Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Mies yskii hihaan

Yskä voi olla sukuvika

Yskän esiintyminen suvussa lisää sekä yskän puhkeamisen että sen pitkittymisen riskiä, osoitti lääketieteen lisensiaatti Anne Lätin väitöstutkimus. Tuoretta yskää poteneista yli puolella yskä pitkittyi vuoden seurannassa. Pitkittymisen riskitekijät olivat hyvin erilaiset sen mukaan, ilmenikö yskä jatkuvana vai lyhyempinä toistuvina jaksoina.

Yskä on yleinen terveysongelma koko maailmassa. Yskän taustalla oleva sairaus voi vaihdella ilman hoitoa parantuvasta flunssasta aina henkeä uhkaavaan sairauteen, kuten keuhkosyöpään, tuberkuloosiin, keuhkoveritulppaan tai sydämen vajaatoimintaan. Aina taustasairautta ei ole löydettävissä. Vaikka mahdollisella taustasairaudella olisi hyvä ennuste, alentaa yskä huomattavasti potilaan elämänlaatua. Lisäksi yskän vuoksi tehdyt potilaiden tutkimukset ja hoidot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.
Aiempina vuosikymmeninä yskää on pidetty vain oireena jostakin muusta sairaudesta, kuten astmasta, ja yskätutkimus on kohdistunut tuohon oletettuun taustasyyhyn. Itse yskästä on tehty erittäin vähän tieteellistä tutkimusta. Tieto kroonisen eli yli kahdeksan viikkoa kestäneen yskän riskitekijöistä perustuu pääasiassa tutkimuksiin, jotka on tehty valikoiduilla, yskäklinikoissa hoidetuilla potilailla. Viime vuosina kroonista yskää on alettu pitämään omana, itsenäisenä sairautenaan. Sen esiintyvyydestä, perinnöllisyydestä, syistä ja pitkäaikaisseurauksista valikoimattomassa aineistossa on tiedetty vain vähän. Kroonisen yskän hoitomahdollisuudet ovat kovin rajalliset, mutta tutkimalla kroonisen yskän syitä ja mekanismeja on tulevaisuudessa mahdollista kehittää uusia, tehokkaampia lääkkeitä tähän sairauteen.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää yskän esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste itä- ja keskisuomalaisilla aikuisilla henkilöillä.

11 prosentilla kroonista yskää

Ensimmäinen osatyö muodostui vuonna 2017 Kuopion ja Jyväskylän kaupunkien työntekijöille lähetetyn sähköisen kyselyn tuloksista. Lähes 3700 ihmistä vastasi kyselyyn, vastausprosentti oli 26,4. Kroonisen yskän esiintyvyys oli tulosten mukaan 11,1 prosenttia ja sen riskitekijöiksi osoittautuivat muun muassa astma, krooninen nuha ja yskän esiintyminen suvussa.

Toisessa osatyössä tarkasteltiin tuoreen eli alle kahdeksan viikkoa kestäneen yskän pitkittymisen riskitekijöitä. Tutkimus toteutettiin lähettämällä vuonna 2018 uusintakysely henkilöille, joilla oli tuore yskä vuonna 2017 ja jotka olivat halukkaita seurantatutkimukseen. Vastaajia oli 188, vastausprosentti oli 72,6.

53 prosentilla tuore yskä muuttui jatkuvaksi tai toistuvaksi

Niistä, joilla oli lähtötilanteessa tuore yskä, 53 prosenttia kertoi seurannassa yskän pitkittyneen. Heidän joukostaan kyettiin erottamaan kaksi erillistä ryhmää: ne joiden yskä jatkui keskeytyksettä koko seurantavuoden ajan sekä ne joilla oli toistuvia, lyhyempiä yskäjaksoja. Jatkuvan yskän lähtövaiheen riskitekijöitä olivat muun muassa yskän aiheutuminen tai hankaloituminen ärsykkeiden, kuten pakokaasujen, pakkasen, eläinpölyn tai tupakoinnin vuoksi, ylipaino ja närästys. Toistuvan yskän lähtövaiheen riskitekijät olivat täysin erilaiset eli muun muassa hengityksen vinkuminen, pitkittyneen yskän esiintyminen suvussa ja tuoreen yskän pitkittyminen 3–8 viikon pituiseksi.

Kroonisella yskällä huono ennuste

Kolmannessa osatyössä selvitettiin kroonisen yskän ennustetta lähettämällä vuonna 2018 seurantakysely henkilöille, joilla oli lähtötilanteessa krooninen eli yli 8 viikkoa kestänyt yskä. Vastaajia oli 205, vastausprosentti oli 77,7. Kroonisella yskällä havaittiin olevan suuri riski pitkittyä: 80 prosentilla kroonista yskää poteneista yskä jatkui myös vuoden kuluttua. Kroonisen yskän jatkumisen riskitekijöitä olivat muun muassa refluksitauti, yskän aiheutuminen tai hankaloituminen muun muassa autojen pakokaasujen, tupakansavun ja hajusteiden vuoksi, ja jo pitempään kuin yhden vuoden ajan kestänyt yskä.

Tutkimuksen perusteella yskä on tavallinen sairaus myös suomalaisessa aikuisväestössä. Täysin uutta tietoa saatiin siitä, että yskän esiintyminen suvussa on riskitekijä sekä yskälle että tuoreen yskän pitkittymiselle. – Kroonisella yskällä on huono ennuste, jonka vuoksi tämän hankalahoitoisen sairauden kehittyminen olisi tärkeää pystyä ehkäisemään. Tutkimuksemme paljasti kaksi tuoreen yskän pitkittymistä ennustavaa riskitekijäprofiilia, jotka voivat auttaa näiden suuren riskin potilaiden tunnistamisessa, Lätti toteaa.

Lääketieteen lisensiaatti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Anne Lätin väitöskirja Prevalence, risk factors and prognosis of acute, subacute and chronic cough in a Finnish adult employee population (Akuutin, subakuutin ja kroonisen yskän esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste suomalaisessa työikäisessä väestössä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Maritta Kilpeläinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Koskela Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 18.6.2021 klo 12 alkaen.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa