja data-arkistojen määrän nopeaan kasvuun.
Itä-Suomen yliopisto, kuten monet muutkin yliopistot ja rahoittajat ympäri maailman, edellyttävät sopimusten ja lakien puitteissa tutkimustulosten avointa julkaisemista (open access, OA). Avoimella julkaisulla tarkoitetaan verkkojulkaisumuotoa, jossa tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavilla ja kaikkien hyödynnettävissä, ilman erillistä korvausta.
Tutkijalle avoimuus tuo meriittiä, sillä avoimesti saatavilla oleviin tieteellisiin julkaisuihin viitataan useammin kuin pelkästään maksullisissa lehdissä julkaistuihin artikkeleihin. Tutkimuksen avoin julkaiseminen edistää tutkimuksen näkyvyyttä, hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta sekä lisää yhteistyömahdollisuuksia.
Avoimen julkaisemisen vaihtoehdot
Julkaise suoraan OA-julkaisusarjassa. OA-lehdet ovat kaikkien saatavilla olevia, lukijoille ilmaisia tieteellisiä julkaisuja. Itä-Suomen yliopisto suosittelee tutkijoitaan julkaisemaan tutkimustuloksia tieteellisesti korkeatasoissa OA-julkaisukanavissa, jotka tekevät julkaisuille luotettavaa tieteellistä vertaisarviointia. Näissä lehdissä on yleensä kirjoittajamaksu (author/article processing charge, APC), joka on syytä ottaa huomioon tutkimuksen rahoitushakemuksessa. APC-maksut ovat yleensä hyväksyttäviä projektikustannuksia.
Jos rahoituksessa ei ole hyväksytty APC-maksuja osaksi hankkeen kustannuksia, ne voidaan tietyin ehdoin maksaa yliopiston varoista. Muut kustantajien kanssa neuvotellut kirjoittajamaksuedut ovat hyödynnettävissä rahoitustavasta riippumatta.
Eri tieteenalojen OA-lehtiä voit etsiä esim. DOAJ (Directory of Open Access Journals) -palvelusta ja Julkaisufoorumista.
Julkaise tilausmaksullisessa lehdessä, mutta saata artikkeli avoimeksi rinnakkaistallentamalla se yliopiston, muun organisaation tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon. Itä-Suomen yliopisto suosittelee tutkijoitaan tallentamaan julkaisunsa yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon UEF-eRepositoryyn. Tutkijalle UEF-eRepositoryn käyttö on vaivatonta, sillä saatuaan tutkijalta tiedon julkaisusta kirjasto hoitaa rinnakkaistallentamisen ja tarkistaa kustantajien kannan rinnakkaistallentamiseen. Rinnakkaistallentamiseen on saatava julkaisun tekijöiden ja kustantajien lupa. Kustantajien suhtautumisen rinnakkaistallentamiseen voit tarkistaa julkaisusopimuksesta ja Sherpa/Romeo -palvelusta. Tieteenalakohtaisia julkaisuarkistoja löydät esim. OpenDOAR (Directory of Open Access Repositories) -palvelusta. Edellä mainittu kultainen OA -tie ei sulje pois julkaisuarkistojen käyttöä, joka on aina suositeltavaa.
Tutkija voi ostaa tilausmaksullisesta lehdestä yksittäisen artikkelin avoimeksi. Muilta osin lehti on käytettävissä vain tilausmaksun maksaneille lukijoille. Itä-Suomen yliopisto ei pidä hybridijulkaisemista pääasiallisena avoimen julkaisemisen keinona. Hybridijulkaisemisessa kustantajalle maksetaan sekä lehden tilausmaksusta että yksittäisen artikkelin avoimeksi saattamisesta (ns. double dipping -ilmiö).
Itä-Suomen yliopiston tutkija voi julkaista artikkelin joko alennetulla kirjoittajamaksulla tai maksutta niiden kustantajien hybridilehdissä, joiden kanssa solmittuun lisenssisopimukseen kyseinen optio sisältyy. Hybridilehtien kirjoittajamaksuista vastaa tutkija tai tutkimusryhmä; ei kirjasto tai yliopisto.
Sopivan, luotettavan ja laadukkaan julkaisukanavan valinnassa voit hyödyntää esim. seuraavia palveluja:
Julkaisufoorumista (JUFO) voit hakea JUFO-luokituksen saaneita tieteellisiä lehtiä, sarjoja ja kirjakustantajia. JUFO-luokitus on suomalaisen tiedeyhteisön tuottama julkaisukanavien tasoa kuvaava tasoluokitus. Haku on mahdollista rajata OA-lehtiin. Lisätietoja JUFO-luokituksesta ja Julkaisufoorumista löydät kirjaston blogista.
Journal Checker Tool : Plan S Compliance Validator voit tarkistaa onko lehden julkaisupolitiikka yhteensopiva Plan S -tavoitteiden kanssa.
Journal Citation Reports (JCR) -tietokannasta tarkistat Web of Science -tietokantaan kuuluvien lehtien impact factor -arvot sekä muita viittauksiin perustuvia indikaattoreita. JCR on maksullinen tietokanta, johon pääsee myös yliopiston verkon ulkopuolella UEF-Primon kautta UEF-käyttäjätunnuksella.
DOAJ (Directory of Open Access Journals) -palvelu sisältää kattavan listan eri tieteenalojen OA-lehtiä.
BASE (Bielefeld University Library) - akateemisen Open Access -aineiston hakukone
SCImago Journal & Country Rank -portaali sisältää Scopus-tietokannan perusteella kehitettyjä indikaattoreita (esim. h-indeksi, viittausmäärät, SJR) lehtien ja maiden arviointiin. Haku on mahdollista rajata OA-lehtiin.
Elsevier Journal Finder on Elsevier-kustantamon työkalu, jonka avulla voit etsiä aiheellesi sopivaa lehteä yli 2 000:sta vaihtoehdosta. Voit rajata hakusi tiettyyn tieteenalaan tai OA-lehtiin. Saat myös lehtien bibliometristä tietoa (mm. käsittelyajat, impact factor).
Springer Journal Suggester - Lehtivalitsin Springerin ja BioMed Centralin lehtiin.
Edanz Journal Selector on työkalu sopivan lehden valintaan yli kustantajarajojen. Lehteä haetaan esim. tutkimusalan tai abstraktin perusteella. Voit rajoittaa hakusi OA-lehtiin.
Research Square's Journal Guide auttaa sopivan lehden valinnassa. Kasvava, kaikki akateemiset tieteenalat kattava lehtitietokanta.
IEEE Publication Recommender auttaa lehden valinnassa painottuen teknologia-alalle.
JANE – Journal Article Name Estimator auttaa oikean lehden valinnassa painottuen biolääketieteen aloille. Haku rajoittuu Medline-tietokannan indeksoimiin julkaisuihin. OA-lehdet erottuvat tuloksista.
Academic Journal guide (CABS, Chartered Association of Business Schools, UK) - asiantuntijoiden arvioima kauppatieteiden lehtilista; rekisteröidy.
Cofactor Journal Selector – julkaisukanavien hakukone, jossa voi käyttää erilaisia hakukriteerejä
Julkaisukanavaa valittaessa on syytä varoa epärehellisiä ns. saalistavia lehtiä (predatory OA publishers). Näitä lehtiä on koottu ns. Beallin listalle, jota ei kuitenkaan tällä hetkellä päivitetä. Listalla on mahdollisesti tai todennäköisesti tieteellisesti kyseenalaisia, usein julkaisujen vertaisarvioinnin laiminlyöviä OA-lehtiä, joiden pääasiallisena tavoitteena on rahastus.
Saalistajalehtiä voi tarkistaa myös Cabells Predatory Reports -palvelusta.
Lisätietoa:
Varo saalistajia! -blogikirjoitus UEF kirjaston blogissa
"Check list" luotettavan lehden valintaan / Mieti. Tarkista. Lähetä.
Lista virheellisesti DOAJ-lehdiksi väitetyistä lehdistä / DOAJ
EndNote Manuscript Matcher ehdottaa käsikirjoituksellesi sopivia lehtiä / EndNote
Miten voin arvioida avoimen julkaisun luotettavuutta? / ATT
Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? / Vastuullinen tiede
Evaluating Open Access Journals / OA-lehden laadun arviointi, Ryerson University Library & Archives
Rinnakkaistallentamisessa (vihreä OA) tutkijat tallentavat tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelinsa (final draft -versio) yliopiston tai muuhun avoimeen valtakunnalliseen tai kansainväliseen julkaisuarkistoon, jolloin julkaisut ovat kaikkien saatavissa. Itä-Suomen yliopiston julkaisupolitiikan mukaisesti julkaisut saatetaan lähtökohtaisesti avoimeksi rinnakkaistallentamalla ne yliopiston julkaisuarkistoon. Julkaisuja saa tekijänoikeudet huomioiden tallentaa myös muiden organisaatioiden ja tieteenalakohtaisiin julkaisuarkistoihin. Itä-Suomen yliopisto on ollut ensimmäisten suomalaisten yliopistojen joukossa mahdollistamassa yliopiston ylläpitämän avoimen julkaisuarkiston käyttöä tutkijoille. Tutkijoille ilmainen rinnakkaistallentamisen elektroninen UEF-eRepository-julkaisuarkisto on otettu käyttöön helmikuussa 2017.
Rinnakkaistallentamisesta on hyvä sopia projektin osapuolten kesken jo artikkelin kirjoitusvaiheessa. Kaikilta kirjoittajilta on myös pyydettävä lupa, jos tutkija haluaa rinnakkaistallentaa jo julkaistun artikkelinsa jälkikäteen. On myös noudatettava kustantajan kanssa tehtyä julkaisusopimusta, jossa määritellään, millainen rinnakkaistallentaminen on mahdollisesti sallittua. Kustantajien rinnakkaistallentamiskäytäntöjä ja -linjauksia voi tarkistaa Sherpa/Romeo-palvelusta tai Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämästä Suomalaisten tiedekustantajien rinnakkaistallennuskäytännöt -sivulta. Kustantajien rinnakkaistallentamisen linjauksia löytyy myös Julkaisufoorumista.
Kustantajista 80 % hyväksyy jonkinlaisen artikkeliversion rinnakkaistallentamisen. Useimmilla kustantajilla on ns. viive- eli embargo-aika, jonka aikana artikkelia ei saa julkaista vapaaseen verkkokäyttöön. Embargo-aika lasketaan alkavaksi painetun tai sähköisen lehden ilmestymispäivästä. Embargo-aika vaihtelee kustantajien välillä, mutta on normaalisti noin 6–12 kk, joskus jopa 48 kk. Myös rahoittajilla saattaa olla ehtoja embargo-ajan pituuteen.
Rinnakkaistallentaminen on maailmanlaajuisesti käytössä oleva ja laajalti hyväksi havaittu tapa toteuttaa modernisti avoimen tieteen periaatteita. Rinnakkaistallennuksen tärkeimpiä hyötyjä ovat avoimen saatavuuden ansiosta lisääntyvä näkyvyys ja saavutettavuus, sekä säilyvyys elektronisessa julkaisuarkistossa. Avoimessa julkaisuarkistossa olevat rinnakkaistallenteet ovat verkossa kaikkien saatavilla ja hakukoneiden löydettävissä. Julkaisujen avoimuus lisää tutkitusti niiden vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä tulla viitatuiksi. Rinnakkaistallentaminen takaa pitkäaikaissäilytyksen elektronisessa julkaisuarkistossa.
Rinnakkaistallentaminen kirjaston palveluna UEF-eRepository-julkaisuarkistoon hoituu samalla, kun ilmoitat uudesta julkaisusta SoleCRIS-tutkimustietokantaan Julkaisutietojen ilmoitus -lomakkeella. Julkaisutietojen kirjaamisen lisäksi sinun tarvitsee ainoastaan liittää lomakkeeseen artikkelisi final draft -versio pdf-tiedostona. Jos haluat rinnakkaistallentaa jo ilmoitetun julkaisun, lähetä sähköpostitse julkaisun viittaustiedot (doi, tekijät, artikkelin nimi ja lehden tiedot) ja liitä mukaan final draft -versio pdf-tiedostona. Palvelun osoite on erepo@uef.fi.
UEF:n arkistoja
UEF:n tutkijoille suositellaan ensisijaisesti julkaisujen rinnakkaistallentamista yliopiston omaan UEF-eRepository-julkaisuarkistoon.
UEF Electronic Publications / UEF:n avoimia opinnäytetöitä ja muita julkaisuja
Muita julkaisuarkistoja ja -hakupalveluja
Avoimet julkaisut / FinELibin sivuilta löytyy avoimien tieteellisten artikkelien jäljittämiseen erilaisia palveluita ja apuvälineitä
ArXiv / matematiikan, fysiikan ja lähialojen ennakkojulkaisujen arkisto
DOAJ / open access –lehtihakemisto
DOAB / open access-kirjahakemisto
Doria / suomalaisten yliopistojen ja virastojen aineistoja, Kansalliskirjasto
Finna / UEF-Finnasta löytyviä julkaisuarkistoja
Julkari / Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan avoin julkaisuarkisto
OLH / humanististen tieteiden avoin kirjasto
OpenAIRE / open access -infrastruktuuri, Euroopan komissio
OpenDOAR / julkaisu- ja data-arkistojen hakemisto
ROAD Directory of Open Access Scholarly Resources / OA-julkaisujen ja -julkaisuarkistojen hakupalvelu
SocArXiv / sosiaalitieteiden julkaisuarkisto
SSRN / sosiaalitieteiden tutkimusverkoston e-kirjasto
Theseus / Suomen ammattikorkeakoulujen avoimia opinnäytetöitä ja julkaisuja, Kansalliskirjasto
Zenodo / tutkimusdatan ja julkaisujen jakamis- ja tallennuspalvelu, OpenAIRE
Avoimen julkaisemisen tukeminen ja UEF
Kustantajille muodostuvat avoimen julkaisemisen kustannukset katetaan yleisimmin artikkelin kirjoittajalta perityillä kirjoittajamaksuilla (APC = article/author prosessing charge tai BPC = book processing charge).
UEF on linjannut, että julkaisemisen kustannukset tulee aina sisällyttää hankkeen rahoitushakemuksiin. Jos rahoituksessa ei ole hyväksytty hankkeen kustannuksiin kirjoittajamaksuja, ne voidaan tietyin ehdoin maksaa yliopiston varoista.
UEFilaisilla on käytettävissään myös eri kustantajien kanssa neuvoteltuja kirjoittajamaksuetuja. Etu voi kustantajasta riippuen tarkoittaa alennettua kirjoittajamaksua tai mahdollisuutta julkaista artikkeli avoimena ilman kirjoittajamaksua. Kirjoittajamaksuedut ovat hyödynnettävissä rahoitustavasta riippumatta.
UEF tukee avointa julkaisemista myös erilaisten avoimen julkaisemisen ohjelmien kautta.
Pysyvät tunnisteet (PID, persistent identifier) ovat verkkoympäristössä käytettäviä tunnisteita, jotka yksilöivät jonkun asian, kuten julkaisun, tutkimusdatan tai henkilön. Pysyvällä tunnisteella varmistetaan linkkien toimivuus, vaikka kohteen fyysinen sijaintipaikka verkossa muuttuisikin. Pysyvät tunnisteet ovat tärkeätä metadataa. Julkaisuissa yleisesti käytettyjä tunnisteita ovat: Handle, jota käytetään avoimissa julkaisuarkistoissa (esim. UEF Erepository); DOI, jota käytetään yleisemmin kaupallisten kustantajien järjestelmissä ja URN, jota käytetään yleisesti data-arkistoissa, digitaalisissa kokoelmissa ja julkaisuarkistoissa (esim. UEF Electronic Publications)
ORCID
Luomalla henkilökohtaisen tutkijatunnisteen tutkija tehostaa julkaisujensa löydettävyyttä ja helpottaa saatujen viittausten seuraamista. Tunnistetta kannattaa käyttää esim. käsikirjoituksissa, vertaisarvioijana toimiessa, verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja ansioluettelossa. Näin näkyvyys tietokannoissa ja verkostoituminen tiedeyhteisössä varmistuu. Myös eräät tieteelliset julkaisut (esim. PLOS ONE, eLife, Science) edellyttävät ORCID-tutkijatunnisteen käyttöä.
Suomen kansalliseksi tutkijatunnisteeksi on suositeltu ORCID:ia (Open Researcher and Contributor ID). Kansainvälinen ORCID-tutkijatunniste tarjoaa tutkijalle pysyvän ja henkilökohtaisen digitaalisen tunnisteen. Tunniste vähentää nimenvaihdoksiin, samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyviä sekaannuksia. Helppokäyttöisessä ORCID-palvelussa tutkija voi ylläpitää julkaisuluetteloaan ja liittää profiiliinsa automaattisesti julkaisutietoja ResearcherID:n, Scopus Author ID:n, Europe PubMed Centralin ja CrossRef Metadata Searchin kautta. Lisäksi julkaisujen tietoja voi tuoda ORCID:iin BibTeX-tiedostoina Google Scholarista, eri tietokannoista ja viitteidenhallintaohjelmista (Mendeley, RefWorks). Tunnisteen ansiosta tutkimustuotokset linkittyvät automaattisesti toisiinsa ja ajan myötä tarve syöttää henkilö- ja julkaisutietoja moneen kertaan eri järjestelmiin vähenee.
Rekisteröidy ORCID-palveluun ja luo oma profiilisi. Julkaisujen lisäksi tunnisteeseen voi päivittää koulutus-, työ- ja rahoitustietoja, jolloin ORCID toimii ansioluettelona.
Lisätietoa:
- Tutkijatunniste.fi / tietoa ORCID-tutkijatunnisteesta
- Orcid.org / tietoa ORCID-tutkijatunnisteesta ja kirjautuminen palveluun
- Tutkijan tunnisteet
Kun julkaisu avataan avoimeksi, se useimmiten samalla myös lisensoidaan. Lisenssi määrittää, miten julkaisua on luvallista jatkohyödyntää. Yleisimmin lisensointi tehdään avoimella Creative Commons- eli CC-lisensseillä. CC-lisensoinnissa on tutkijalla käytettävissään muutamia lisäehtoja, joilla julkaisun avointa käyttöä voi rajoittaa. Mikäli julkaisulla on useita tekijöitä, tarvitaan sen CC-lisensointiin kaikkien suostumus.
Lue avoimesta lisensoinnista tarkemmin julkaisusta Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille.
CC BY Nimeä (Attribution) Tekijän nimi, lisenssi ja alkuperäinen julkaisupaikka on mainittava. Sallii muiden levittää ja muokata julkaisua sekä tehdä siitä uusia versioita (esim. käännökset). Sekä alkuperäisen julkaisun että siitä muokatun version kaupallinen hyödyntäminen on sallittua. Muokatun version ei tarvitse olla CC-lisensoitu, joten sen kaupallinen hyödyntäminen on käytännössä helpompaa kuin alkuperäisen julkaisun (joka muutenkin on vapaasti saatavilla). Myös tekijä itse voi jakaa artikkeliaan esim. kaupallispohjaisilla some-alustoilla. Tehokas lisenssi edistämään tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kansallisen FinELib-konsortion suosittelema lisenssi.
CC BY-SA Nimeä-JaaSamoin (Attribution-ShareAlike) Kuten CC BY, mutta julkaisusta muokattu versio on jaettava samalla lisenssillä kuin alkuperäinen. Uuden version kaupallinen hyödyntäminen on hankalampaa, koska sitäkin on voitava jakaa vapaasti.
CC BY-ND Nimeä-EiMuutoksia (Attribution-NoDerivatives) Kuten CC BY, mutta alkuperäistä julkaisua ei saa muuttaa. Myös käännökset tarvitsevat erillisen luvan.
CC BY-NC Nimeä-EiKaupallinen (Attribution-NonCommercial) Kuten CC BY, mutta sekä alkuperäisen julkaisun että siitä muokatun version kaupallinen hyödyntäminen on kielletty. Muokattuja versioita ei tarvitse lisensoida kaupallista hyödyntämistä lukuun ottamatta samoilla ehdoilla. Lukijan ei aina ole helppo päätellä mikä kaikki on kaupallista käyttöä, mikä vähentää julkaisun välittämistä eteenpäin. Esimerkiksi julkaisun jakaminen kaupallispohjaisilla some-alustoilla ei ole sallittua. Huomaa, että julkaistaessa artikkeli tällä lisenssillä voivat kaikki kaupallisen käytön oikeudet jäädä kustantajalle.
CC BY-NC-SA Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin (Attribution–NonCommercial–ShareAlike) Kuten CC BY, mutta muokattu julkaisu on lisensoitava samoin ehdoin kuin alkuperäinen, eikä kumpaakaan saa hyödyntää kaupallisesti.
CC BY-NC-ND Nimeä-EiMuutoksia-EiKaupallinen (Attribution–NonCommercial–NoDerivatives) Rajoittavin CC-lisenssi. Julkaisua ei saa muokata eikä hyödyntää kaupallisesti. Lukijan ei aina ole helppo päätellä mikä kaikki on kaupallista käyttöä, mikä vähentää julkaisun välittämistä eteenpäin. Esimerkiksi julkaisun jakaminen kaupallispohjaisilla some-alustoilla ei ole sallittua. Huomaa, että julkaistaessa artikkeli tällä lisenssillä voivat kaikki muuttamis- ja kaupallisen käytön oikeudet jäädä kustantajalle.
Lue lisää
- CreativeCommons.fi
- Toikkanen, Tarmo; Kaakinen, Leena ja Jauhiainen, Ilmari (2020): Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille
- Toikkanen, Tarmo (2019): CC BY –lisenssi – hyödyt ja tutkijan oikeudet
AAM - Accepted Author Manuscript
(ks. Final draft)
APC - Article/Author Processing Charge
(ks. Kirjoittajamaksut (APC) Open Access -artikkeleille)
Embargo
Kustantajan määrittelemä viive-/karanteeniaika, jonka aikana artikkelia ei saa julkaista vapaaseen verkkokäyttön. Embargo-aika lasketaan alkavaksi lehden ilmestymispäivästä, joko elektronisen version tai painetun lehden ilmestymispäivästä riippuen siitä, kumpi tapahtuu aiemmin. Embargo-aika vaihtelee kustantajittain ollen normaalisti 6-12 kk. Kaikilla kustantajilla viiverajoitusta ei ole.
Final draft (=AAM; Author's Accepted Manuscript / aka Post-print)
Viimeinen kirjoittajalta kustantajalle lähtenyt vertaisarvioinnin jo läpikäynyt korjattu ja lehteen hyväksytty versio, jossa kustantajan lopullinen taittotyö ei vielä näy. Esim. sivunumerointi voi puuttua tai ei täsmää. On siis sisällöllisesti (tutkimuksen tulos) lopullisen veroinen, mutta ulkoasullisesti (layout) vielä puutteellinen.
Huom. riippuu kuitenkin lehden käytännöistä, miten valmis layout on. Osa lehdistä käyttää layout-pohjaa jo artikkelien käsikirjoitusvaiheessa. Osassa taas esim. taulukot toimitetaan erillisenä tiedostona tai ovat draft-versiossa varsinaisen tekstin jälkeen, mutta ne saavat olla niin. Taulukoita, tms. grafiikkaa ei tarvitse laittaa paikoilleen.
Final draft -versiosta käytetään myös nimityksiä Post-print tai Accepted Author Manuscript (AAM). Termin Post-print 'post' viittaa vertaisarviointiin, ei painamiseen (pre-print = versio ennen vertaisarviointia; post-print = versio vertaisarvioinnin ja korjausten jälkeen).
Proof-vesileimalla varustettu versio ei enää täytä final draft -version kriteereitä (liian valmis).
Gold OA (kultaisen tien OA)
Artikkelin julkaiseminen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access -lehdissä. Aiheuttaa tutkijalle/tutkimusryhmälle usein kustannuksia. Vrt. Green OA (maksuton vaihtoehto).
Green OA (vihreän tien OA)
Artikkelien (tai useimmiten artikkelin ns. Final draft -version) julkaiseminen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai esim. oman tieteenalan avoimessa arkistossa. On tutkijalle maksutonta. Vrt. maksullinen Gold OA.
Hybrid Open Access
Viittaa tilausmaksulliseen lehteen, jossa tutkijan on mahdollista ostaa yksittäinen artikkelinsa avoimeksi. Artikkelin avoimeksi saaminen yleensä edellyttää APC-maksua. (Eri asia kuin Open Access -lehti, jossa kaikki artikkelit avoimesti saatavana.)
Institutional repository (tai Institutional server)
Korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen avoin julkaisuarkisto.
Kirjoittajamaksut (APC) Open Access -artikkeleille
Monet open access -lehdet rahoittavat toimintansa perimällä kirjoittajilta artikkelien julkaisumaksuja (article/author processing charge = APC). Myös hybridilehdet perivät APC-maksuja. Maksut voivat vaihdella muutamasta kymmenestä eurosta useaan tuhanteen euroon. Lehtien APC-maksuja voit hakea esim. Directory of Open Access Journals (DOAJ) -palvelusta, mutta ajantasainen tieto kannattaa aina varmistaa myös lehden internetsivuilta. Kirjoittajamaksuista huolehtiminen on pääsääntöisesti tutkijan vastuulla. Maksut tulee huomioida jo rahoituksen hakuvaiheessa.
OA-mandaatti / Open Access -mandaatti
Organisaation jäsenilleen antama velvoite, joka edellyttää, että organisaatiossa tuotetut tutkimusjulkaisut asetetaan avoimesti verkkoon kaikkien saataville. Eri organisaatioiden velvoitetasolinjauksia voi tarkistaa ROARMAP-palvelusta.
Open Access
Avoin saatavuus. Julkaisu on avoimesti saatavissa, kun se on internetissä kaikkien luettavissa ilmaiseksi ja esteettömästi.
Parallel publishing (self-archiving)
(ks. Rinnakkaistallentaminen)
Post-print (aka Final draft / AAM)
Viimeinen kirjoittajalta kustantajalle lähtenyt vertaisarvioinnin jo läpikäynyt korjattu versio, jossa kustantajan taittotyö ei vielä näy. Esim. sivunumerointi puuttuu tai ei täsmää. Käytetään myös nimitystä Final Draft tai Accepted Author Manuscript (AAM).
Riippuu kuitenkin lehden käytännöistä, miten valmis layout on. Osa lehdistä käyttää layout-pohjaa jo artikkelien käsikirjoitusvaiheessa. Osassa taas esim. taulukot toimitetaan erillisenä tiedostona tai ovat draft-versiossa varsinaisen tekstin jälkeen, mutta ne saavat olla niin. Taulukoita, tms. grafiikkaa ei tarvitse laittaa paikoilleen.
HUOM. Termissä oleva 'post' (jälkeen) koskee sisältöä, ei painamista. Versio on "in terms of content" eli sisällöllisesti sama kuin lopullisessa julkaisussa oleva artikkeli. (Pre-print ennen vertaisarviointia; post-print vertaisarvioinnin jälkeen.) Ks. SherpaRomeon termiselitykset sivulta "Pre-print and Post-print".
Proof-vesileimalla varustettu versio ei täytä enää Post-print -version kriteereitä (liian valmis).
Pre-print
Käsikirjoitus. Artikkeliversio ennen vertaisarviointia.
Publisher's PDF
Kustantajan PDF. Lehdessä julkaistu, artikkelin lopullinen versio taittoineen.
Rinnakkaistallentaminen
Prosessi, jossa aiemmin toisaalla (yleensä tieteellisissä lehdissä) julkaistu artikkeli saatetaan vapaaseen verkkokäyttöön esimerkiksi oman organisaation avoimen julkaisuarkiston (esim. UEF-eRepository) kautta.
SHERPA/RoMEO - useimpien isojen kustantajien ja tiedelehtien rinnakkaistallennuslinjaukset
SHERPA/JULIET - tutkimusrahoittajien käytäntöjä avoimesta julkaisemisesta ja rinnakkaistallennusehdoista
SHERPA/FACT - Funders & Authors Compliance Tool
PubPeer - avoimen vertaisarvioinnin alusta
OpenDOAR - avoimia julkaisuarkistoja
ROARMAP - (Registry of Open Access Repositories Mandatory Archiving Policies) -palvelusta voi tarkistaa mm. valtioiden, yliopistojen ja tutkimusrahoittajien OA-linjauksia.
EOSC - European Science Cloud –portaali
Temoa: Open Educational Resources Portal
Unpaywall - lataa selaimeesi lisäosa, joka löytää avoimet julkaisut
Lisätietoja avoimesta julkaisemisesta
