Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Mies nousemassa bussiin.

Viiden vuoden matka hiilineutraaliuteen

Itä-Suomen yliopiston strategisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää sekä toimintatapojen muutoksia että kompensaatiota.

  • Teksti Jonna Myllykangas
  • Kuvat Varpu Heiskanen, Bettiina Lievonen ja Raija Törrönen

Vuoden 2020 aikana selvitettiin kiinteistöjen, hankintojen, matkustuksen, ravintolapalvelujen ja laboratorioiden hiilipäästöt. Kokonaispäästöluvuksi Itä-Suomen yliopiston osalta muodostui noin 16 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2ekv). Hiilijalanjälki ilmaistaan tyypillisesti hiilidioksidiekvivalentteina, jossa huomioidaan hiilidioksidin lisäksi myös muut kasvihuonekaasupäästöt.

– Olemme käyttäneet vertailukohtana Turun yliopiston tuloksia, ja siihen nähden meidän jakaumamme on hyvin samankaltainen. Kiinteistöt ovat suurin päästöjen synnyttäjä, toisena matkustus ja kolmantena laboratoriot, kertoo suunnittelija Maiju Eskelinen Hiilineutraali UEF 2025 -projektista.

Turun yliopisto on laskenut hiilijalanjälkensä ensimmäisenä yliopistona Suomessa. Itä-Suomen yliopiston lisäksi monissa muissa Suomen yliopistoissa on työ käynnissä, joten vuoden 2021 aikana voidaan vertailua tehdä laajemmin. Yksiselitteistä vertailu ei kuitenkaan ole.

– Laskelmamenetelmien moninaisuus oli yllätys, ja se, että yhtä tiettyä standardia ei ole eivätkä laskelmissa käytettävät rajaukset ole yksiselitteisiä. Turun tuloksiin verrattuna meidän hankintojemme päästöt olivat suuremmat, mutta tämä johtui siitä, että meillä hankintakategorioita oli enemmän. Toisaalta taas hiilijalanjälki henkilöä kohden oli meillä 878 kiloa ja Turussa 1100 kiloa, vaikka meillä tähän laskelmaan sisältyi enemmän tekijöitä.

Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen laskeminen toteutettiin jakamalla päästöt tutkinto-opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteismäärällä.

Eskelinen Maiju.
– Tavoitteenamme on saada opiskelijat tietoisiksi näistä asioista ja innostaa heitä mukaan hiilineutraaliustyöhön esimerkiksi heidän omien valintojensa kautta, Eskelinen sanoo.

Kompensointi ei kuitenkaan ole mikään monopolin ’vapaudu vankilasta’-kortti, joka oikeuttaisi päästöt. Päästöjen välttäminen ja vähentäminen on aina tärkeämpää ja kompensoinnin tulisi olla viimeinen vaihtoehto.

Maiju Eskelinen

suunnittelija

Infografiikassa on kuvattu Itä-Suomen yliopiston hiilijalanjäljen kokonaispäästöt, päästöjen jaottelu lajeittain sekä päästöt yliopistoyhteisön jäsentä kohden.
Itä-Suomen yliopiston hiilijalanjäljen laskennan perusteella päästöt jakautuivat seuraavasti: lämpö 22 %, laboratoriot 21 %, lennot 16 %, ravintolapalvelut 17 % ja hankinnat 10 %. Muiden yksittäisten päästöjen aiheuttajien osuus oli 14 %.