Professoriliitto julkisti valinnan Puheenvuoroja tieteen ytimestä -yleisötilaisuudessa Kuopiossa 11.1.2024. Tapahtumassa kuultiin myös Itä-Suomen yliopiston professorien esitykset allergiaterveydestä, pitkittyneen kivun hoidosta ja rajatutkimuksesta.
- Teksti Professoriliitto, Risto Löf | Kuvat Raija Törrönen
Professoriliitto on valinnut Vuoden Professoriksi 2024 ravitsemusterapian professori Ursula Schwabin Itä-Suomen yliopistosta. Valinta julkistettiin liiton Puheenvuoroja tieteen ytimestä -yleisötilaisuudessa Kuopiossa torstaina 11.1.2024. Vuoden Professorin palkintosumma on 20 000 euroa.
Schwab on ravitsemustieteen tunnettu edustaja ja kehittäjä. Hän on johtanut useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, muun muassa ei-alkoholisidonnaisen rasvamaksan tutkimusta EU-komission rahoituksella.
”Professori Schwabin tutkimusala edellyttää yhteistyötä haastavissa koeasetelmissa eri osapuolten kesken, ja tulosten esille saaminen ja tulkitseminen on monen vuoden pitkäjänteisen työn tulos. Schwab on alallaan uranuurtaja ja pystynyt muuntamaan tutkimustuloksista käytännön suosituksia”, Professoriliiton puheenjohtaja Jukka Heikkilä perustelee Vuoden Professorin valintaa.
Schwab on myös mediasta tuttu asiantuntija, joka kertoo selkeällä kielellä tutkittua tietoa ravitsemuksesta ja oikoo sitä koskevia virheellisiä käsityksiä.
”Professori Ursula Schwab ottaa kantaa terveydenhuollon pulmakohtiin ja puhuu erityisesti pitkäjänteisen ennaltaehkäisevän työn puolesta. Ennaltaehkäisy säästää resursseja, mutta on ennen kaikkea inhimillistä ihmisten päästessä hoitoon ennen akuutteja tilanteita”, Heikkilä toteaa.
Schwab on erittäin aktiivinen julkaisija: vuosina 1992‒2023 hän on julkaissut 233 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia kansainvälisissä ja kotimaisissa lehdissä. Lisäksi hän on laatinut runsaasti omalle ammattikunnalleen ja suurelle yleisölle suunnattuja artikkeleita.
Itä-Suomen yliopiston ohella Schwab tutkii ja opettaa myös Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Schwab valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi 2019, ja hän saanut Agronomiliiton Vuoden vaikuttaja -arvonimen 2013 sekä Vuoden ravitsemustieteilijä -palkinnon 2010.
Ympäristöaltisteiden toksikologian professori Marjut Roponen ja rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine esitelmöivät asiantuntija-alueestaan yleisölle Professoriliiton tapahtumassa.
Allergiasairaudet lisääntyvät biodiversiteetin köyhtyessä
Professoriliiton yleisötilaisuudessa kuultiin lisäksi Itä-Suomen yliopiston professorien puheenvuoroja allergiaterveydestä, monitieteisestä rajatutkimuksesta ja pitkittyneestä kivusta.
Ympäristöaltisteiden toksikologian professori Marjut Roponen kertoi allergiaterveydestä muuttuvassa maailmassa. Arvion mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista on atooppisesti herkistyneitä, ja joka viides sairastaa siitepölyallergiaa.
Allergiasairaudet ovat lisääntyneet paljon kehittyneissä maissa. Syitä on etsitty elinympäristössä ja -tavoissa tapahtuneista muutoksista, ja uusin hypoteesi lähtee biodiversiteetin köyhtymisestä.
Roposen mukaan biodiversiteetti on köyhtynyt samaan tahtiin kuin allergiat ovat lisääntyneet. Miten biodiversiteetin köyhtyminen voi sitten vaikuttaa riskiin sairastua allergioihin?
– Aiemmin ihmiset altistuivat tuotantoeläimille, ja ympäristössä oli monimuotoista kasvillisuutta. Nykyisin elämme rakennetussa ympäristössä ja vietämme paljon aikaa sisätiloissa. Menetämme kosketuksen luonnon monimuotoisiin mikrobeihin. Kun ympäristön mikrobisto köyhtyy, köyhtyy myös ihmisten elimistön mikrobisto. Tämä johtaa siihen, että ihmisen immuunijärjestelmä alkaa toimia väärin ja tekee ”vääriä” johtopäätöksiä, mikä johtaa kliinisiin oireisiin ja sairauksiin.
Tutkimusten mukaan mikrobien moninaisuus suojelee maitokarjatiloilla syntyneitä lapsia astmariskiltä. Kokeet ovat osoittaneet, että esimerkiksi kaupunkiympäristöön tuodun metsän mikrobiston ansiosta ihmisen ihon mikrobisto muokkautui suojaavammaksi.
Tulevaisuus tuo allergiasairauksiin uusia haasteita, kun ilmastonmuutos aikaistaa ja pidentää kasvien siitepölykausia sekä saa kasvit tuottamaan enemmän siitepölyä. Mitä on tehtävissä? Roposen mukaan voimme lievittää oireita, kontrolloida alistumisia tarkemmin esimerkiksi henkilökohtaisilla varoitusjärjestelmillä sekä toimia ennaltaehkäisevästi ympäristön suojelun keinoin.
Globaali maailma on muuttunut aiempaa rajatummaksi
Monitieteisen rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine tarttui ajankohtaiseen aiheeseen rajoista ja turvallisuudesta muuttuvassa maailmassa. Laine keskittyi esityksessään Suomen itärajaan rajatutkimuksen valossa.
Rajatutkimus pohtii rajan merkitystä rajaseudulla asuville ihmisille, toimijoille ja elinkeinoille. Laineen mukaan rajaaminen on myös psykologinen prosessi, jossa ihmisiä luokitellaan eri ryhmiin esimerkiksi kansalaisuuden tai kulttuurin perusteella. Nykyinen globaali maailma vaikuttaa muuttuneen aiempaa rajatummaksi.
Laine näkee Suomen ja Venäjän välisen rajan yhtenä kiinnostavimmista maailmassa tällä hetkellä. Raja on pitkä ja harvaan asuttu, ja se heijastaa Suomen ja Venäjän välisten suhteiden lisäksi myös globaalin geopolitiikan muutoksia. Laineen esitys osoitti, että itärajan luonne on muuttunut ajan saatossa paljon, ja ”rajan merkitys ja rooli eivät tule tästä ainakaan vähenemään”.
Tilasto itärajan ylitysmäärästä vuosina 1989–2023 osoittaa, että rajanylitysten määrä nousi noin 12 miljoonaan ylitykseen vuonna 2013. Tuolloin arvioitiin, että määrä nousee tulevaisuudessakin rajusti, mutta määrä onkin laskenut nopeasti hetkellisen koronan jälkeisen nousun jälkeen. Laine näkee rajanylityksissä vedenjakajana vuoden 2014, jolloin tapahtui Krimin niemimaan laiton liittäminen Venäjään.
– Maailman politiikan nykytila on hyvin kaoottinen. Rajojen kiristämistä on tarjottu lääkkeeksi sekasorron hillitsemiseen. Oma näkökulmani on, että rajojen kiristäminen voi lievittää ongelmaa, mutta se ei ratkaise itse ongelmaa. Tarvitsemme pitkäaikaisemman ratkaisun. Onkin syytä miettiä, mistä kansallinen turvallisuus koostuu, Laine pohti.
Yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä kertoi esityksessään pitkittyneestä kivusta ja sen hoidosta.
Kivun hoito lähtee liikunnasta ja terveellisistä elämäntavoista
Yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä kertoi Professoriliiton tilaisuudessa pitkittyneen kivun hoidosta. Tuoreen määritelmän mukaan ”kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, johon liittyy todellinen tai mahdollinen kudosvaurio, tai sellaista muistuttava tuntemus”.
– Kipua tutkitaan maailmalla hyvin paljon aina molekyylitasolta filosofisiin kysymyksiin saakka. Kipu on ihmiselle elintärkeä aistimus, sillä se varoittaa ja suojelee meitä. Pitkittyessään kivusta tulee kuitenkin enemmän haittaa, Mäntyselkä kertoi.
Kipu on monelle hyvin arkinen kokemus. Mäntyselkä havaitsi tutkimuksessaan, että kipu oli pääsyynä noin kolmannekseen terveyskeskuslääkärikäynneistä, ja yleisimmin kipu oli selkäsärkyä.
Pitkittyneellä eli kroonisella kivulla tarkoitetaan yleensä vähintään kolme kuukautta kestänyttä kipua. Tutkimuksen mukaan seitsemäsosalla aikuisista on päivittäistä pitkittynyttä kipua. Mikä avuksi?
– Kivun hoitoon on olemassa useita tehokkaiksi todettuja lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä hoitokeinoja. Lääkkeettömät hoidot ovat kivun hoidon perusta. Keskeisiä lääkkeettömiä hoitoja ovat liikunta ja terveelliset elämäntavat, muistutti Mäntyselkä.
Lisätietoja:
Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/ursula.schwab/
Marjut Roponen, ympäristöaltisteiden toksikologian professori, Itä-Suomen yliopisto, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/marjut.roponen/
Pekka Mäntyselkä, yleislääketieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/pekka.mantyselka/
Jussi P. Laine, monitieteisen rajatutkimuksen professori, Itä-Suomen yliopisto, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/jussi.laine/
Jukka Heikkilä, puheenjohtaja, Professoriliitto, p. 045 657 5757
