Kolmasosa nuorten aikuisten aivoinfarkteista on kryptogeenisiä eli niille ei löydetä selittävää syytä. Vyötärölihavuus voi olla tärkeä riskitekijä, johon puuttumalla näitä aivoinfarkteja voitaisiin ehkäistä, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus.
Kuopiossa 22. toukokuuta väittelevän LL Nina Jaakonmäen väitöstutkimus selvitti lihavuuden ja hyytymistekijöiden yhteyttä nuorten aikuisten eli 18–49-vuotiaiden kryptogeenisiin aivoinfarkteihin.
Tutkimuksessa havaittiin, että vyötärö-lantiosuhteella mitattu keskivartalolihavuus oli kryptogeenisen aivoinfarktin saaneilla tavallisempaa kuin verrokeilla. Tulosten perusteella keskivartalolihavuus lähes kolminkertaisesti kryptogeenisen aivoinfarktin riskin. Tupakointi lisäsi tätä riskiä entisestään. Sen sijaan painoindeksin suhteen potilaat ja verrokit eivät merkittävästi eronneet toisistaan.
Tietyillä veren hyytymistekijöillä eli aβ2GPI- ja aCL-fosfolipidivasta-aineilla ja von Willebrand (vWF) -tekijällä havaittiin myös yhteys kryptogeeniseen aivoinfarktiin. Potilailta löytyi verrokkeja useammin kyseisiä vasta-aineita ja niiden esiintyvyys kasvoi akuuttivaiheesta 12 viikkoon. Tulosten perusteella positiivinen aβ2GPI oli yhteydessä kymmenkertaiseen ja aCL 20-kertaiseen kryptogeenisen aivoinfarktin riskiin. vWF -tekijän määrä oli monilla koholla pian aivoinfarktin jälkeen, muttei enää 12 viikkoa myöhemmin. – Tämä viittaisi siihen, että vWF voi joko myötävaikuttaa infarktin kehittymiseen tai sen aktiivisuus voi nousta aivoinfarktin aiheuttaman verisuonivaurion seurauksena, Jaakonmäki sanoo.
– Nuorten aikuisten osuus kaikista sairastetuista aivoinfarkteista on noin 10–15 prosenttia, mutta esiintyvyys on kasvanut viime vuosikymmeninä. Lisäksi vähintään 30 prosentissa näistä tapauksista aivoinfarktille ei löydy syytä. On keskeistä tunnistaa, mitkä asiat vaikuttavat kryptogeenisten aivoinfarktien syntyyn, jotta voimme tehostaa ennaltaehkäisyä ja aivoinfarktin jälkeistä hoitoa sekä vähentää uusiutumisriskiä.
– Tutkimuksemme viittaa siihen, että vyötärölihavuuden tehokkaampi hoito tukisi aivoinfarktien ennaltaehkäisyä. Terveydenhuollolla on lihavuuden hoitoon aiempaa enemmän keinoja.
Jaakonmäki lisää, että keskeistä on vyötärö-lantiosuhteen arvioiminen ja lihavuuden hoito myös aivoinfarktin sairastaneilla. – Tutkimuksemme vahvisti myös näkemystä siitä, että sydän- ja verisuonisairauksien riskien arvioimiseksi painoindeksi ei ole paras mittari.
Väitöstutkimus oli osa kansainvälistä SECRETO (Searching for Explanations for Cryptogenic Stroke in the Young: Revealing the Etiology, Triggers, and Outcome) -tutkimusta, jossa tietoa kerättiin 600 potilaasta ja 600 verrokista 19 eri eurooppalaisessa keskuksessa vuosina 2013–2022. Potilailta ja verrokeilta kerättiin laajasti tietoa sairauksista ja elintavoista kyselyiden, tutkimuskäyntien, mittausten ja verinäytteiden avulla.
Lääketieteen lisensiaatti Nina Jaakonmäen neurologian alaan kuuluva väitöskirja Cryptogenic ischemic stroke in young adults; the role of hypercoagulation and obesity (Nuorten aikuisten kryptogeeniset aivoinfarktit; obesiteetin ja hyytymistekijöiden merkitys) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Mika Martikainen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Jäkälä Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Lisätietoja:
LL Nina Jaakonmäki, [email protected], 0405421799
