Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Stetoscope

Mikä meitä yskittää?

  • Terveys ja hyvinvointi

Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että taipumus yskään voi kulkea suvussa. Lyhytkestoisenkin yskän taustalta voi löytyä pitempiaikainen haitta, kuten kosteusvaurioaltistus, astma tai allergia.

Yskä on tavallisin vaiva, johon lääkäriltä haetaan apua. Tähän asti on ajateltu, että lyhytaikainen, alle 8 viikkoa kestänyt yskä johtuu yleensä hengitysteiden virusinfektiosta. Yskän taustalla mahdollisesti olevia pitkäaikaisempia riskitekijöitä on alettu etsiä vasta kun yskä on kestänyt yli kahdeksan viikkoa.

BMJ Open -lehdessä julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin sekä lyhytaikaisen että pitkittyneen yskän riskitekijöitä. Molempien riskiä lisäsi altistuminen kosteusvaurioille, samoin kuin kroonisen yskän esiintyminen suvussa.

– Yskällä on osittain perinnöllinen tausta. Toiset reagoivat esimerkiksi virusinfektioon kurkkukivulla tai nuhalla, kun taas toisilla on perinnöllinen taipumus reagoida enemmänkin yskällä, keuhkosairauksien professori Heikki Koskela toteaa.

Ruokatorven tulehdus ja korkea ikä lisäsivät erityisesti pitkittyneen yskän todennäköisyyttä. Astma ja krooninen poskiontelotulehdus olivat yhteydessä paitsi pitkittyneeseen yskään, myös lyhytaikaisempiin yskäjaksoihin. Allergia puolestaan oli etenkin lyhytaikaisempien yskäjaksojen riskitekijä.

Koskelan mukaan tulokset osoittavat, ettei toistuvia, lyhytkestoisiakaan yskäepisodeja kannata pistää automaattisesti virusinfektion piikkiin, vaan pohtia, voisiko taustalla olla allerginen nuha tai astma.

Kyselytutkimukseen osallistui lähes 3700 Kuopion ja Jyväskylän kaupunkien työntekijää. Kyselyhetkellä yskää oli 26 prosentilla vastaajista. 11 prosentilla yskä oli pitkittynyttä.