Tuore suomalainen tutkimus osoittaa, että varhain alkava muistisairaus aiheuttaa merkittäviä työkyvyn ja ansiotulojen menetyksiä jo jopa 15 vuotta ennen diagnoosia. Suurimmat tuottavuuden menetykset havaittiin otsa‑ohimolohkorappeumaa (FTD) sairastavilla.
Tutkimuksessa analysoitiin kaikkien alle 65‑vuotiaana muistisairausdiagnoosin saaneiden henkilöiden tulokehitystä Pohjois‑Savon ja Pohjois‑Pohjanmaan alueilla vuosina 2010–2021. Aineistoon kuului noin 800 henkilöä, joilla oli varhain alkanut muistisairaus, ja lähes 8 000 iän ja sukupuolen mukaan vakioitua verrokkia väestöstä.
Tulokset osoittavat, että muistisairautta sairastavien työkyky oli heikentynyt selvästi jo kauan ennen diagnoosia. Heidän työpanoksensa ja tulonsa olivat matalampia kuin verrokeilla jopa 15 vuotta ennen sairauden tunnistamista. Tämä tukee käsitystä, että muistisairaus alkaa vaikuttaa arkeen ja työhön jo varhaisessa, usein vielä huomaamattomassa vaiheessa.
Työtuottavuuden menetys merkittävä jo ennen diagnoosia
Työtuottavuuden menetystä arvioitiin inhimillisen pääoman menetelmällä (Human Capital Approach, HCA), jossa mittarina ovat henkilön verotettavat bruttoansiotulot.
– Menetelmä huomioi myös työnantajan lakisääteiset maksut, kuten eläke‑ ja sosiaaliturvamaksut. Näin voidaan laskea, paljonko yhteiskunta menettää silloin, kun ihminen ei pysty tekemään työtään. Kyse ei ole vain yksilön menettämistä tuloista, vaan koko yhteiskunnan menettämästä työpanoksesta, kertoo väitöskirjatutkija Ave Kivisild.
Diagnoosivuonna potilaan yhteiskunnallisen työpanoksen menetys oli keskimäärin noin 12 000 euroa, ja 15 vuoden kumulatiivinen menetys nousi noin 75 000 euroon.
Suurimmat menetykset otsa‑ohimolohkorappeumassa
Työtuottavuuden muutos vaihteli muistisairauden alatyypin mukaan. Otsa‑ohimolohkorappeumaa (FTD) sairastavilla työtuottavuuden menetys oli suurin ja lasku alkoi yli 10 vuotta ennen diagnoosia. Alzheimerin taudissa työtuottavuuden menetys alkoi myöhemmin, mutta kasvoi nopeasti diagnoosia lähestyttäessä.
Tarve varhaisemmalle tunnistamiselle ja työelämätuelle
Tulokset korostavat tarvetta tunnistaa muistisairaudet nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja kehittää kohdennettuja tukitoimia työikäisille potilaille. Erityisesti FTD:hen liittyvät persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset voivat johtaa työsuhteen päättymiseen ja taloudellisiin vaikeuksiin jo ennen sairauden tunnistamista.
– Varhain alkava muistisairaus ei ole pelkästään terveydellinen ongelma, vaan myös merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen haaste. Oireet heikentävät työkykyä usein vuosia ennen diagnoosia, toteaa tutkimushankkeen johtaja, professori Eino Solje.
Vaikutuksia terveyspolitiikkaan ja kustannusarvioihin
Aiemmat muistisairauksien kustannusarviot ovat keskittyneet diagnoosin jälkeiseen aikaan. Tämän tutkimuksen mukaan epäsuorat kustannukset, erityisesti työtuottavuuden menetykset, syntyvät jo huomattavasti ennen diagnoosia ja kasvattavat merkittävästi yhteiskunnallisia kokonaiskustannuksia. Tuloksilla on merkitystä paitsi terveyspolitiikan, työelämän käytäntöjen ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin, myös uusien hoitojen kehittämisen näkökulmasta.
Laaja ja luotettava rekisteriaineisto
Tutkimus perustuu kattavaan suomalaisiin kansallisrekistereihin linkitettyyn aineistoon. Kaikki diagnoosit validoitiin kliinisten potilastietojen perusteella neurologien toimesta, ja tulotiedot saatiin Tilastokeskuksen verorekistereistä. Tämä mahdollisti poikkeuksellisen pitkän ja luotettavan seurannan. Tutkimus on osa DEGE-RWD‑hanketta, jota koordinoi Kansallinen neurokeskus. Tutkimustulokset on julkaistu arvostetussa Neurology‑lehdessä.
Lisätietoja:
Hankkeen johtaja, professori Eino Solje, Itä-Suomen yliopisto, Aivotutkimusyksikkö, [email protected]
Väitöskirjatutkija, neurologian erikoislääkäri Ave Kivisild, Itä-Suomen yliopisto, [email protected]
Hankkeen vastuututkija Oulussa, dosentti Johanna Krüger, Oulun yliopisto, [email protected]
Tutkimusartikkeli:
Solje, E. et al. Long-Term Income and Productivity Losses in Individuals with Early-Onset Dementia: Evidence from 15 Years Preceding the Diagnosis. Neurology. 8 July 2026, online.
Tutkimusryhmä kuuluu Itä-Suomen yliopiston monialaiseen Neurotieteiden tutkimusyhteisöön (NEURO RC). NEURO RC tuottaa uutta tietoa hermoston rappeumasairauksien ja epilepsian taustalla olevista tautikohtaisista ja yhteisistä molekyylimekanismeista. Tutkimusryhmissä tutkitaan uusia biomarkkereita ja kehitetään terapeuttisia lähestymistapoja sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen. NEURO RC koostuu 20 tutkimusryhmästä. Tutkimusyhteisö yhdistää biologiset neurotieteet datatieteisiin, neuroinnovaatioihin ja neuroetiikkaan. Tutustu meihin: https://www.uef.fi/en/research-community/neuroscience-neuro
